Atos 16
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 Pauloyũ o'ju Derbe ka be, Listra ka be dak. Listra ka be ag̃okatkat osunuy. Jesus a'õkayat osunuy. Ibutet Timóteo i osunuy. Paulo o'ju Timóteo kay. Timóteo xi Judeu osunuy. Ixe ayacat Deus ekawẽn kay itabut osunuy. Cebay Judeu g̃u osunuy―Grego acã.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Jesus a'õkayayũ Timóteo o'g̃uwẽn Paulo be―Listra ka watwat, Icônio ka watwat tak.
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Timóteo dujowat ojuy o'e jeweju jebuywatwat'ukan Paulo. Koap Paulo Timóteo o'taypu'ag̃obixeedakat Judeuyũ babi dag̃, ade Judeuyũ osodop ika kay ip cumiat ka be buye. Itaybit cĩcã osodop ip Timóteo Judeu'ũmat ipot iam, taypu'ag̃obixeedakat'ũm iam tak ixeyũ Judeuyũ.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 G̃ebuje Paulo o'ju Silas eju, Timóteo eju dak. Soat kaka dag̃ ip oekuku Jesus kay itabucayũ jojom. Jerusalém ka watwat pe jawẽwẽap muwẽnuwẽn oekuku ip. Jesus emumujuyũ be jawẽwẽap muwẽnuwẽn oekuku ip―itabucayũ kukukayũ be jawẽwẽap muwẽnuwẽn. Mẽnku Judeu'ũmayũ jekuku iap muwẽnuwẽn oekuku ip.
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Imẽneju big̃ ma itabut o'e Jesus kay. Soat kabia warara'acayũ oitabun Jesus kay.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Deus biõg̃buk Pauloyũ o'g̃ujuat g̃u Ásia eipi be. O'g̃ujuat g̃u ip iboce Deus ekawẽn muwẽn ãm. Imẽnpuye Frígia eipi dag̃ ip oekuku Galácia eipi dag̃ tak. Kapurũg̃ tag̃ ip oekuku.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Ibocewi oajẽm ip Mísia eipi tẽg̃ ma. Bitínia eipi be cu ojuy ip. Deus biõg̃buk pit o'g̃ujuat g̃u ip.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Imẽnpuye Mísia eipi dag̃ o'timudek ip. Trôade ebikopap pe oajẽm ip. Ibo ka tibog̃ cĩcãati xe osunuy.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 G̃ebuje Paulo jexey jo'iat o'jojojo ixe exima. Trôade ka be bima o'jojojo. Ag̃okatkat o'jojojo jexey jo'iat pe. Macedônia eipi bewiat o'jojojo. Cũg̃'i osunuy.
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Paulo imẽn jexey jo'iat o'jojojo. Õn tak cuk Paulo xe og̃uy Trôade ka be bima. Õn Lucas―ijudup mubarararag̃at. Macedônia eipi kay a'g̃u cu ojuy ocejewag̃uy Paulo exey jo'iat puye. Ocetaybit cĩcã Deus cuk ocemuju Macedônia eipi kay kawẽn idipat muwẽn ãm iam.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 G̃ebuje kobexixi be oceõm. Ocejẽm Trôade ka bewi. Tibog̃ cĩcãati ocetimudek. Cũg̃ ma oceju tip'aweroro kay Samotrácia eipi kay. Kuyaje oceju Neápolis ebikopap kay.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 — G̃ebuje Filipos ka kay oceju. Filipos ka Macedônia eipi be opop. Ikabog̃ cĩcã ma o'sukadop. Wara'atka bodi ma ikabog̃ o'sukadop―Macedônia eipi beatka bodi ma. César ebekitkit ibo ka o'sukada Roma ka kukat ebekitkit.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Ag̃oka bewi ocejẽm Sábado kabia.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 G̃ebuje Deus ekawẽn oceg̃uwẽn cebe ip. Ayacat iboce osunuy. Ibutet Lídia i osunuy. Tiatira ka bewiat osunuy. Pag̃o idipat teidada'ukat osunuy. Deus kay itabucat osunuy. Deus Paulo ekawẽn o'g̃ubapuk Lídia be itabut cĩcã i'e am. Imẽnpuye itabut cĩcã o'e Jesus kay.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 O'jewemubatisanat “Jesus ebekit õn g̃asũ bit” i'e am soat pe. Lídia duk'a watwat tak o'jewemubatisanat ip, itabut puye. Lídia o'jekawẽn ocewebe.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 G̃ebuje ayacat ocedopabijuk―yaypan'isuat―cekariwa be imudadaybotbot'ibit. Deus eju Judeuyũ kawẽnwẽn'uk osodop iap kay cum pima, ocedopabijuk. Ibiõg̃buk kẽrẽat kug̃ osunuy jewebe. Ibiõg̃buk kẽrẽat a'õbi yaypan'isuat apẽn g̃uyjom je'bapuk iap muwẽnuwẽn'uk osunuy adeayũ be. Ag̃okatkayũ yaypan'isuat kukayũ osodop ip. Ade dinheiro bubum ip osodop apẽn g̃uyjom je'bapuk eykay iap muwẽg̃ap teim. Ixe yaypan'isuat ocedopabijuk.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Jewãwãwãm oekuku ocenomuju soat kabia. O'jekawẽn ocekawẽn coco'ukayũ be.
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 Iboap muwẽnuwẽn oekuku ocedobatban yaypan'isuat. Wara'at kabia dak. Wara'at kabia dak. Ade kabia iboap muwẽnuwẽn oekuku ocenomuju. Imẽnpuye Paulo yukpiceg̃ẽn o'e cekay. O'jekorepẽn yaypan'isuat kay.
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Cebewi ibiõg̃buk kẽrẽat cẽmap co buje, yaypan'isuat kukayũ oitakomãn ip Paulo kay.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 G̃ebuje o'jekawẽn ip jeka kukukayũ eju.
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 — Cedag̃ g̃u iteyũ e'eap tag̃ wuyeku am, wuyju Roma ka kukukat ebekitkit puye — io'e ip napa ma.
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 G̃ebuje ibo ka watwat oitakomãn ip Pauloyũ kay, imuymuy buje. Ika kukukayũ Pauloyũ eekabek o'g̃uwekuwek ip.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 O'yukxabimupokupok cĩcã ip. Daomũnmũnap'a be o'g̃uõm.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Iboap co buje ãmap'abi be Pauloyũ o'g̃uõm ig̃o'a kukukat. Badiat'abi be ip o'g̃uõm, “Xipan cĩcã juy iteyũ epejowiwi,” i juk o'e buye. Sui o'suimuõm ip iptok pe. O'jekag̃obiece ip parakpe. Cem cĩcã o'e ip. Ceok pa'ore ip o'e.
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Iximadakpe Pauloyũ o'jebibododon Deus kay. O'jekawẽn ip Deus eju. Ibibodo a'ĩjojom o'e ip soat daomũnmũnap'a beayũ.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 Ipi o'jexixi g̃ebuje bit. Imẽnpuye daomũnmũnap'abi'ip o'je'abi'ipekutu. Soat xĩntabi dak jekpiwa ma o'jeorek. O'tomudip'uk. Ikag̃obimuparakap'ip tak o'jeipeorek jekpiwan ma.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Imẽn cebapuk puje daomũnmũnap'a kukukat o'jewũrũg̃. Xĩntabi tomudip'uk'uk o'jojojo. Tũybe taomũnmũnayũ kuy o'jẽm iãn o'e. Imẽnpuye jepaja o'ju'uk iyuk pewi jewaoka ojuy.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Imẽnpuye Paulo ya'õberen o'jewãwã.
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 — Wexiktak cuy eg̃ũm owebe — io'e jebure be ya kukukat. — Etojot cuy kabia iam.
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 O'tujujẽm ip yabewi.
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 — Etabun cuy eg̃uy Jesus kay―wuykukukat kay — io'e. — Etabut pima Deus jedaxijo. Eduk'a watwat tak idaxijo — io'e ip.
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 G̃ebuje Paulo Deus ekawẽn o'g̃uwẽn yakukukat pe, soat tuk'a watwat pe dak.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Soat ip oitabun wuykukukat Jesus kay. Daomũnmũnap'a kukukat Pauloyũ o'yukxabiwuy iximadakpe ma.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Pauloyũ o'tujowat ip jeduk'a be. Puybit o'g̃ũm cebe ip.
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Kabia buje Filipos ka kukukayũ te'e ma sorarayũ o'g̃uju daomũnmũnap'a beayũ dakoy am―Pauloyũ dakoy am.
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 O'ju ip daomũnmũnap'a be. Ika kukukayũ ekawẽn o'g̃uwẽn ip ig̃o'a kukukat pe.
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Imẽnpit Paulo ika kukukayũ a'õ kay g̃u o'e.
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 Imẽneju sorarayũ o'jepit ika kukukayũ kay. Paulo ekawẽn o'g̃uwẽn ip cebe ip.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 O'ju ip Pauloyũ kay. Daomũnmũnap'a be ip o'ju.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 O'jẽm ip daomũnmũnap'a bewi. O'ju ip Lídia duk'a be. Ixe duk'a be osodop ip kawẽnwẽn Jesus a'õkayayũ eju. O'yawẽwẽ ip. O'jẽm ip ibocewi.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.