Atos 13
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 Dinheiro ũm puje ip o'jepit Antioquia ka kay. João Marcos o'ju ceweju ip. Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ osodop ip Antioquia ka be, Deus ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak. Ibũrũ ma ibutet osodop ip: Barnabé, i. Simão i, Lúcio i, Manaém i, Saulo i. Ibũrũ ma ibutet osodop ip. Simão xepxep putet osunuy. Wara'at ibutet Topayõn i osunuy. Lúcio Cirene ka bewiat osunuy. Manaém o'yaypan Herodes eju, Galiléia eipi kukukat eju.
1 Ekaleisia Antioch wanawananamaim orot afa i dinab oro’orot naatu afa i bai’obaiyenayah, naatu orot wabih i iti: Barnabas, Simeon, wabin ta i Niger, Lucius Sairini matuwan, Manaen, Herod hairi bay ta’imon hi’aan hirara’at naatu Saul.
2 Deus biõg̃buk o'jekawẽn ixeyũ ag̃okatkayũ eju. Awerom ip osodop. Deus eju kawẽnwẽn pima, jekpiwan ma jewemurenuren pima dak, Deus biõg̃buk o'jekawẽn ceweju ip.
2 Veya ta hiyohar Regah hikwakwafir wanawanan, Anun Kakafiyin iuwih eo, “Barnabas, Saul hairi kwayasairih ayu isou, anayabin bowabow ta isan a’afih hinabowamih.”
3 Deus eju kawẽnwẽn pima, jewemurenuren pima dak, Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ Barnabé o'g̃ujẽm ibocewi, Saulo dak. O'jewebumõg̃ ip Saulo abi jeje, Barnabé abi jeje dak. Imẽn o'g̃ujẽm ip Deus a'õbi.
3 Naatu hiyohar hiyoyoyoban ufunamaim, umah tafah hiyara’aten fair hitih imaibo hiyafarih hitit hin.
4 — ausente —
4 Barnabas Saul hairi Anun Kakafiyin ana bonawiyenamaim hina Seleucia hitit naatu wa hibai hirabon hin Cyprus imaim hitit |alt="map" src="PAULJR1.tif" size="col" ref="Acts 13.4"
5 — ausente —
5 Naatu hina Salamis hititit ana maramain Jew hai Kou’ay baremaim God ana tur hibinan, John Mark i iti bowabow wanawananamaim baibaisih isan hibai bairi hin.
6 — ausente —
6 Nuw ana fofonin na’atube hiremor hin au waraunane bar merar wabin Pafos hitit, nati’imaim Jew orot kwerayan ma’am koun hiyen, wabin Bar-Jesus, iti i orot taiyuwin isan dinab orot erouw eo’o.
7 — ausente —
7 Naatu iti orot i gawan orot wabin Sergius Paulus ana of ta. Sergius i orot not wairafin, nati nuw ana gawan orot. Barnabas, Saul hairi e’af hina nanamaim hitit God ana tur nowar isan ifefeyanih.
8 — ausente —
8 Baise kwerayan wabin Elimas (wabin Greekamain) eotanih men kok gawan orot tur tanowar baitumatum tab.
9 — ausente —
9 Imaibo Saul wabin ta Paul, Anun Kakafiyin iwanasum ma’am mutufor nuw kwerayan orot itinkikin
10 — ausente —
10 naatu eo, “O i Demon natun! Sawar gewasih etei hai rakit wairafin i o. O i baifuwen kakafih yumatah ta ta biya awan karatan, o i mar etei Regah ana turobe kubotabiren baifuwen temamatar!
11 — ausente —
11 Imih Regah uman boun boro tafamaim nare mata nifim naatu marakaw boro mar kafai men ina’itin.”
12 — ausente —
12 Gawan orot abisa matar i’itin i itumatum, anayabin Regah ana bai’obaiyen tur nonowar i ifofofor men kafaita.
13 G̃ebuje Paulo o'jẽm Pafos ka bewi, cewejuayũ dak. O'ju ip Perge ka kay Panfília eipi beatka kay. Kobexixi dag̃ ip o'ju.
13 Paul ana ofonah bairi Pafos imaim wa hibai hirabon hina Perga hitit tafaram Pamfilia wanawanan. John Mark nati’imaim ihamiyih, naatu matabir maiye in Jerusalem tit.
14 G̃ebuje Paulo oajẽm Antioquia ka kay, Barnabé dak. Ijop Antioquia ka Síria eipi be g̃u osunuy―Pisídia eipi be osunuy.
14 Baise Barnabas Paul hairi hikofan maiye hin Pisidia Antioch hitit tafaram Pisidia wanawanan. Naatu Baiyarir Ana Veya Kou’ay Bar hirun himare.
15 Moisés ekawẽntup o'tupcoco ip, Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ ekawẽntup tak. Uk'a kukukayũ o'jekawẽn Pauloyũ eju.
15 Buk Atamaninamaim Moses ana ofafar kikirum naatu dinab hai buk hibiyab ufunamaim. Kou’ay Bar ana ukwarih isah tur hiyafar hio, “Taitu kwa aur koufair tur ta nama’am na’at aki akokok iti sabuw kwanao hinanowar.”
16 G̃ebuje Paulo o'ãy jekawẽn ãm. Wẽg̃wẽg̃'i o'e jebum ig̃o'a beayũ muymũg̃ ãm. O'jekawẽn cebe ip.
16 Paul misir umanamaim rutanih naatu busuruf eo, “Israel orot baibin naatu kwa Ufun Sabuw iyab iti’imaim kwama God kwakwafir, anao kwananowar!
17 — Deus kuyjeayũ o'taẽ wuy'in. Judeuyũ ma o'taẽ jebekitkiyũm. Wuyetabut ixe Deus kay — io'e. — Deus ip o'g̃u'acog̃ cĩcã Egito eipi be bima — io'e. — Xipan cĩcã ip o'jukuk. Egito eipi bewi ip o'tujujẽm, ya'õbaca jĩjã buye.
17 Israel Sabuw ata God uwatanah rubinih naatu nah toumanih na’atube Egypt hima’am ana veya iwa’an wabih ra’at, naatu ana fairamaim nawiyih hitit.
18 Uk'a'ũmat tag̃ oekuku ip pũg̃ koato g̃u―40 koato bun. Deus yukpiceg̃e g̃u bit ikug̃ ip osunuy kũyjobit g̃u ma'g̃u ip.
18 Naatu arar yanamaim kwamur etei 40 na’atube ba’afuwih bairi hima.
19 Deus 7 be ipi watwat o'g̃u'ũmu'ũm Canaã eipi watwat. Imu'ũm puje cebekitkit Canaã eipi o'jat jeipim — io'e.
19 Tafaram seven Canaan wanawanan gurusih naatu me bai ana sabuw nowahimih itih.
20 — G̃ebuje Deus ibimãmãmãayũ ekawẽn coco'ukayũ o'jomuy kuyayũ kukukan. Canaã eipi be osodop ip ade jĩjã koato―450 koato. Jekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ o'jomuy g̃ũyjom ixeyũ mukũyjojo'ukayũm.
20 Sawar iti himamatar i kwamur etei 450 na’atube wanawananamaim himatar.
21 Samuel koap osunuy Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukan. G̃uyjom kuyjeayũ o'e Deus pe: “Ag̃okatkat cuy ejomuy ocekukukan,” i — io'e Paulo.
21 Naatu sabuw aiwob isan hifefeyan, God Saul bai itih orot Kish natun, Benjamin wawawan, Saul i’aiwob ma kwamur etei 40 na’atube.
22 Deus oibu'un Saulo be jebekitkiyũ kukukan. Ixe o'ju'uk jebekitkit kukap puxim — io'e.
22 Naatu God Saul bobosair ufunamaim David bai Saul efanin yai. God iti na’atube eo, ‘David o Jesse natun, orot o na’atube isa i ayu au yasisir gagamin na’in, ayu abisa sinafumih akokok etei boro i nasinaf.’
23 Deus imẽn Davi o'g̃uwẽn. Deus o'e kuyje:
23 Ana’omatanen eo na’atube, orot David ana rara’ane Israel Sabuw hai baiyawasinayan God bai na.
24 João Batista oajẽm Jesus adeayũ mutaybitbin awap. Imubatisasan oeku. Ixe João Batista o'e Judeuyũ be: “Eyg̃uycũg̃cũg̃ cuy epesop ikẽrẽat kug̃ puye,” i. “Ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ap cuy epeyepere,” i. “Epeyewemubatisasaan cuy,” i.
24 Jesu nanamaim John mat na bowabow kakafih baihamiyen dogor baikitabiren bapataito bain isan busuruf eorerereb Israel sabuw tutufin etei isah.
25 — João jekapikap eperem pima, imẽn o'e Judeuyũ be: “Tũybe ẽn Deus emunaẽ iãn eyju e'em owebe,” i. “Eyxe õn Deus emunaẽ,” i. “Eyemuwiwi g̃u õn pit,” i. “Ya'õbuyxi jĩjãat omuyku onomuju,” i. “Õn pit wa'õbuyxi g̃u,” i. “Cedag̃ g̃u owebe we'atoro am suiuk muwekap am wa'õbuyxi'ũm puye,” i.
25 Naatu John ana bowabow bisawar auman sabuw iuwih eo, ‘Kwa anot ayu isou mi’itube kwanotanot? Kwanotanot ayu’uban i nati orot? En, baise orot ta ayu ufu’umaim enan, ayu men karam boro ana kwafure an ana sumasum anarufam.’
26 — Obureyũ — io'e. — Pũg̃pũg̃ ey'in Abraão naxeg̃ebitbit. Warara'acat ey'in Judeuyũ g̃u. Inaka eyetabut Deus kay Judeuyũ etabucap co'i — io'e. — Deus wuydaxijojoap awẽg̃ o'yawẽg̃muwẽn wuywebe — io'e.
26 Taitu, Abraham ana niburune kwana warar kwatatain, naatu kwa Ufun Sabuw iyab God kwabiruw kwakakafiy, it isat yawas ana tur i hiyafar na tit.
27 — Imẽnpit Jerusalém ka watwat itaybit g̃u o'e Jesus wuydaxijojo'ukat iam. Ika kukukayũ dak itaybit g̃u o'e ip iboam. Soat jebodoydoyap kabia be Judeuyũ ya'õberen tupcoco'uk ip osodop je'aweroroap'a―Deus ekawẽnmuwẽnuwẽn'ukat emudupmubararaktup. Soat Sábado bima ip tupcoco'uk osodop. Imẽnpit itaybit g̃u ip apẽg̃ape xe'e ijoptup ekawẽn iam. “Jesus cuy je'ũ ikẽrẽat kug̃ puye,” io'e ip napa ma. Kuyje Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ o'e'e'e iap tag̃ Jesus o'yaoka ip — io'e Paulo.
27 Anayabin Jerusalem bar merar sabuw hai ukwarih bairi Jesu ana bowabow men hi’inan, naatu dinab oro’orot hai tur mar etei Baiyarir Ana Veya hibiyab men naniyan hibaib, imih abisa hisisinaf i tur hio inu’in na iturobe.
28 — Ixeyũ mo o'jekawẽn Pilatos eju―iecugap eju. Jesus ikẽrẽat o'jukuk g̃u―pũg̃ em tak ka'ũma. Inaka “Jesus cuy eyaokaat,” i mo o'e ip Pilatos pe.
28 Basit morob isan ana ef men hitita’ur, Pilate asabunin morob isan hifefeyan naatu easabun morob.
29 Imẽn ibararak opop Deus ekawẽn tup pe. Soan o'e'e ip Jesus pe apẽn Deus emunaẽ jukuk ip iaptup ekawẽn tag̃. Apẽn ip o'tupmubarararak iap ekawẽn tag̃ o'jebapuk g̃asũ — io'e.
29 Bukamaim abisa i isan eo na’atube hikirum inu’in hisisinaf ufunamaim, onaf afe’enane hibai hire hub wanawanan hiyai.
30 Deus pit waram Jesus o'g̃utait. O'g̃uyu ce'ũ'ũayũ dopap pewi — io'e.
30 Baise morobone God bora’ah misir maiye.
31 — G̃ebuje waram o'jetait'iat o'jojojo ip Jesus eju oekukuiayũ. Ibun oeku ip ceweju―Galiléia eipi bewi ceweju o'jẽm'iayũ―Jerusalém ka kay ceweju o'ju'iayũ. Ade kabia ceweju oeku ip waram o'jetait'iat eju — io'e.
31 Naatu veya moumurih na’in sabuw iyab Galilee’ine hi’ufunun bairi hina Jerusalem hititit isah irerereb, naatu nati sabuw i boun hitit sabuw afa isah sif tirurubon.
32 — ausente —
32 Naatu iti tur gewasin i abisa God ata’a’agir eo’omatanih abai kwa isa anan.
33 — ausente —
33 Iti tur i bai it isat ebiturobe, it i ata’a’agir natunatuh, Jesu morobone mimisiramaim. Psalm bairu’abin eo na’atube,
34 — Kuyje Deus o'e: “Waram wemunaẽ og̃utait waram ce'ũap puxim,” i. Imẽn e'em Deus ekawẽn tup:
34 Naatu ana’an aisim God morobone bora’ah maiye mimisir, naatu boro men nihamiy maiye na’in namasamih. Nati isan ana tur iti na’atube eo,
35 — Imẽn e'em wara'atup pe jebibododonaptup―Salmodup:
35 Buk efan ta’ane eo maiye,
36 — Icẽmãn Davi'ũm oe'ũ. Itabẽg̃ puje Deus ekawẽn tag̃ oekukuku — io'e. — Icẽmãn Davi'ũm o'jomõg̃ ip witabikũy be jedobuyũ'ũm'ũm etaypi tẽg̃. Davi'ũm ma oierep.
36 Anayabin David ana veya’amaim God ana kok bow bisawar ufunamaim morob uwahinah sisibihimaim hiyai mas i’akir
37 Jesus'ũm pit oierep g̃u Deus waram o'g̃utait puye — io'e.
37 Baise orot yait God morobone iyawas mimisir i men mas i’akir.
38 — Obureyũ — io'e. — Eyetaybin cuy epesop Deus ikẽrẽat uk'ug̃ wuywebewi Jesus oe'ũ buye iam. Ixe Jesus muwẽnuwẽn õn eywebe.
38 Isan imih taitu kwananowar, iti orot Jesu wabinamaim bowabow kakafih notawiyen isan ana tur i ao’orerereb,
39 Moisés ekawẽn tag̃ jekukum pima wuya'õbaca g̃u juk adi ajop waram ikẽrẽat kukap puxim. Jesus kay wuyetabut pima bit Deus ja'õbacaap ũmũm wuywebe waram ikẽrẽat kukap puxim — io'e.
39 iti Jesu wabinamaim sabuw iyab tibitumatum hai bowabow kakafihine i rufamih titit anayabin Moses ana ofafaramaim boro men karam narufami.
40 — ausente —
40 Imih kwanakaifi gewas, saise abisa dinab hio men isa hinamatar.
41 — ausente —
41 ‘Okwanekwaneyah Kwana’itin!
42 Je'aweroroap'a bewi Pauloyũ jẽm puje, Judeuyũ o'jekawẽn ceweju ip.
42 Paul, Banabas hairi Kou’ay Bar hibihamiy auman sabuw hifefeyanih fur ta Baiyarir ana veya’amaim iban hitan maiye iti sawar isah hitidudur hitanowar.
43 Ce'awero epere buje tak g̃u ip o'ju Pauloyũ kay―Judeuyũ, Judeu'ũmayũ dak―Judeuyũ etabucap co'i Deus kayayũ. Pauloyũ o'jekawẽn ceweju ip.
43 Kou’ay Bar ana rou’ay hibihamiy ufunamaim, Jew sabuw maumurih na’in naatu sabuw iyab Jew hai kwafiren ana kakafemaim hima’am, Paul Barnabas hibi’ufununih koufair hitih God ana manaw ana kabeberamaim ma’amih hifefeyanih.
44 Waram pimaat esábado tak g̃u o'je'awero Deus ekawẽn com ig̃o ka beayũ.
44 Baiyarir Ana Veya bairou’abin sabuw nati bar merar tutufin etei Regah ana tur nowaramih hina.
45 Adeayũ e'aweroap tobuxik puje Judeuyũ oitabutkarey Pauloyũ kay. Paulo ip o'ya'õmuwarururun―Jesus kay itabut'ũmayũ. O'jomuymuy jĩjã ip.
45 Baise Jew sabuw rou’ay gagamin hi’i’itin ana veya hibobowen naatu baigigimen tur hibow hitit, Paul abisa eo isan hibas.
46 G̃ebuje Pauloyũ iparara'ũm cĩcã o'jekawẽn ceweju ip―Judeuyũ eju.
46 Imaibo Paul, Barnabas hairi hiofok hio, “God ana tur i wantoro’ot kwa ao kwanowar, baise kwa tur i kwakwahir, taiyuw kwanunutitiy ma’ama wanatowan kwa isa men karam, isan imih abihamiy aki anan Ufun Sabuw isah.
47 — Imẽg̃ãm Deus cuk ocemuju. Kuyje Isaísat Cristo o'g̃uwẽn. Imẽn o'e:
47 Anayabin Regah ana obaiyunen tur biti iti na’atube eo,
48 Judeu'ũmayũ icokcok cĩcã ip o'e iboap co buje.
48 Ufun Sabuw iti tur hinonowar ana maramaim hiyasisir Regah ana tur hibora’ara’ah. Naatu sabuw moumurih na’in ma’ama wanatowan isan hirubinih hima’am hina baitumatumayah himatar.
49 G̃ebuje Jesus kay itabucayũ wuykukukat ekawẽn o'g̃uwẽnuwẽn soat pe itaybit'ũmayũ be. Soat ibo eipi dag̃ oekuku ip wuykukukat ekawẽn muwẽnuwẽn.
49 Naatu Regah ana tur ra’at tasasar tit nati bar merar ana fofonin etei hinowar.
50 Judeuyũ oitakomãn Pauloyũ kay. O'jewawẽ ip ag̃okatkayũ eju―ibo ka kukukayũ eju. Aoyũ eju dak o'jewawẽ ip―ya'õbuyxiayũ eju. Ixeyũ aoyũ Deus a'õ kay ip osodop. Imẽnpit itakoma ip o'e Pauloyũ kay.
50 Baise Jew hai ukwarih himisir bar merar orot gagamih naatu God ana bowayah baibin gagamih yah hi’ora’ah Paul, Barnabas hairi isah hiwosai, naatu hinunih hitit nati bar merar ufunane hire.
51 O'jẽm Pauloyũ. Jesandália ip o'g̃upoypoy ibo ka bewi jejẽm puje “Eyukpiwat Deus xe ocekawẽn co pin'ũm puye” i'e am ibo ka watwat pe.
51 Basit Paul Barnabas hairi ah fofob hiru’uh re i hin Ikonium hitit.
52 Itabucayũ bit icokcok cĩcã o'e―Antioquia ka beayũ. Ibiõg̃buk xipacat cebe ip osunuy.
52 Naatu bai’ufununayah Antioch hima’am yasisir yah awan karatan naatu Anun Kakafiyin iwansumih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.