Lucas 24

Ja jembyʉ kajxy'átypyʉ mʉdʉ Jesukristʉkyʉjxm: El Nuevo Testamento de nuestro Señor Jesucristo en el mixe de Juquila (MXQNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Es domingʉ xʉʉ tsejkyʉ ja toxytyʉjkʉty tmʉnʉjxtʉ ja pa̱ꞌa̱k xuꞌkpʉ diꞌibʉ naty tʉ dyaꞌóyʉdʉ. Jam dyajnʉjxtʉ ma̱ ja Jesús tʉ ñaxtʉkʉ.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Ko jya̱jttʉ jam, net tpattʉ wiink tsoo ja tsa̱a̱ diꞌibʉ naty ꞌyagʉꞌʉyꞌajtypy ja jut.
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 Es ko tyʉjkʉdʉ jap, kyaj tpattʉ ja Jesusʉ ñiniꞌx.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Es kyaj tmʉwinma̱ꞌa̱ñbyáttʉ ti tʉ jyátyʉty. Netyʉ kyʉxeꞌky majtskʉ yedyʉjk diꞌibʉ wyit jantsy tʉꞌxp.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Net ja toxytyʉjkʉty tsyʉꞌkʉdʉ es ñaxkuꞌijxʉdʉ, es ja yedyʉjk ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Kyaj ja ya̱a̱. Tʉ jyikypyeky. Jamyatstʉ wiꞌix mꞌanma̱a̱yʉ ko nátyñʉm ꞌyity jap Galileeʉ:
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 “Ʉj, ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, nyajkʉyaka̱ꞌa̱ñʉts ma̱ ja pekyjyaꞌaydyʉjk es xyajkruuzpátʉdʉts. Es ko ꞌyítʉt tʉgʉk xʉʉ, njikypyʉ́kʉdʉts jatʉgok.”
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Net ja toxytyʉjkʉty tjamyajtstʉ éxtʉm ja Jesús jyʉnáñ.
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 Es ko jya̱jnʉdʉ jatʉgok jap ka̱jpnóty, net ttukmʉmadyaktʉ nidʉgekyʉ ja nima̱jk tuꞌukpʉ ʉxpʉjkpʉ es nidʉgekyʉ diꞌibʉ jap akꞌijttʉp.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 Esʉ tadʉ toxytyʉjkʉty ꞌyijttʉ Mariiʉ Magdalenʉ, Fwanʉ, Mariiʉ diꞌibʉ Santya̱ꞌa̱gʉ tya̱a̱kꞌa̱jtypy, es ja wiinkpʉ toxytyʉjkʉty.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Per ja ʉxpʉjkpʉtʉjk kyaj tmʉbʉjktʉ, es jyʉnandʉ ko lokʉ diꞌibʉ kya̱jxtʉp.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Net ja Peedrʉ tsyoꞌoñ es ñejxy pʉyeꞌegyʉ ma̱ ja oꞌkpʉ jut es kyuꞌijxʉ jap oga̱jp. Jeꞌeyʉ jap ja wit ꞌyity diꞌibʉ mʉʉt ja Jesús yaꞌꞌabijty. Es net ja Peedrʉ jyʉmbijnʉ jotmaymyʉʉt.
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 Es net nimajtskʉ ʉxpʉjkpʉ tsyoondʉ Jerusalén es ñʉjxtʉ ma̱ ja Emaús ka̱jpn, diꞌibʉ jagam ma̱jk tuk mil metrʉn,
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 es kya̱jx myadya̱ꞌa̱ktʉ tʉgekyʉ diꞌibʉ naty tʉ jyátyʉty.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Es ko yʉꞌʉjʉty dʉꞌʉn kya̱jx myadya̱ꞌa̱ktʉ esʉ Jesús kʉꞌʉm ñiwingoonʉ es tyuꞌuyoꞌoydyʉ mʉʉt.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Per ja Dios kyaj tyukꞌʉxka̱jpʉ ko yʉꞌʉjʉty ja Jesús.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Net ja Jesús dyajtʉʉy:
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Net yʉꞌʉ niduꞌuk diꞌibʉ xyʉꞌa̱jtypy Kleofʉs ꞌyadsooy:
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Net ja Jesús dyajtʉʉy:
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Per ja teedywyindsʉ́nʉty es ja njustisʉꞌa̱jtʉm tʉ tkʉyaktʉ ma̱ ja Pilatʉ es dyajkruuzpátʉt.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 Es ʉʉdsʉty njʉna̱ꞌa̱ndʉ ko yʉꞌʉ yajnitsoꞌogʉp ja israelítʉty. Es tyam tyʉgʉkxʉʉp ma̱ dyaꞌooktʉ es dyajnaxtʉ́kʉdʉ.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Nandʉꞌʉn ʉʉdsʉdyʉ nmʉguꞌugʉty toxytyʉjk tʉts dʉꞌʉñʉ xyajwʉꞌʉmʉdʉ. Aambyʉ jepy tʉ ꞌyotstʉ ma̱ ja oꞌkpʉ jut,
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 per kyaj ja Jesusʉ ñiniꞌx tʉ tpa̱a̱ttʉ. Net tʉ jyʉmbijnʉdʉ es xytyukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉts ko tʉ tꞌixtʉ nimajtskʉ anklʉs diꞌibʉ tʉ ꞌyanʉʉmʉdʉ ko Jesús taa jyikyꞌaty.
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Es net tʉ ꞌyotstʉ nijaꞌajʉty ʉʉdsʉdyʉ nmʉguꞌuk es tʉ tpa̱a̱ttʉ éxtʉmʉ toxytyʉjk jyʉna̱ꞌa̱ndʉ, per ja Jesús kyaj tʉ tꞌixtʉ.
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Net ja Jesús jyʉnáñ:
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Yʉꞌʉjʉty oj tkʉxja̱ꞌa̱ydyʉ wa̱ꞌa̱ts ko yʉ Kristʉ ꞌyayowa̱ꞌa̱ñ es ꞌyooga̱ꞌa̱ñ es óknʉm yajkutúkʉt mʉt ja mʉjꞌa̱jtʉn.
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Ta ja Jesús oj ꞌyawa̱ꞌa̱nxʉdʉ ja Diosʉ ꞌyayuk ma̱ kʉꞌʉm yajnimadyaꞌaky, tyimtsondaꞌaky diꞌibʉ Moisés jyaay es tʉgekyʉ nʉꞌʉn ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ tkʉxja̱a̱ydyʉ.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Es ko jya̱jttʉ ma̱ Emaús ka̱jpn, ja Jesús éxtʉm jyawʉ tyuꞌunaxáñ.
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 Per yʉꞌʉjʉty dyajwʉꞌʉmándʉ es tꞌanma̱a̱ydyʉ:
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Es ko jam ꞌyuꞌuñʉ nidʉgʉʉk ma̱ ja meesʉ es ꞌyaꞌuxꞌata̱ꞌa̱ndʉ, net ja Jesús tkoneꞌky ja tsa̱jkaaky, es tkuniꞌxy. Net ttujkwaꞌxy es tmooydyʉ ja nimajtskpʉ.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Es netyʉ tꞌʉxka̱jptʉ ko yʉꞌʉdyʉ Jesús. Netʉ Jesús pojʉn tyʉgooy.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Es yʉꞌʉjʉty ñayjyʉnánʉdʉ:
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Es netyʉ tsyoꞌondʉ es ñʉjxtʉ jap Jerusalén. Es jap tʉ naty ñaymyúkʉdʉ ja nima̱jk tuꞌukpʉ ʉxpʉjkpʉty mʉt ja jyamyʉʉdʉty.
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 Es yʉꞌʉjʉty tꞌawa̱ꞌa̱nʉdʉ ja nimajtskpʉ:
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 Net ja Kleofʉs mʉt ja myʉguꞌuk tmadyaktʉ éxtʉm tʉ jyátyʉty tuꞌa̱a̱y es wiꞌix tʉ tꞌʉxkaptʉ ja Jesús ko ja tsa̱jkaaky tʉ ttujkwaꞌxy.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Es yʉꞌʉjʉty tꞌakmadya̱ꞌa̱ktʉ tadʉ ayuk ko tiꞌin kyʉxeꞌky ja Jesús ma̱ yʉꞌʉjʉty es kya̱jxpoꞌxʉdʉ, ꞌyanma̱a̱yʉ:
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Ta jyantsytsyʉꞌkʉdʉ. Dʉꞌʉn jyʉnandʉ ko ijxma̱ꞌttʉp.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Es ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Ixtʉts ja ngʉꞌʉ es ja ndékyʉts ko ʉjtsʉ dʉꞌʉn kʉꞌʉm. Toongʉts es ixtʉ ko tʉyꞌa̱jtʉn. Yʉ ijxma̱ꞌtʉn kyaj tmʉdaty yʉ xyixy es ja pya̱jk éxtʉm miits xyꞌíxtʉts ʉj nmʉdaty.
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Es ko dʉꞌʉn ꞌyanma̱a̱yʉ, tyukꞌijxʉ ja kyʉꞌʉ es ja tyeky.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Es yʉꞌʉjʉty kyajpyʉm tmʉbeky mʉt ja xondakʉn es dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ. Net ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉ:
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Net myooyʉdʉ tuk pedazʉ a̱jkx tsa̱ꞌa̱yuꞌunk.
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 Es ja Jesús tjeꞌxy yʉꞌʉjʉty wyinduuy.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Es net ꞌyanma̱a̱yʉ:
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Net ja Jesús tyukjaygyujkʉdʉ ja Diosʉ jyaaybyajtʉn, es jyʉnáñ:
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 —Dʉꞌʉn ꞌyity kʉxja̱ꞌa̱y ko koonʉm yʉ Kristʉ ꞌyoogʉt, es kumdʉgʉk xʉʉ jyikypyʉ́kʉt.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Es mʉt yʉꞌʉgyʉjxm yajka̱jxwa̱ꞌxʉt ma̱ tʉgekyʉ naxwíñʉdʉ, tsyonda̱ꞌa̱gʉt Jerusalén, ko yʉ ja̱ꞌa̱yʉty dyajtʉgátstʉt yʉ wyinma̱ꞌa̱ñʉty, net ja Dios pyojpʉmaꞌxʉdʉt.
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 Es miits mꞌijttʉp testiigʉ ma̱ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Mʉdowdʉ. Ʉjts ngáxʉp ma̱ miidsʉty diꞌibʉts ja nDeety tʉ twa̱ndaꞌaky. Per miits wʉꞌʉmdʉ ya̱a̱ Jerusalén extʉ ko xyꞌaxá̱jʉt ja mʉkꞌa̱jtʉn diꞌibʉ Dios kyaxaampy.
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Net ja Jesús yajtsoꞌonʉdʉ jap Jerusalén es yajnʉjxʉdʉ Betañʉ, es dyajpʉdeꞌky ja kyʉꞌʉ es kyunuꞌxʉdʉ.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Es ko kyunuꞌxta̱a̱yʉ, net tsya̱jpajnʉ es ñʉjxnʉ tsa̱jpótm.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Net yʉꞌʉjʉty tꞌawda̱ttʉ Dios es jyʉmbijtta̱a̱yñʉ, jantsy jotkujk jya̱jnʉdʉ Jerusalén.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Es tim japꞌa̱jttʉp ma̱ ja mʉj tsa̱jptʉjk es tꞌawdattʉ ja Dios.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.