Gálatas 3

Nuevo Testamento en mixteco de Yosondúa (MPMNT) vs NVT

Sair da comparação
NVT Nova Versão Transformadora
1 Ñani ja tu ka ndoꞌo vaꞌa ini ra naa ra, ¿ndoo ni ka sana xini ra? ¿Xi nau yɨvɨ ni xndaꞌu roꞌo naa ra nu? ¿Nasa kuu ja tu ka jandatu ra nuu maa jnuꞌun ndaa Yandios, maa jnuꞌun ndaa ja ni ka kaꞌan ri nuu ra naa ra? Chi ni kaꞌan kaji ri maa jnuꞌun Cristo ja ni jiꞌi ya nuu ndaꞌa cruz ja kuu maa yo naa yo.
1 Ó gálatas insensatos! Quem os enfeitiçou? Jesus Cristo não lhes foi explicado tão claramente como se tivessem visto com os próprios olhos a morte dele na cruz?
2 Vijna ti na kachi ri ɨɨn jnuꞌun nuu ra. Ni ka niꞌin ra Espíritu Santo ja kuncha ya jiin ra sɨkɨ ja ni ka kandixia ra maa Cristo Jesús, ti ansu ja kuandatu ra nuu ley Moisés.
2 Deixem-me perguntar apenas uma coisa: vocês receberam o Espírito porque obedeceram à lei ou porque creram na mensagem que ouviram?
3 Xaan ga ni ka sana inijnuni ra ja ni ka nduniꞌin xaan ini ra vijna. ¿Xi ka ndoꞌo ini ra ja saꞌa ra mani jniñu ja taꞌu ley Moisés, ja siaꞌan na kendo ndaa ra nuu Yandios? Va tu chaku ini ra ja maa Espíritu Santo ni sama ya inijnuni ra, ti maa Espíritu ya kuu ja chindee yoꞌo ja na kundee yo siuku ndaa yo jnuꞌun ya, ansu ja siin yo jiin ley Moisés.
3 Será que perderam o juízo? Tendo começado no Espírito, por que agora procuram tornar-se perfeitos por seus próprios esforços?
4 Xaan ga kuaꞌa nundoꞌo ni ka jito ra ja ni ka saꞌa yɨvɨ jiin ra, sɨkɨ ja ni ka kandixia ra maa Cristo Jesús. ¿Ni ka ndoꞌo kaꞌa ra nundoꞌo un nusa?
4 Será que foi à toa que passaram por tantos sofrimentos? É claro que não foi à toa!
5 Ko tuu, chi maa Yandios ni taji Espíritu Santo kuncha ya jiin ra. Ti maa ya kuu ja saꞌa jniñu ñaꞌnu un jiin ra naa ra. Chi na ni ka jinisoꞌo ra jnuꞌun Jesús, ya kuu Cristo, ti ni ka kandixia ra. Ko ni tu saꞌa kuɨtɨ ya siaꞌan nu na siin ra jiin jniñu taꞌu ley Moisés.
5 Volto a perguntar: acaso aquele que lhes deu o Espírito e realizou milagres entre vocês agiu assim porque vocês obedeceram à lei ou porque creram na mensagem que ouviram?
6 Suni siaꞌan ni kandixia chaa ñaꞌnu Abraham maa jnuꞌun ni chisojnuꞌun Yandios nuu da. Ja yukan ni jantaꞌu Yandios maa da, ti ni kachi ya ja tukaa ga jnaꞌnu ndatu da jiin kuachi, nava na kendo ndaa da nuu ya.
6 Da mesma forma, “Abraão creu em Deus, e assim foi considerado justo”.
7 Ja yukan na chaku vaꞌa inijnuni ra ja yɨvɨ kandixia ndaa kuɨtɨ jnuꞌun Yandios, ti jantaꞌu Yandios maa i ti skonani ya maa i jnaꞌan Abraham.
7 Logo, os verdadeiros filhos de Abraão são aqueles que creem.
8 Siaꞌan yoso nuu tutu ii Yandios najanaꞌan, ja ndumani ya jiin tendɨꞌɨ yɨvɨ taka nación ja tu jaꞌi nakuni i jnuꞌun ya, ko ndumani ya jiin yɨ, ti tukaa ga jnaꞌnu ndatu i jiin kuachi i nu na kandixia ndaa i jnuꞌun ya. Chi siaꞌan ni kaꞌan Yandios jnuꞌun vaꞌa un jiin chaa ñaꞌnu Abraham ja ni kachi ya: “Kandichi ri jiin yɨvɨ taka ga nación nu na kandixia i jnuꞌun ri nanu ni kandixia maa ra ti tukaa jnaꞌnu ndatu i”, kachi ya.
8 As Escrituras previram esse tempo em que Deus declararia os gentios justos por meio da fé. Ele anunciou essas boas-novas a Abraão há muito tempo, quando disse: “Todas as nações da terra serão abençoadas por seu intermédio”.
9 Ja yukan kancha Yandios jiin tendɨꞌɨ yɨvɨ ka kandixia jnuꞌun ya, siaꞌan nanu ni kuncha ya jiin chaa ñaꞌnu Abraham, chi ni kandixia ndaa da jnuꞌun ya.
9 Portanto, todos os que creem participam da mesma bênção que Abraão recebeu por crer.
10 Ko yɨvɨ ja xndaku ja na siuku yo ley Moisés, na kachi ri ja ja ni jnaꞌnu ndatu yɨvɨ un, ja siaꞌan kaꞌan i. Ni jnaꞌnu ndatu i chi siaꞌan kachi nuu tutu ii Yandios: “Nu tu siuku ndɨ kuɨtɨ ra jnuꞌun yoso nuu tutu ley, ti nu tu saꞌa ra taka jniñu taꞌu ley un, ti na jnaꞌnu ndatu ra”, kachi nuu tutu Yandios.
10 Contudo, os que confiam na lei para serem declarados justos estão sob maldição, pois as Escrituras dizem: “Maldito quem não se mantiver obediente a tudo que está escrito no Livro da Lei”.
11 Tu kachi kuɨtɨ Yandios nuu ni ɨɨn yɨvɨ ja kendo ndaa i nuu ya ja saꞌa i taka jniñu taꞌu ley Moisés. Siaꞌan kaꞌan ri chi kachi nuu tutu ii Yandios: “Tukaa ga jnaꞌnu ndatu yɨvɨ sɨkɨ kuachi i nu na kandixia ndaa i nuu ri. Ja yukan kendo ndaa i nuu Yandios ti kuchaku i jiin ri ja kuu taka saa ni”, kachi ya nuu tutu ii.
11 É evidente, portanto, que ninguém pode ser declarado justo diante de Deus pela lei. Pois as Escrituras dizem: “O justo viverá pela fé”.
12 Ko nu nau yɨvɨ na kuandatu nɨ ley Moisés un, ti tukaa kandixia i Cristo, chi siaꞌan kachi tutu ii: “Nu saꞌa ndɨ kuɨtɨ ra taka ja kaꞌan nuu ley jaꞌa, ti ketaꞌu ra ja kuchaku ra ja kuu taka saa ni, chi ni kundee ra ni siuku ndɨꞌɨ ra taka jnuꞌun un”, kachi tutu ii.
12 A lei, porém, não é baseada na fé, pois diz: “Quem obedece à lei viverá por ela”.
13 Ko ja ka jini yo nava kaꞌan maa ley un ja jnaꞌnu ndatu yo nu tu kundee yo siuku ndɨꞌɨ yo jnuꞌun kaꞌan. Ti ja yukan ni chaa Cristo ja ni chunaa ya yoꞌo nuu jnuꞌun un, ja ni jiꞌi ya ja kuu maa yo naa yo. Chi ja sɨkɨ kuachi yo ti ni jnaꞌnu ndatu ya ja ni jiꞌi ya nuu ndaꞌa cruz siaꞌan nanu kachi nuu tutu Yandios: “Na jnaꞌnu ndatu taka yɨvɨ ja kundaka nuu ɨɨn yujnu, ja na kutaꞌu i jnuꞌun kanuu sɨkɨ kuachi niꞌin ni saꞌa i”, kachi tutu.
13 Mas Cristo nos resgatou da maldição pronunciada pela lei tomando sobre si a maldição por nossas ofensas. Pois as Escrituras dizem: “Maldito todo aquele que é pendurado num madeiro”.
14 Ni kandixia Abraham Yandios. Yukan ti kachi ya ja tukaa jnaꞌnu ndatu Abraham ja kuu kuachi da. Siaꞌan ni chunaa ya maa da. Ti sɨkɨ jniñu ñaꞌnu ni saꞌa Cristo, yukan ni chunaa Yandios savaꞌni ga yɨvɨ ɨnga nación nu na kandixia i jniñu Cristo. Ja yukan tendɨꞌɨ yoꞌo ja ka kandixia jnuꞌun ya, ni taji ya Espíritu Santo na kuncha jiin yo nava ni chisojnuꞌun ya undi nuu.
14 Por meio de Cristo Jesus, os gentios foram abençoados com a mesma bênção de Abraão, para que recebêssemos, pela fé, o Espírito prometido.
15 Ñani, na kachi ri ɨɨn jnuꞌun nasa saꞌa yo naa yo, chi nu saꞌa yo ɨɨn tratu sɨkɨ ɨɨn ndajniñu ti jakava ɨɨn tutu. Ti nuu tutu un kuaꞌa yo firma yo xi kuaꞌa yo xini ndaꞌa yo, ti jiin yukan ni kukutu tratu ni ka saꞌa yo. Ti ni ɨɨn yɨvɨ, tu kachi ja tu nijniñu kuɨtɨ tutu un, vasu na kachi i ja na chiso i uu uni ga jnuꞌun nuu. Ko ja sɨkɨ jnuꞌun ni chisojnuꞌun Yandios, jandaa ga kuu.
15 Irmãos, apresento-lhes um exemplo da vida diária. Ninguém pode anular ou fazer acréscimos a uma aliança irrevogável.
16 Chi undi na janaꞌan ni chisojnuꞌun Yandios nuu Abraham. Ti jnuꞌun un ni kundaa ndixia nuu maa ɨɨn ni jnaꞌan da. Ko tu kachi kuɨtɨ nuu tutu ii ja sɨkɨ tendɨꞌɨ jnaꞌan da ja vekoyo. Chi suꞌva kachi nuu tutu ja nuu maa ɨɨn ni jnaꞌan da ja kii ni chisojnuꞌun Yandios. Ti jnaꞌan Abraham ja kii ni kuu maa Cristo.
16 Pois bem, Deus fez a promessa a Abraão e a seu descendente. Observem que as Escrituras não dizem “a seus descendentes”, como se fosse uma referência a muitos, mas sim “a seu descendente”, isto é, Cristo.
17 Ja yukan kuu jnuꞌun kaꞌan ri ja xnakan ni saꞌa Yandios ɨɨn tratu jiin Abraham na ni chisojnuꞌun ya ja na kii Cristo. Yukan ti ni yaꞌa kuun ciento oko uxi kuiya, ti sa ni jaꞌa ya ley nuu Moisés. Ko ley un tu jasɨ nuu jnuꞌun ja sɨkɨ Cristo ja ni chisojnuꞌun ya undi nuu na ni kaꞌan ya jiin Abraham.
17 É isto que quero dizer: a lei, que veio 430 anos depois, não pode anular a aliança que Deus estabeleceu com Abraão, pois nesse caso a promessa seria quebrada.
18 Ko nɨnɨ nuu yɨvɨ ka jandatu ley Moisés na kuaꞌa ya taꞌu i ja na kendo ndaa i nuu ya, yukan ti tukaa na kuaꞌa ya taꞌu nuu yɨvɨ ja kandixia i maa jnuꞌun ni chisojnuꞌun ya. Ko ansu siaꞌan ni chisojnuꞌun ya nuu Abraham. Tu ni kuu ni ɨɨn jniñu ni saꞌa Abraham ja ni niꞌin da taꞌu un, chi mani ja ni kundaꞌu ini ya maa da. Ja yukan ni jaꞌa ya ɨɨn taꞌu nuu da jiin jnuꞌun ni chisojnuꞌun ya nuu da jiin nuu maa ɨɨn ni jnaꞌan da.
18 Portanto, se a herança pudesse ser recebida pela obediência à lei, ela não viria pela aceitação da promessa. No entanto, Deus, em sua bondade, a concedeu a Abraão como promessa.
19 Nu siaꞌan, ¿ti nasa kuu ja ni jaꞌa Yandios ley nuu Moisés nu? Vijna ti na kachi ri nuu ra nasa ni jajniñu ley ni jaꞌa Yandios nuu Moisés. Chi ni xnukoo ya ɨɨn ley nuu yɨvɨ naa i ja na nakuni i kuachi i. Ti siaꞌan ni iyo ley un undi kɨvɨ ni kenda Cristo, maa jnaꞌan Abraham. Chi ja sɨkɨ maa jnaꞌan Abraham un ni chisojnuꞌun Yandios na ni kaꞌan ya jiin da undi najanaꞌan. Ti ángel ka junukuachi nuu Yandios ni ka nakuaꞌa ley ya nuu Moisés, ti Moisés ni nakuaꞌa ley un nuu yɨvɨ nación Israel.
19 Qual era, então, o propósito da lei? Ela foi acrescentada à promessa para mostrar às pessoas seus pecados. Mas a lei deveria durar apenas até a vinda do descendente prometido. Por meio de anjos, a lei foi entregue a um mediador.
20 Ko nu ni kaꞌan Yandios jiin Abraham tu ni jajniñu ya ɨnga ja kancha maꞌñu sava, chi maa ɨɨn ni Yandios ni chisojnuꞌun ya nuu da.
20 O mediador, porém, só é necessário quando dois ou mais precisam chegar a um acordo, e Deus é um só.
21 ¿Va nu ka ndoꞌo ini ra ja kaꞌan Yandios jiin uu inijnuni xino? ¿Va nu chajiyo ya jnuꞌun ni chisojnuꞌun ya nuu Abraham jiin jnuꞌun ley ni jaꞌa ya nuu Moisés xino? ¡Ko tu saꞌa kuɨtɨ ya siaꞌan! Chi ndɨnduu jnuꞌun ni kaꞌan ya un kejnaꞌan, vasu jnuꞌun ni chisojnuꞌun ya nuu Abraham xi jnuꞌun yoso nuu ley ja ni jaꞌa ya nuu Moisés. Ndɨnduu jnuꞌun un kejnaꞌan. Ko vasu siaꞌan kuu, ko tu ni kachi Yandios ja tukaa iyo kuachi i nuu yɨvɨ ja nanduku ndee i ka jandatu i ley, chi tu iyo ni ɨɨn ley ja kuandatu i ti kendo ndaa i nuu ya, jiin ja kuchaku i jiin ya.
21 Existe, portanto, algum conflito entre a lei e as promessas de Deus? De maneira nenhuma! Se a lei fosse capaz de nos conceder nova vida, seríamos declarados justos pela obediência a ela.
22 Ko tu kundee i siuku i jnuꞌun un, chi nuu tutu Yandios ja xnaꞌan ley, suni kaꞌan ja tendɨꞌɨ yɨvɨ ñuyɨvɨ jaꞌa iyo kuachi sɨkɨ i. Ko kendo ndaa yɨvɨ nuu Yandios jiin jnuꞌun ni chisojnuꞌun ya najanaꞌan, ti jnuꞌun un kaꞌan ja na kandixia yo maa Jesús, ya kuu Cristo. Ti ansu ja kundio ini yo kendo ndaa yo nuu Yandios nu na siuku yo ley Moisés.
22 Mas as Escrituras afirmam que somos todos prisioneiros do pecado, de modo que nós, os que cremos, recebemos a promessa de libertação apenas pela fé em Jesus Cristo.
23 Undi nuu ley un ni kuu nanu chaa ndito vekaa, chi tu ni kuu nanu ja sia yo nuu kuachi. Ti siaꞌan ni ka siuku yo undi ni chaa maa Cristo. Undi yukan ti sa ni jaꞌa Yandios inijnuni yo ja na kandixia ndaa yo maa Cristo.
23 Antes que o caminho da fé se tornasse disponível, fomos colocados sob a custódia da lei e mantidos sob a sua guarda, até que essa fé fosse revelada.
24 Ti nanu ɨɨn chaa ja sajniñu kaꞌa, ti ni jito vaꞌa da nuu seꞌe chaa xiin veꞌe un, suni siaꞌan ni yɨndaꞌa ley un yoꞌo naa yo undi kɨvɨ ni chaa Cristo, sa ni ka kandixia yo maa jniñu ñaꞌnu ni saꞌa ya ja ni jiꞌi ya ja kuu maa yo naa yo. Ti nu na kandixia ndaa yo maa ya, yukan ti tukaa yɨndaꞌa ley un yoꞌo naa yo.
24 Em outras palavras, a lei foi nosso guardião até a vinda de Cristo; ela nos protegeu até que, por meio da fé, pudéssemos ser declarados justos.
25 Ko vijna chi ja ni kii Cristo, ti tukaa ga yɨndaꞌa ley un yoꞌo, chi ja ni ka kandixia ndaa yo maa Cristo. Tukaa yɨndaꞌa ley un yoꞌo naa yo.
25 Agora que veio o caminho da fé, não precisamos mais da lei como guardião.
26 Yukan kuu ja tendɨꞌɨ ra kuu Seꞌe Yandios, chi ni ka kandixia ra nuu maa Cristo Jesús.
26 Pois todos vocês são filhos de Deus por meio da fé em Cristo Jesus.
27 Ti taka roꞌo ja ja ni ka janducha ni xnaꞌan ra ja jandaa ndixia kuu ja ni ka ndɨvɨ ra nuu ndaꞌa Cristo. Vijna ti kuñukuu ini ra ja na nduu ra nava kuu maa ya.
27 Todos que foram unidos com Cristo no batismo se revestiram de Cristo.
28 Ti tukaa ga kondoꞌo ini ra naa ra nu ka kuu ra yɨvɨ ñuu hebreo xi kuu ra yɨvɨ ɨnga nación. Tukaa ga kondoꞌo ini ra ja kuu ra muzu ni ka jaan yɨvɨ, xi ja sajniñu ra ja kuu maa ra. Suni tukaa ga kondoꞌo ini ra nu kuu ra chaa xi ñasɨꞌɨ. Tukaa ga kondoꞌo ini ra sɨkɨ yukan, chi vijna ɨɨn ni ga ni ka kuu ra sɨkɨ ja tendɨꞌɨ ra ni nakɨꞌɨ nuu ndaꞌa Cristo Jesús.
28 Não há mais judeu nem gentio, escravo nem livre, homem nem mulher, pois todos vocês são um em Cristo Jesus.
29 Nu kandixia ra Cristo, ti ka yɨꞌɨ ra jiin ya. Ja yukan ka kuu ra seꞌe nuu tata yo chaa ñaꞌnu Abraham, ti jandaa ja na niꞌin ra naa ra maa taꞌu ni chisojnuꞌun Yandios nuu da.
29 E agora que pertencem a Cristo, são verdadeiros filhos de Abraão, herdeiros dele segundo a promessa de Deus.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.