Tiago 1

PULU YILI-NGA UNG KONALE (MUX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Na Jemis, Pulu Yili-kene Auli Yesos Krais-selenga kongun tinjili kendemande-yi te,
1 Baitumatumayah etei a tafaram kwaihamiy kwatit tafaram tata’amaim kwama’am, etei a merar ayiy. Ayu James God ana akir wairafin na’atube ata Regah Jesu Keriso ana akir wairafin kwa a fef akikirum.
2 — ausente —
2 Taitu, routobon fokarih yumatah ta ta isa hinamamatar ana veya, mar etei kwaniyasisir.
3 — ausente —
3 Anayabin a baitumatum routobon nati na’atube nab kwanabisnowah ana veya baitafofor ana ef boro kwanaso’ob.
4 Eni molku konjuku, kamu numanu-bo pípili Pulu Yili-nga yambu yuma molku, Pulu Yili-ni kanupa kaí piliilimú ulu-kaí te eninga numanuna mólu naa tupili molangi akiliinga taki-taki tondulu munduku bunima miai; numanu tondulu mundunjuli uluma eni-kene tondulu mundupa pípili.
4 Naatu kwanabatkikin nawainabi kwanan yomanin kwanabisawar ufunamaim, boro men abisa ta isan niyababanimih.
5 Yambu te piliipa kungnjuli naa pimu lem Pulu Yili-kene popu topa ung nimba mawa tepa kene “Piliipa kungnjuli te si.” nimbá kene mélema mawa telemele kene ung-mura naa sipa méle pulele numanu tale tepa naa piliipa wewu-sipa silimú Pulu Yili-ni sika simba.
5 Baise o yait kukokok ukwar narerekab, God isan inayoyoban, God boro nit, anayabin God i dogoron tutufin etei yasisiramaim sabuw etei ebitih.
6 Akiliinga-pe yambu kanili ‘Mawa tembu mélale sika simba.’ nimba tondulu mundupa piliipa kene mawa tipili. Numanu tale tepa liipa mundumba yambale, popuremi-ni unji-muli memba andolemú mele, yunga numanale aku telemú akiliinga ‘Simbane naa simbane. Liipa tapunjimbane naa tapunjumbane.’ nimba numanu tale tepa naa liipa mundupa kene ⸤mélema mawa tipili⸥.
6 Baise inayoyoyoban ana veya initumatum, men ere kasiy auman, anayabin orot yait erekasiy auman eyoyoyoban ana’itinin i tor yan yabat kotar ebabin in ebiyuwiyuw na’atube.
7 — ausente —
7 Orot yait ana not nati na’atube enotanot Regah biyanane boro men sawar ta nab.
8 — ausente —
8 Anayabin nati orot ana not i rou’ab ebinotanot, ana sinafumaim ana not ebiyuwiyuw.
9 Eni ⸤Krais-nga yambumanga⸥ angin te korupa pupili molupa bi naa molemú yambale ⸤Pulu Yili-ni⸥ yu-kene ulu kaí te tepa, ‘Bi ola mulupili.’ nimbáliinga numanu sipili.
9 Kirisiyan orot yait yababan wairafin Regah nabobora’ah isan niyasisir nakawasa.
10 Akiliinga-pe pllawa-kuku te tondulu naa pupa nondupa topa tanda lelemú mele yambuma aku-siku kamu molku sulu naa puku, nondupa kolemele-na piliipa kene ⸤Krais-nga⸥ yambu-kamakale ⸤Pulu Yili-ni⸥ ‘Yu bi naa molupa we-yambu mele mulupili.’ nimbá kene numanu sipili.
10 Naatu Kirisiyan orot yait guguw wairafin, God nab nayayare isan niyasisir, anayabin guguw wairafin sigar beran na’atube boro hinafenem hinare.
11 Ena aima kondolemú kene era mélema topa konjulimú kene pllawa-kuku kaí tolemúma kolupa ole lepa mania pulimú. Aku-sipako yambu te méle pulele nosilimú yambale ku-moni liimba kongunale tepa molupa kene kolumba kanili.
11 Veya wabuburinamaim beran earkimow, ana gewasin i’en hea’obow ere’er na’atube, orot guguw wairafin boro namorob ana sawar abisa’awat bow ma tafan yayababar boro nihamiyen.
12 Yambu te buni lupa-lupama wendu olemú kene buni akuma memba tondulu mundupa molemú yambu akili buni wendu olemúma-ni yu topa mania naa mundulimáliinga Pulu Yili-ni taki-taki numanu kaí pípili molupa konjupa mindi puli ulu-pulele silimú, akili yunga méle kaluliele liilimú akiliinga buni lupa-lupama wendu ombá kene ‘Buni akuma papu na-kene wendu okum.’ nimba numanu sipili. Méle kaluli kanili kórunga-ui Pulu Yili-ni “Yu aima numanu munjingí yambuma aku-sipu méle kalombu.” nimba, nimba panjurum méle kaluliele.
12 Orot yait routobon wanawananamaim nabatkikin nawawainab boro baigegewasin nab. Anayabin routobon nati na’atube nabisnowaten ana maramaim, ana baiyan ma’ama wanatowan boro nab. Iti omatanen i sabuw iyab God tibiyabuw eomatanih.
13 Ulu te-ni yambu te ‘Ulu-pulu-kis te ti.’ nimba ulu te manda lemba kene yambu kanili-ni ‘Pulu Yili-ni na ‘tepu kis-sambu.’ nimba kundi tokum.’ ni naa nipili. Ulu-pulu-kíseleni Pulu Yili-ndu ‘Ulu-pulu-kis te ti.’ kapula naa nimbá. Nimbá mele Pulu Yili-ni piliimba kupulanum te aima naa pelemú. Pulu Yili-ni yambu te-ndu ‘Ulu-pulu-kis te ti.’ aima manda naa nimbáko akiliinga ⸤aku-siku naa niai⸥.
13 Orot yait routobon iti na’atube nabaib ana maramaim men nao, “Iti routobon i Godane enan.” Kwanaso’ob demon kakafin men kafa’imo God erurtubunimih naatu God men kafa’imo orot babin routobon ebitinimih.
14 Yambuma eninga numanale-ni ulu-pulu-kis akuma ‘teangi.’ nimba kundi tolemú kene eninga numanu kis akuma-ni ‘Ulu-pulu-kísma teai.’ nimba kundi topa enini kundulimú.
14 Baise routobon i orot taiyuwin biyan ana kok ebonawiy, kakafih sinaf kwanekwan enan taiyuwin ana warasa eona’on.
15 Kanu-kene ambu te kangambula monjupa kene melemú mele numanale-ni waka kolupa kene ulu-pulu-kis te melemú. Kanu-kene ulu-pulu-kísele ai lepa pora sipa kene kululi ulu-pulele melemú.
15 Naatu i taiyuwin ana kakafih nayen namamaririb ufunamaim, ana bowabow kakafin boro nirerereb. Naatu bowabow kakafin ana yomaninamaim boro morob natita’ur.
16 Nanga aima numanu monjuliu angmene, eninga numanale-ni ‘Sika niker.’ niku gólu toku eninga numanuma liiku kelep naa tonjai.
16 Imih taitu au yabow, sabuw men hinifufuwi. God men kafa’imo orot babin erurutubunihimih.
17 Méle kaíma kene ulu kaíma kene, aku-sipa ulu aima kaíma pali yandu we naa liilimulu. Méle kanuma mulú-koleana wendu olemú. Mulúna pa tinjili angiliimúma tepa panjurum Lapale-ni méle aima kaí kanuma silimú. Mulúna pa tinjili angiliimúma omba pulimú kene kolea tangupa súmbulu topa, unji kene mélemanga minima angiliimú mele alowa-malowa teku pulimelé mele Pulu Yi kanili aku-sipa alowa-malowa naa tepa, oliu súmbulu tonjumba mele te yu-kene aima naa pepa, numanu tiluele mindi pípili molemú.
17 Usar gewasih naatu siwar mokobfouh etei i marane tenan. Tamat God marakaw ana baimatarenayan biyanane. I men kafa’imo boro nabotabir auwaraunane nigugum ina’itinimih, en anababatun.
18 ⸤Alowa-malowa naa telemú yi kanili-ni⸥ ‘Oliu yunga kangambulama molangi meambu.’ nimba kene ‘Yunga temanele, oliu tepa liipa yambuma kona mulungí tondulale pelemú temani aima sikale-ni oliu mipili.’ nirim. Yu-ni oliu ‘méle tirindumanga pali kumbi-leku molangi.’ nimba oliu aku-sipa mirim.
18 God taiyuwin ana kokomaim Tur anababatun bai na itit ata yawas iboubun i natunatun tamatar. Saise it tatan sawar bimataren wanawanahimaim ata efan wantoro’ot tatab isan.
19 — ausente —
19 Taitu au yabow, iti tur i men nuhi nabur! Tain i kwanarub gewas tur kwanowar, naatu tur o isan i yatenanub kwanao, na’atube yaso’ar isan men ya virivir hiniwa’an.
20 — ausente —
20 Anayabin orot yait yan so’aso’arin God ana kok abisa yamutufurin isan boro men karam nasinaf.
21 Akiliinga, ⸤‘Ga pupili.’ niku era telemele mele⸥ ulu kalaru mulúlima kene ulu-kísima kene telemelema pali ‘Na-kene naa pípili.’ niku munduku kelku, ⸤Pulu Yili-ni⸥ ung ui eninga numanumanga panjunjurum, ung akili-ni eni mini-pali tepa liipa, mindili nolkemela kupulanum-na manda wendu liipa Pulu Yili-kene wasie molku kunjingí kupulanum-na kapula liipa monjumba akili táka-niku piliiku liiku molai.
21 Isan imih a kato etei naatu a tafasar etei susuw kwama’am kwanihamiyen, taiyuw kwanitaiy, God ana tur dogoromaim tatanum i kwanab, anayabin nati tur i boro niyawasi.
22 ⸤Pulu Yili-nga⸥ ungele-ni nilimú mele we kumele-ni mindi naa piliai! Piliiku kene piliiku liiku teng panjiku teai. We kumele-ni mindi piliiku kene nilimú mele naa telemele lem eni-enini gólu toku ‘Papu tepu molemulu.’ niku piliilimili.
22 Men taiyuw inifufuwi ana’itinin o i tur kunonowar, baise tur inanowar naatu inia’ait.
23 — ausente —
23 Orot yait tur nowar baise men ebi’a’it, ana’itinin i orot yumatan kiyam yan i’itin na’atube.
24 — ausente —
24 Orot yumatan itinbunai sawar, tit inan ufunamaim mar ta’imon yumatan nuhin bur.
25 Akiliinga-pe yambu te-ni, ulu-pulu-kísimani oliu ambulupa ka-kongun silimú kupulanum-na ‘Mindili naa noku we molangi.’ nimba wendu liinjilimú ung-mani kaiéle kariyapa mele mimi-sipa kanupa mundupa naa kelepa molupa, nilimú mele apera naa sipa, piliipa liipa tepa mulúm lem yambu kanili-ni ulu telemúma-ni yu tepa konjumbaliinga yu numanu kaí pípili molupa konjumba.
25 Baise orot yait sabuw roufamih isan ana ofafar rousouwin na’itinbunai nanot nabia’ait, nati orot boro baigegewasin nab. Anayabin men turawat nowar nuhin burumih.
26 Yambu te-ni ‘Na Pulu Yili-nga ungele aima piliipu liipu yu popu topu kape nimbu konjupu moliu.’ nimba piliipa molemú akiliinga-pe yunga anembelale nokupa naa kunjum lem yu-ni yu-yunu gólu topa numanale-ni mindi ‘Sika aku teliu.’ nimba piliipa, yunga numanale liipa kelep tonjulemú. Yu ‘Pulu Yili-nga ungele piliipu liipu, yu popu topu kape nimbú ung-manima aima piliipu moliu.’ nilimú ulu akili-ni yu liipa tapunjumba ulu te naa telemú.
26 Naatu orot yait taiyuwin i’itin i Kirisiyan gewasin, baise menan ebi’uma’ar, nati orot ana Kirisiyan yawas i yabin en, taiyuwin ebifuwifuw.
27 Oliu-ni ‘Pulu Yili-nga yambuma molupu yu popu topu kape niamili.’ nimulú yambuma-ni oliunga Lapa Pulu Yili-ni ulu kake tepa kalaru naa molemú nimba piliilimú uluma temulú mele i-sipa: Anupili lapalii kolemele kangambula-kulúmuluma kene, ambu-wayema kene, mindili siku bunima wendu upili molemelema ‘aku-siku naa molangi.’ niku nokuku, ‘Mana-yambuma-ni ulu-pulu-kísima telemele mele naa tingí. Ulu-pulu-kis kanuma-ni oliu ulu te naa tepa, oliu kalaru te naa munjupili.’ niku molku konjulemele. ⸤Aku telemele yambuma oliunga Lapa Pulu Yili-ni ‘yambu sumbi-nílima molemele.’ nimba kanolemú.⸥
27 Imih Tamat God matanamaim Kirisiyan orot anababatun gewasin naatu dogoron rousouwin ana bowabow i boro iti na’atube nasinaf. Kwafur baibin, kwatuw oro’orot, gagaganiy boro ninanawanih, naatu tafaram ana kato boro men biyan nikwahikwah.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.