Mateus 24
Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI
1 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyɨdsɨɨmy jam tsa̱ptøjkjotp, jøts ɨxam ja wyɨnaty ña̱jxnɨ ku ja pyabøjkpɨtøjk ja jam wɨngon ñɨmejnɨyøø, jøts ja tyukmadoobɨna̱xwa̱ꞌjkøø sa̱ jaty ja tsa̱ptøjk jam tꞌijxy ku ja janch tsuj janch øy.
1 Jesu Tafaror Bar gagamin ihamiy tit inan auman, ana bai’ufununayah hina hiu, “Tafaror bar kwi’itin gewasin maiyow.”
2 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tꞌadsøøy:
2 Jesu iyafutih eo, “Sawar iti kwa’i’itan, a tur ao’owen, kabay etei boro natafofor nare naatu kabay ta boro men ana efanamaim na’inu’in kwana’itinimih.”
3 Wɨnets ja ojts ñøjkxtɨ jam kojpkøjxp midi yiktejp Olivos; jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ɨxam wyɨnaty tø yꞌɨxa̱ꞌa̱ky, wɨnets ja pyabøjkpɨtøjk ja ojts ñɨnijkxyɨyɨ, jøts ja ojts ñɨma̱a̱jyɨdɨ amaaꞌtsk:
3 Jesu yen Olive Oyaw tafan mare, ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hina biyan hitit hibatiy hio, “Kuo anowar mar i boro biy iti sawar hinamatar? Naatu o inanan ina’inanen boro abisa ana’itin anaso’ob. Naatu mar yomanin nakakabon boro mi’itube ana so’ob?”
4 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ñɨma̱a̱jyɨdøø:
4 Jesu iyafutih eo, “Matato niwa’an, men sabuw hinan hinifufuwimih.
5 Kumɨ may ja ja̱a̱ꞌy myeꞌendɨt jøts ja jadeꞌen ñadyejɨdɨt jøts ku ja yꞌøtsɨ, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨt: “Øts ɨdøꞌøn Cristo ja yiknɨtsokpɨ”; jøts mayts ja jadeꞌen twɨnꞌøøndɨt ja ja̱a̱ꞌy.
5 Sabuw moumurih na’in boro ayu wabu’umaim hinan hinao, ‘Ayu i Keriso’ naatu sabuw moumurih na’in boro hinifufuwih.
6 Jøts mmadoꞌop meets jøts ku ja̱a̱ꞌy tnɨga̱jpxtɨt ja tsep, uk tnɨga̱jpxtɨt sa̱ jaty ja tsep yja̱a̱ktunɨt, sa̱ jaty ja ayoꞌon yikpa̱a̱tt; kidits mdsøꞌøgɨdɨ, ja̱tp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen; kaꞌanɨmts wyɨnaty tmɨba̱a̱tꞌaty jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt.
6 Baiyow ana tur boro kwananowar, naatu baiyow isan ana tur boro kwananowar, baise men kwanabir. Sawar yumatah ta ta boro hinamatar, baise nati i men mar yomanin.
7 Kumɨ tseptuꞌundɨp ja ja̱a̱ꞌy pøn kɨꞌabikña̱a̱jx kɨꞌabikya̱jptɨ jøts ñañɨbɨdøꞌøgɨdɨt xem ya̱m, jøts ja wɨndsøndøjk nayɨdeꞌen cheptuꞌundɨt ja xem ja ya̱m pøn jaty ja ka̱jp ja na̱a̱jx tnɨtanaadyɨp na̱xwiiñ; etp yuu xøøw, jøts pa̱ꞌa̱m køx kɨda̱ꞌa̱k jøts ujx ña̱xt maawyeen.
7 Tafaram ta boro tafaram ta hairi hiniyow, na’atube bar merar ta boro bar merar ta ana aiwob hairi hiniyow. Baimar kakafin, iriyoy boro tafaram awan nakaratan.
8 Tsoꞌonda̱kpnɨm ja ayoꞌon wyɨnaty jadeꞌen midi yikxon yikꞌejxpnɨm.
8 Sawar iti etei hinamatar i kek tufuwamih ebobotukwar na’atube.
9 ’Wɨnets meets myikøya̱kt jøts myikjemduꞌundɨt myikteduꞌundɨt, jøts ja̱a̱ꞌy yikꞌoogɨdɨt, jøts nɨpøn mgatsokɨdɨt o ma̱ga̱jp, jaꞌagøjxp ku mee xjanchja̱wɨ.
9 “Sabuw boro hinafatumi hinabuw kwanan hini’a’akir, hina’asbuni kwanamorob, ayu wabu’umaim kwabowabow isan.
10 Wɨnet ets ja ja̱a̱ꞌy may ja yjanchja̱ꞌwɨn tꞌɨxma̱tstɨt, yja̱ꞌdyɨgøøgyøxnɨdɨp ja Dios yjaꞌ jaꞌamɨ jøts ja myɨguꞌuktøjk tkøya̱jknɨdɨt.
10 Nati ana veya’amaim baitumatumayah boro hai baitumatum hinihamiy, naatu turahinah babah hinao, taiyuwih turahinah hinifa’ifa’ih,
11 May ja wɨnda̱a̱yꞌa̱jtpɨ pyɨdsøꞌømdɨt, ñadyijyɨwya̱ꞌa̱ndɨt jøts ku Dios yjaꞌ ja tnɨga̱jpxɨdɨ, jøts may ja myɨguꞌuk twɨnꞌøøndɨt.
11 dinab baifufuwenayah moumurih na’in boro hinatit sabuw moumurih na’in hinifufuwih.
12 Kawɨneꞌen ña̱xt ja kaꞌødyuꞌunɨn jøts ja kaꞌøwyɨnma̱a̱ꞌñ, may ja ja̱a̱ꞌy xem ya̱m kawɨnꞌijxyɨm ñayja̱wɨyɨdɨt.
12 Tafa’asar boro nara’at natasasar sabuw momurih na’in hai yabow boro wan natutum.
13 Jøts pøn tmɨdanaapy jøts pøn tuꞌugyɨ wɨnmaapy, jaꞌats ɨdøꞌøn nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn.
13 Baise yait nabukikin nan yomanin natitit i boro yawas nab.
14 Jøts ya̱ꞌa̱t øy ma̱dsoo yika̱jpxwa̱ꞌkxt wɨneꞌenɨn na̱xwiiꞌñɨt yꞌity, ya̱ꞌa̱t Dios yꞌøgyajpxy yꞌømyadya̱ꞌa̱ky, jøts na̱a̱jx ka̱jp ja møj ja mutsk tnɨja̱wɨdɨt; jats ɨdøꞌøn tmɨba̱a̱tꞌa̱tt jøts na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt.
14 Tur Gewasin, mar ana aiwob isan, i boro tafaram wanawanan etei hinabinan sabuw etei hinanowar, imaibo mar yomanin boro nan natit.
15 ’Ja Daniel, pøn ja Dios kyugajpxyꞌajtpy, jaꞌ yɨdeꞌen tnajtsja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ jøts tnɨgajpxy ti yikpøkpyajtp, ti mɨdundɨgøøpy; jøts kuts xꞌejxtɨt jøts ku jaꞌba̱a̱t jap yikꞌejxnɨ yikpa̱tnɨ ma̱ ja tsaachjagunuukxy cha̱ptøjk jap, japts ja mgaꞌukmaaꞌkxnɨyɨdɨt. Pønɨ pøn ya̱ꞌa̱tpɨ nøky ka̱jpxp, wan tja̱ꞌgyukɨ.
15 “Biya’ohow Ana Sawar Kakafin boro efan kakafiyinamaim nabatabat kwana’itin, dinab orot Daniel eo na’atube. Baiyabayan orot iti tur nabiyab naniyan nab gewas.
16 Wants ja tkaꞌaktɨ pønɨ pøn tsɨnaadyɨp jam Judea jøts kyaknøjkxtɨt jam kojpkøjxp.
16 Sabuw iyab Judea wanawananamaim tema’ama boro hinabihir hinan oyaw wan hinayen.
17 Jøts pønɨ jam wyɨnaty pøngapøn tø pyety tyøjkøjxp jaꞌabɨ xøøw, kaꞌats tꞌuknɨwɨna̱jknɨt ok ɨdøꞌøn ti tja̱a̱kꞌatsjuutt jap tyøjkjøtpy;
17 Orot yait ana bar faifiy wan ema’am boro men nare ana sawar bar wanawanan nabowamih, veya en.
18 jøts pønɨ jam wyɨnaty pøngapøn wyɨdity kya̱mjotp, wan kaꞌ tꞌukwɨmbejtnɨ, nɨ wyet nɨ ña̱a̱my tkaꞌatswetst.
18 Orot yait masaw ebowabow boro men namatabir ana biya baibiyon bar nabaimih.
19 ¡Ayoꞌijxyɨm ja tøꞌøxyøjk yjanchja̱ttɨt pøn jaty mutsk jam wyɨnaty tnɨkøjxpꞌa̱jttɨp, pøn jaty myaxuꞌnk jam wyɨnaty tø tyikaxøꞌøktɨ!
19 Nati ana veya’amaim baibin iyab siasiar tema’ama naatu baibin iyab kek tibitotoman boro hini’akir yababan hinab.
20 Amɨdowdɨ pøktsowdɨ Dios jøts kidi ja et mgaꞌaktɨ ku ja et yꞌa̱mxuxy chaachxuxy, jøts kidi wyɨnaty yjaty ku pooꞌkxɨn xøøw;
20 God isan kwanayoyoban, saise men rarab kokou ana veya’amaim o Sabbath ana veya’amaim namataramih.
21 møk ja ayoꞌon yikꞌext sa̱m kaꞌ wɨndi yjatyɨn wɨneꞌen ɨxya̱m kujk ñaxy ku ña̱xwiiꞌñɨt choꞌonda̱a̱jky. Jøts ku ja ña̱xt nɨ kyaꞌukyikꞌejxnɨt jaduꞌuk nayɨdeꞌen.
21 Nati ana veya’amaim boro yababan kakafin men marasika anamaim o boro namamatar na’atube namataramih.
22 Jøts ku Dios tyikjakt ja ayoꞌon jøts jeky yꞌett, kaꞌ pøn ñɨtsoojkɨn tpa̱a̱tt; jøts kaꞌapts jadeꞌen ttuꞌunt, jaꞌagøjxp ku ttsøky ja ja̱a̱ꞌy jøts tpaꞌayøy pøn ja køꞌøm tø twɨꞌixy.
22 God nati veya narurukabum na’at sabuw boro yawas men hinab. Baise ana sabuw rurubiniyih isah enotanot, imih veya boro narukabum.
23 ’Jøts ku wɨnet pøn mnøøꞌmxɨdɨt: “Ejxtɨ, ɨxya̱ ja Cristo midi yiknɨtsokp”, uk ñøꞌømdɨt “Ejxtɨ, ɨxem jaꞌ”, kidi xmɨbøktɨ.
23 “Nati ana veya sabuw afa hinan hina’uwi, ‘Keriso’oban iti!’ o ‘Iban ni’i!’ men kwanitumatum.
24 May ja wɨnda̱a̱yꞌa̱jtpɨ myeꞌendɨt jøts myikwɨnꞌøøndɨt, ñadyijyɨ ja ñadyejɨdɨt Cristo midi yiknɨtsokp, uk ñadyijyɨ ja ñabyɨkta̱ꞌa̱gɨt jadeꞌen sa̱m ja ja̱a̱ꞌy pøn Dios yjaꞌ tka̱jpxɨdɨp; jøts tna̱nkyꞌejxɨdɨt ja ejxa̱ꞌa̱n ja ejxpajt, ñadyijyɨ ttuꞌundɨt ja mɨla̱grɨ jøts ja ja̱a̱ꞌy ttawɨnꞌøøndɨt, jaꞌba̱a̱t ja twɨnꞌøønwa̱ꞌa̱ndɨt pøn ja Dios køꞌøm tø wyɨꞌijxyɨdɨ.
24 Anayabin Keriso na’atube naatu dinab baifufuwenayah boro hinan ina’inan fokarih hinasinaf God ana rourubinen sabuw moumurih na’in boro hinabow.
25 Patkɨꞌjyɨ meets yø ɨxya̱m ndukmadøy,
25 Imih abimatuwibo sawar hinamatar.
26 kuxɨp myiknøjmɨdɨt: “Ejxtɨ, ɨxem ja aba̱k etjotp”, kidits jam mnøjkxtɨ; uk mjayiknøjmɨdɨts; “Ejxtɨ, ɨxya̱jp tam ja tøjkjøtpy”, kidits meets ja xmɨbiky.
26 “Sabuw a tur hinaowen hinao, ‘Iban nati arar yan ema’am,’ men imaim kwanan kwananuwih. O hinao, ‘Nati nanawan bar wanawanan wa’ir ema’am,’ men kwanitumatum.
27 Ku ø nmeꞌent, jadeꞌen ø nmeꞌent sa̱m wyɨdsukyɨn ku ja kyaxɨꞌɨky jam xøbɨdsimy, nayɨdeꞌents ja nay jatyɨ kyaxøꞌkmɨ xøjexy jam tsa̱jpwemp.
27 Veya yeninane namanamar ebowabow veya ra’iyinane uman emamarakaw, Orot Natun nanan ana marakaw boro nati na’atube.
28 Nɨdukɨꞌɨyɨ meets ja xnɨja̱wɨt ku nmeꞌent.
28 Menamaim orot babin biyan murubin inu’in mamu ikou boro etei imaim hinaru’ay.
29 ’Kuuyɨ ja ayoꞌon jadeꞌen yꞌukna̱xt, wɨnets ja xøøw yꞌookt, wɨnets ja poꞌ kaꞌ yꞌukꞌa̱nɨt, jøts ja ma̱a̱dsa̱ꞌ kya̱ꞌa̱dɨt. Ku ja tsa̱jp yꞌadøtspøjkøxnɨt, tukɨꞌɨyɨ tum jadeꞌen yja̱ttɨt ti jaty jam ejtp tsa̱jpwemp.
29 “Yababan iti hinamamatar ufunamaim
30 Wɨnetnɨmts ja xꞌejxtɨt jam tsa̱jpwemp midi øts jawyeen na̱nkyꞌejxɨp, jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy nɨꞌijtyɨ ya̱ꞌa̱xtɨt, jøts tꞌejxtɨt jøts ku ø nmɨmeꞌent yootsjøtpy ja nmøkꞌa̱jtɨn jøts ja kunuuꞌkxɨn.
30 “Imaibo Orot Natun maramaim boro natit, tafaram wanawanan sabuw etei orot Natun ana fair ana marakaw bonamanamarin auman natit sakuk wanawanan nanan hina’itin hinama hinarerey.
31 Wɨnets ja puxujx yikmadoꞌot møkꞌampy jøts ø ndanɨgaxtɨt ja a̱nkɨlɨstøjk, jaꞌats twa̱a̱mukøjxp pøn jaty ø njaꞌajtpy wɨneꞌen na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy amuum tukꞌojkyɨ tuktsa̱jpꞌagɨda̱ꞌa̱ky.
31 Ana tounamatar boro taur douduf auman hinatit tafaram tutufin wanawanan umasusun kwafe’en etei God ana sabuw rurubinih hinabow hinita’ay.
32 ’Øy xꞌukja̱ꞌgyukɨdɨt yø madya̱ꞌa̱ky ku yø iigɨ kipy yiknɨmadya̱ꞌa̱ky: Ku ja yꞌawa̱j yꞌaxeeñ uꞌnknɨm, jøts pyɨdsimy ja yꞌa̱a̱y, jadeꞌents meets ja xnɨja̱wɨ ku ja yꞌa̱nda̱ꞌa̱kwa̱nɨ.
32 “Ai fofou raurihimaim ebi’obaiyih kwanaso’ob, ai raurih boubuh tititit kwa kwaso’ob, ai hai buwayan ana veya i natit.
33 Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn ja nbɨkta̱a̱jkɨ ku ja ayoꞌon jadeꞌen xꞌejxtɨt, jadeꞌents meets ja xnɨja̱wɨt jøts ku wyɨngøñ juunɨ ja tɨɨdyuꞌunɨn ña̱xkɨda̱ꞌa̱kt, tyimyꞌɨxaanɨ døꞌøn ja wyɨnaty jøts ja jadeꞌen yja̱tt.
33 Bai’obaiyen i ta’imon, sawar iti na’atube hinamamatar kwa boro kwanaso’ob, veya i nakabom etawan awanamaim ebatabat.
34 Jadeꞌen øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jøts ku ja jaayɨ jadeꞌen yja̱tt na̱mgaꞌanɨm yꞌooꞌkøxtɨ pøn jaty ja jujkyꞌa̱jttɨp ɨxya̱m.
34 Anababatun a tur ao’owen, sabuw iti boun yawas kwama’am boro iti sawar namatar kwana’itinibo kwanamorob.
35 Na̱jxp yꞌity yø na̱a̱jx tsa̱jp, øy yø juunɨ kyudɨgøꞌøty, jøts øts nꞌayuujk nɨjuunɨ yø kyakixy kyanaxy kunɨm jadeꞌen tyimyja̱tt.
35 Mar tafaram i boro nasawar, baise ayu au tur boro men nasawar.
36 ’Kaꞌats pøn tnɨja̱wɨ pønɨ ti xøøw pønɨ ti jumøjt ja jadeꞌen yja̱tt, nɨ ja a̱nkɨlɨstøjk ja tkanɨja̱wɨdɨ pøn jap tsa̱jpjøtpytɨ, jøts nɨ øts ja køꞌøm nganɨja̱wɨ. Tuꞌugyɨ ja Dios Teety ja tnɨja̱wɨ.
36 “Orot men yait ta Jesu ana na isan veya o sumar so’obamih. tounamatar maramaim men hiso’ob na’atube i Natun auman men so’ob, baise Tamah akisinamo so’ob.
37 ’Nayɨdeꞌen sa̱m ja Noé yja̱jty, nayɨdeꞌents jadɨgojk yja̱tt ku ø nmeꞌent.
37 Noah ana veya’amaim abisa mamatar na’atube Orot Natun nanan boro na’atube namatar.
38 Ku døꞌøn jekyɨp, ku ja ayoꞌonduu wyɨnaty kaꞌanɨm myiñ, jøts ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty yikxon yjanchkaydɨ yjanchꞌuuktɨ jotkujk, pømbɨ amajtskɨp, pømbɨ yꞌuꞌnk ñøøx jam tnɨꞌadsoꞌowɨp jøts ya̱a̱ꞌbyøkt, jaaba̱a̱t jadeꞌen yja̱a̱ktyimyꞌadøꞌøtstɨ ku ja Noé tyøjkɨyɨɨꞌñ jap møj ba̱rkɨjøtpy;
38 Nati ana veya tuw yena’e ana veya orot babin hiyuw hibow, hiaa hitom, hitabin hibiyasisir ufut Noah ark wanawanan run;
39 jøts nɨgɨdiyɨ ja tyimyꞌejxtøø ku ja møktuu ku ayoꞌonduu myiiñ, jøts ja nøøgom ja ojts yiktsoꞌonguixyɨdɨ. Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn nøjkx yjaty ku ø nmemɨt, kaꞌap pøn xjøpꞌejxtɨt.
39 naatu so’oba’e hima’am kwanekwan tuw yen etei e’aruwih hin himorob. Imih orot Natun nanan ana itinin i boro nati na’atube.
40 Wɨna̱a̱gɨn ja̱a̱ꞌy jam wyɨnaty namajtsk tyundɨ jam ka̱mjotp; tuꞌukts ja ñɨtsoꞌokꞌa̱tt jøts jaduꞌuk wyɨndɨgøꞌøty.
40 Orot rou’ab boro hai masaw hinama hinabob, Orot ta boro tounamatar hinabora’ah ta boro hinihamiy nama.
41 Jøts wɨna̱a̱gɨn tøꞌøxyøjk jam wyɨnaty namajtsk yjøtstɨ; tuꞌukts ja ñayɨdeꞌen ñɨtsoꞌokꞌa̱tt jøts jaduꞌuk wyɨndɨgøꞌøty.
41 Baibin rou’ab boro hinama maiwok hinakakair, babin ta boro hinabora’ah, babin ta boro hinihamiy nama.
42 ’Nayjøpꞌejxɨdɨts meets, kumɨ kaꞌ xnɨja̱wɨdɨ pønɨ juunɨ ø nmeꞌent.
42 “Isan imih mata to niwa’an, anayabin men kwaso’ob mar biy boro a Regah nan.
43 Ukmadowdam ya̱ꞌa̱t, ku nꞌukmadya̱a̱jkɨnt ku pøn kudøjk wyɨnaty tꞌuknɨja̱wɨ juunɨ yja̱ꞌa̱tt ja maaꞌtspɨ ku koots, ¿ti jats ja jujky kyadsuna̱xt, ti jaa ja tmajtstuꞌutt ja tyøjk jøts wan ja maaꞌtspɨ tyikꞌawa̱tsnɨdɨ?
43 Baise tur iti ao i naniyan kwanab. Orot bar matuwan bainowan hai veya nasoso’ob, boro matan nanuw nama’am nanunih hinabihir, ana bar boro men hinakwib hinabainuwimih.
44 Paty ɨdøꞌøn nnøjmɨdɨ, jøts jøpꞌijxy xyikꞌettɨt ya̱m meets ja xkagumay ku øts jotmøñ nmeꞌent.
44 Imih mar etei mata to niwa’an kwanabobuna kwanama, anayabin Orot Natun boro men o veya kunotanotamaim natitamih.
45 ’Pømbɨ tumbɨ døꞌøn wijy, jaꞌats ɨdøꞌøn ja tyimyɨda̱ꞌa̱mp pøn jaty ja wɨndsøn jam yiktsɨnaapy tyøjkjotp, jøts ja aba̱a̱dɨ tmoꞌot kyaaky yjɨɨꞌkxy.
45 “Akir wairafin bosunusunubayan naatu not wairafin ana orot ukwarin boro nayara’ah akir wairafih afa nakaifih hai bay ana veya’amaim nitih.
46 ¿Kidi jaꞌajɨp nekɨm pøn ja wyɨndsøn pa̱a̱jtɨp, jøts ku ja ɨxam kaꞌpxy tpaduñ sa̱ ja tø yikꞌaneꞌemy ku ja wyɨndsøn yja̱ꞌa̱ty?
46 Naatu ana orot ukwarin namatabir nanan bowabow gewasin nabowabow na’itin boro niyasisir.
47 Janch øts ɨdøꞌøn nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌabɨ tumbɨ døꞌøn ja wɨndsøn pyɨkta̱ꞌa̱kp jøts ja ttukꞌejxꞌett tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty ja jam yjagyejpy.
47 A tur ao’owen nati akir wairafin boro nayara’ah sawar etei nakaifen.
48 Kuts ja tumbɨ kyaꞌøyꞌa̱tt, ku nɨchøky wyɨnmaꞌaty jøts ku wyɨndsøn kaꞌ chojkja̱ꞌa̱ty,
48 Baise akir wairafin nitafasar nao, ‘Au orot ukwarin men saise matabir enanamih.’
49 jøts ja tjemdumbɨna̱xwa̱ꞌjkɨ ttedumbɨna̱xwa̱ꞌjkɨ ja wyɨndsøn tyumbɨ, uk myuꞌugyɨ kyuꞌuxyɨ møøt ja amuꞌukyja̱a̱ꞌdyɨ,
49 Naatu natatabir akir wairafih afa narauw ni’a’afiyih bay naa, harew tomayah bairi hinaa hinatom hinabikoko’aw wanawanan
50 jøts kuts ja wyɨndsøn wyɨmbett agumonɨ ya̱m ja tkajøpꞌijxy jaꞌabɨ xøøw;
50 veya naatu sumar so’oba’e nama’am kwanekwan ana orot ukwarin namatabir nan natit.
51 jøts ja yikxon tyagubatɨt, nayɨdeꞌen yiktuꞌunt sa̱m ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja wɨnꞌøøꞌnk ttunkꞌa̱jttɨp. Jøts ya̱ꞌa̱xt yjøꞌøt tmɨwɨngɨdsetst tmɨꞌagɨdsetst ja ayoꞌon.
51 Naatu orot ukwarin nati ana akir wairafin boro nab narab ufun narauwatait, sabuw afa wanawanah rerekabih bairi baimakiy kakafin hinab hinama hinarerey wah takitak niwa’an.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.