João 5
mri2012 (MRI2012) vs AAI
1 Muri iho i ēnei mea he hākari tā ngā Hūrai, ā, haere ana a Īhu ki Hiruhārama.
1 Veya bai’ab sawar ufunamaim, Jew hai hiyuw aa isan Jesu yen in Jerusalem.
2 Nā, kei Hiruhārama tētahi wai kaukauranga kei te tatau hipi, tōna ingoa Hiperu ko Petehera; e rima ōna whakamahau.
2 Jerusalem wanawanan efan wabin For Hirahir sisibinamaim i harew kukuf, naatu ana seboseb etei umatroun hiwowaben Aramek fanahimaim tisusu’ub Betsaida,
3 Nā, kei roto i ēnei e takoto ana tōna tini o ngā tūroro, o ngā matapō, o ngā kopa, o ngā memenge, e tatari ana ki te pōkarekarenga o te wai.
3 nati sebosebomaim sabuw sawusawuwih moumurin maiyow hiya hi’inu’in, matah fim, ah umah kafikafirih, naatu ah umah ririmih hima hikakaif harew tabi’etaw isan.
4 Heke iho ai hoki tētahi anahera i te wā i rite ai ki te kaukauranga, whakapōkarekare ai i te wai; ā, ko ia kua tae wawe i muri iho o te pōkarekarenga o te wai i ora i tōna mate, ahakoa he aha, he aha.
4 Anayabin veya ta ta Regah ana tounamatar boro nara’iy harew kukuf nabenei niyabat rarouw nayen. Naatu sabuw sawow ana yumat ta ta hibow hina ti’inu’in, yait wan nara’iy nakifukif i boro nayawas.
5 Nā, kei reira tētahi tangata, e toru tekau mā waru ngā tau e mate ana.
5 Orot ta sawow bai ma kwamur etei 38 i nati wanawanahimaim.
6 Nō te kitenga o Īhu i a ia e takoto ana, ka mātau kua roa kē te wā ōna e mate ana, ka mea ki a ia, “E pai ana rānei koe kia whakaorangia?”
6 Jesu nuw orot nati’imaim inu’in itin, naatu so’ob orot sawow nati bai virurumin maiyow, imih orot ibatiy, “O kukokok inayawas?”
7 Ka whakahokia e taua tūroro ki a ia, “E te Ariki, kāhore āku tāngata hei tuku i ahau ki te kaukauranga, ina whakapōkarekarea te wai; heoi, i ahau e haere ana, ka heke iho tētahi i mua i ahau.”
7 Orot iya’afut eo, “Regah, anamaramaim harew iyabat rarouw eyey, men yait ta boro nibaisu nabuwu anara’iy harew kukuf yan. Ayu misir ra’iyemih abiwa’an, sabuw afa i wan hira’iyeka.”
8 Ka mea a Īhu ki a ia, “Whakatika, tangohia ake tōu moenga, haere.”
8 Naatu Jesu orot isan eo, “Kumisir! A ir kunu naatu kuremor kwen.”
9 Ā, ora tonu ake taua tangata, ā, tangohia ake ana e ia tōna moenga, haere ana.
9 Mar ta’imon orot yawas; misir ana ir nu bat remor.
10 Nā, ka mea ngā Hūrai ki taua tangata i whakaorangia rā, “Ko te hāpati tēnei; e kore e tika kia mauria e koe tōu moenga.”
10 Naatu Jew sabuw orot yayawas isan hi’o, “Iti boun i Baiyarir ana veya, ata ofafar men ebibasit o a ir ina’abar.”
11 Ka whakahokia e ia ki a rātou, “Ko te tangata i whakaorangia ai ahau, nāna i mea ki ahau, ‘Tangohia ake tōu moenga, haere.’ ”
11 Baise iya’afutih eo, “Orot yait ayu biyawasu iuwu, ‘Kumisir a ir kunu naatu kubat kuremor.’”
12 Nā, ka ui rātou ki a ia, “Ko wai tēnā tangata i mea nā ki a koe, ‘Tangohia ake tōu moenga, haere’?”
12 Imih hibatiy, “Nati orot i yait uwi a ir inu i’abar ibat kureremor?”
13 Otirā, kīhai taua tangata i whakaorangia rā i mōhio ko wai ia; i paheno atu hoki a Īhu, he tokomaha hoki ngā tāngata i taua wāhi.
13 Orot nati yayawas i men kafa’imo so’ob orot i yait, anayabin sabuw moumurin maiyow nati’imaim hibatabat Jesu sorabon in kasiy.
14 Muri iho i ēnei mea ka kite a Īhu i a ia i roto i te temepara, ka mea ki a ia, “Nā, ka oti nei koe te whakaora. Kāti te hara kei kino rawa iho te mea e pā ki a koe.”
14 Nati ufunamaim Jesu Tafaror Bar wanawanan tita’ur naatu iu, “Kwi’itin, o iyawas. Bowabow kakafih inihamiyen o sawar kakafin anababatun boro biyamaim namatar.”
15 Haere ana taua tangata, kōrero ana ki ngā Hūrai, nā Īhu ia i whakaora.
15 Orot nati’imaim tit in, Jew sabuw hai tur eowen i Jesu iyawas.
16 Koia ngā Hūrai i whai ai ki te tūkino i a Īhu, mōna i mea i ēnei mea i te hāpati.
16 Imih hibusuruf Jesu isan turamaim hi’u hi’a’a’afiy, anayabin i Baiyarir ana veya sawar iti na’atube sinaf isan.
17 Nā, ka whakahokia e Īhu ki a rātou, “E mahi ana tōku Matua ā taea noatia tēnei rā; e mahi ana anō ahau.”
17 Jesu isah eo, “Ayu Tamai i mar etei ebowabow, imih ayu auman boro anabow.”
18 Koia ngā Hūrai i tino whai rawa ai kia patua ia, ehara hoki i te mea ko tāna takahi anake i te hāpati, engari, mōna i mea ko te Atua tōna Matua ake, i mea he rite ia ki te Atua te nui.
18 Ana’an iti isan Jew hisinaftobon ef hinuwet Jesu asabunin isan; men Baiyarir ana ofafar ea’eastu’ub akisin, baise God isan Tamah rouw eo’omaim, iwa’an taiyuwin bai yen in God hairi anafofonin matar.
19 Nā, ka whakahoki a Īhu, ka mea ki a rātou, “He pono, he pono tāku e mea nei ki a koutou, e kore e taea e te Tama te mea tētahi mea e ia anake, engari ngā mea e kite ai ia e meatia ana e te Matua; ko tāna hoki e mea ai, e meatia ana hoki e te Tama.
19 Jesu iyafutih eo. “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun akisin ana kok men karam nasinaf; baise Tamah abistan sinaf i i’itinimaim boro nasinaf, anayabin Tamah abistan isisinaf na’atube Natun isisinaf.
20 E aroha ana hoki te Matua ki te Tama, e whakakitea ana hoki ki a ia ngā mea katoa e mea ai ia; he nui atu i ēnei ngā mahi e whakakitea e ia ki a ia, kia mīharo ai koutou.
20 Anayabin Tamah i Natun iyabuw sawar etei esisinaf na’atube Natun i’obaiy imaim esisinaf. Turobe, kwa a baifofofor isan, i boro sawar gagamihika ni’obaiy nasinaf men boun iti na’atube.
21 Ko tā te Matua hoki, he whakaara, he whakaora i ngā tūpāpaku; ka pērā anō te Tama, ka whakaora i āna e pai ai.
21 Tamah murumurubih imisiruwih yawas ebitih na’atube, nati ef ta’imon Natun ekok yait yawas baitinamih boro nitin.
22 E kore hoki te Matua e whakawā i tētahi, engari, kua tukua e ia ngā whakawā katoa ki te Tama;
22 I na’atube Tamah men yait ta ebibatiy, baise baibabatiyen ana fair tutufin etei Natun itin.
23 kia rite ai te whakahōnore a ngā tāngata katoa i te Tama ki tā rātou whakahōnore i te Matua. Ki te kāhore tētahi e whakahōnore i te Tama, e whakakāhore ana ia i te hōnore mō te Matua nāna nei ia i tono mai.
23 Saise sabuw etei Tamah tirurusagiy na’atube, Natun boro hinarusagiy. Imih o yait Natun men kururusagiy, Tamah, i ana baiyonenayan auman men kururusagiy.
24 “He pono, he pono tāku e mea atu nei ki a koutou, ko te tangata e rongo ana ki tāku kōrero, e whakapono ana hoki ki tōku kaitono mai, he ora tonu tōna; e kore anō ia e riro ki te whakawā, engari, kua whiti i te mate ki te ora.
24 “Turobe a tur ao’owen, o yait ayu au tur inowar naatu menatan ayu iyafaru anan kubitumitum, o i yawas ma’ama wanatowan ibaika, naatu o boro men baibatebat inab, anayabin morobone irabon yawas wanawanan irun.
25 He pono, he pono tāku e mea nei ki a koutou, meāke puta te wā, ā, tēnei anō ināianei, e rongo ai ngā tūpāpaku i te reo o tā te Atua Tama; ā, ko te hunga e rongo ana ka ora.
25 Turobe a tur ao’owen, veya i enan naatu i na titaka, nati ana veya murumurubih boro God Natun fanan hinanowar naatu iyab fanan hinanonowar boro yawas hinab hinama.
26 Tā te mea he ora tō te Matua kei roto i a ia; waihoki kua hōmai e ia ki te Tama, kia whai ora i roto i a ia;
26 Anayabin Tamah taiyuwin i yawas an, imih nati yawas ta’imon Natun itin yawas an matar.
27 ā, kua hōmai anō ki a ia he tikanga mō te whakawā, nō te mea ko ia te Tama a te tangata.
27 Naatu i baibabatiyen ana fair Natun itin, anayabin i, i Orot Natun.
28 “Kaua e mīharo ki tēnei; nō te mea meāke puta te wā, e rongo ai i tōna reo ngā tāngata katoa i roto i ngā urupā,
28 “Tur iti ao isan men kwana’ororsa’ir; veya i nati namamataramaim enan, murumurubih etei boro fanan hinanowar,
29 ā, ka puta; ko ngā kaimahi i te pai ki te aranga o te ora; ko ngā kaimahi i te kino ki te aranga o te whakawā.”
29 hai rahane hinatit, naatu iyab gewasin hisisinaf boro hinamisir yawas hinab, iyab kakafih hinasisinaf boro hinakusairih.”
30 “E kore e āhei i ahau te mea tētahi mea e ahau anake; rite tonu tāku whakawā ki tāku e rongo ai. He tika hoki tāku whakawā; kāhore hoki ahau e rapu i tāku i pai ai, engari, i tā tōku kaitono i pai ai.”
30 “Ayu men karam akisu au kok ana sinaf, baise abisa God iu’uwu’umaim sabuw abibabatiyih, imih ayu au baibatiyen i mutufor, anayabin men ayu au kokomaim asisinaf, baise orot yait ayu iyunu anan i anakok asisinaf.
31 “Mehemea ko ahau hei whakaatu i āku aha, i āku aha, ehara tāku i te whakaatu pono.
31 Ayu taiyuwu au sinaf isan ana’o’orereb na’at, au tur i men turobe’emih.
32 Tērā atu anō tētahi kaiwhakaatu mōku; e mōhio ana anō ahau he whakaatu pono tāna e whakaatu nei mōku.
32 Baise orot ta ayu isou eo’orereb, i a tur ao’owen i ana orereb ayu isou i turobe.
33 I tono tāngata koutou ki a Hoani, ā, i whakaaturia e ia te pono.
33 Kwaso’ob gewasomih kob abarayah John isan kwaiyafarih hinan John i turobe kwa a tur eowen.
34 Kāhore ahau e manako ki tā te tangata whakaatu; engari, e kōrerotia ana e ahau ēnei mea kia ora ai koutou.
34 Iti i men kwa orot maiyow isou kwataorereb, baise iti ao saise mi’itube kwa yawas kwatab isan.
35 He rama kā tērā, he rama mārama tonu; he wā anō i pai ai koutou kia hari ki tōna mārama.
35 John i hinow na’atube to’ab marakaw kwa it, naatu mar kikimin kwa ana marakaw isan kwaiyasisir.
36 “Otiia, he kaiwhakaatu anō tōku, nui atu i a Hoani. Ko ngā mahi hoki i hōmai e te Matua kia whakaotia e ahau, ko aua mahi e mahia nei e ahau, hei whakaatu mōku, i tonoa mai ahau e te Matua.
36 Baise ayu au orererebayan orot i gagamin, men iti John eo’orereb na’atube. Ayu au orererebayan i abisa Tamai iyunu ana asisinaf i eo’orereb, naatu nati ebi’obaiyi ayu i Tamai iyafaru anasinaf isan, orot ta eo’orereb i John eo’orereb natabir, anayabin iti bowabow ayu Tamai bitu i anisawar, naatu iti bowabowamaim eo’orereb Ayu Tamai iyunu ana i ana bowabow anabow.
37 Nā, ko te Matua nāna nei ahau i tono mai, kua oti ahau te whakaatu e ia. Kāhore anō koutou i rongo noa i tōna reo, kāhore anō i kite i tōna āhua.
37 Naatu Tamai iyunu anan i taiyuwin ayu isou eo’orereb. Kwa men kafa’imo fanan kwanowar naatu yumatan kwa’itin.
38 Kāhore anō hoki i mau tāna kupu i roto i a koutou; inā kāhore anō koutou i whakapono ki tēnei i tonoa mai nei e ia.
38 Kwa ana tur men dogor wanawanan run, anayabin menatan ayu iyunu anan i men kwabitumitum.
39 Whakatakina ai e koutou ngā tikanga o ngā karaipiture; e mea ana hoki koutou kei reira te ora tonu mō koutou; ko ēnei hei kaiwhakaatu mōku.
39 Kwa Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwabinotanot anayabin boro imaim yawas wanatowan kwanab. Nati tur i ayu isou eo,
40 Heoi, kāhore koutou e pai kia haere mai ki ahau, kia whiwhi ai ki te ora.
40 baise men kwakokok kwanan ayu biyau yawas kwanab.
41 “He korōria tāngata, kāhore ahau e manako atu.
41 “Ayu men orot babin bora’ara’ahu isan ao’omih.
42 Nā, kua mātau ahau ki a koutou, kāhore te aroha o te Atua i roto i a koutou.
42 baise kwa orot babin a yawas ayu aso’ob, kwa a yabow God isan dogoromaim i men ema’am.
43 Kua tae mai nei ahau i runga i te ingoa o tōku Matua, ā, kāhore koutou e manako mai ki ahau; ki te haere mai tētahi i runga i tōna ake ingoa, ka manako koutou ki a ia.
43 Ayu Tamai wabinamaim anan kwa men kwabuwu au merar kwayi, baise orot babin ta i taiyuwin wabinamaim nanan boro kwanab ana merar kwanay.
44 Me pēhea koutou ka whakapono ai, ka riro nei i a koutou te korōria e puta ana i a koutou anō, ā, kāhore e rapu i te korōria e puta ana i te Atua kotahi?
44 Kwa taiyuw baifa’i isan a kok gagamin, baise God ta’imonamo ana baifa’en i men kwakokok, imih ayu abisa ao boro kwanitutumu?
45 “Kei mea koutou e kōrerotia tō koutou hē e ahau ki te Matua; tērā te kaikōrero mō tō koutou hē, ko Mohi, ko tā koutou e tūmanako nei.
45 Men kwananot ayu boro Tamai nanamaim ubar kwa bait kwanarouw en, baise Moses kwa a not tutufin imaim kwayai kwama’am boro ubar nabit kwana’itin.
46 Me i whakapono hoki koutou ki a Mohi, kua whakapono anō ki ahau; ko tāna hoki i tuhituhi ai he mea mōku.
46 Moses kwatabitumitum na’at, ayu boro kwatitutumu, anayabin i ayu isou kirum.
47 Otirā, ki te kāhore koutou e whakapono ki āna i tuhituhi ai, me pēhea ka whakapono ai ki āku kōrero?”
47 Baise Moses abistan kikirum kwa men kwanabitumatum na’at, boro mi’itube ayu ao kwanitumatum?”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.