1 Coríntios 10

Tūʼún xuva kō vatā ó ntákaʼan ña ñuú Coatzospan (MIZNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ntio ko é na nūꞌu ntó iní nto, ēní, nté ō íka ñata kō, ña intóo e náꞌa, má viko mí xkāá nuu Xuva kō kídaā da ita ntíꞌxin ntɨɨ́ ntɨɨ̄ ña nu Míni Kuēꞌé san.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Un ntɨɨ́ ntɨɨ̄ ña itsi ntute sán ne, kudadɨɨ ña ni Muīsee da ita ntíꞌxin ña mí rkāa nuu vikó san nī nú ntūte kaꞌnu san.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 Un ntɨɨ́ ntɨɨ̄ ña éꞌxi ña é xeꞌé Xuva kō.
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 Un ntɨɨ́ ntɨɨ̄ ña xíꞌi dadɨɨ ña ntute é xeꞌé Xuva kō dɨ. Dukuān ne, kuvi kaꞌan o tsí xiꞌi ña ntute e kíi xuu é xeꞌé Xuva kō é ika niꞌi ñā, é kāni túꞌun é dɨvī Cristu.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Ntá tsi dóo tɨtɨ́n ña ne, ñá nī xkúntee iní Xuva ko vatā o dé ña ne, xíꞌi ñā ne, íntōo xaa kúñu ñā mí ika ña ñuu itsí kān.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Kuan ō kúvi vata koo é ña kuntíkɨn ō é kīni kaa sán vatā o dé ñata kō.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Dukuān ne, ñá ku xkunúu ini nto santu e ntúváꞌa naa vatā o dé ña tsikan. Tsí uve naꞌa túꞌun Xuva kō, kakaꞌan: “Íntōo ñaꞌa san é kāꞌxi ña, é kōꞌo ña. Kidáā ne, nákuntañɨ̄ ña vata koo é viī ñá dodîní nu sántu ña”, kaꞌan.
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Ñá ku ntuku ō é vīi o é kini kaa ni ñadɨ̄ꞌɨ́ san vatā o dé ña kídaā. Oko uni míil ñaꞌa ña xíꞌi ña é da uun tsi ntuvi, tsí kuan ō dé ña.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Ñá ku ito ntēé nto Xuva ko vatā o dé ña, iō ña, tsí xiꞌi ña da tɨ́ɨn koó san ña.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Ñá ku kāꞌan nto kuétsi Xuva ko vatā o dé ña tsikan, tsí táxnuu Xuva ko ūun ánjē e éꞌni ñaꞌa san.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Kuvi un ntɨꞌɨ sāꞌá vata koo é kīni o. Nteé naꞌa sáꞌa vata koo é kūtúꞌve ko, xoꞌō é ntoo o é ña naꞌá ka dá ntɨ̄ꞌɨ ñuxiví sa.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Dukuān ne, xoo ñáꞌa e dóo kúkaꞌxi nuu ña, kuiní ña ne, na kōto váꞌa ña vata koo é ña kóꞌxo nteē ña núu i é kīni kaa.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Nuu i é ntántoꞌo kō né, dɨvi tsi nuū i é ntántoꞌo un ntɨɨ́ ntɨ̄ɨ́ ñaꞌa, ntá tsi dɨvi nto ne, ñaꞌa Xuva ko ntō. Dukuān né, ña táꞌxi ña é ntoꞌo nto nuu i é ña kutíi nto. Ntá tsi te vēꞌxi nuu i é ntoꞌo nto ne, taꞌxi ña itsi é ntīi nto vata koo é kūtíi nto.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Dukuān é kākaꞌán u ni ntō, tsi dóo kakuinimá ko nto. Ñá kū xkunúu ini kueꞌen nto santu e ntúváꞌa nāá san.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Kakaꞌán u ni nto vatā ó kakaꞌán u ni ñāꞌa dóo kinī í san. Kini nto un ntɨɨ́ ntɨ̄ɨ é kākaꞌán u ni ntō ne, káꞌan nto te vāꞌá, o tē ña váꞌa.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 Da ntáxiꞌi o ntute tɨntiꞌo é kúviko san, da kanakuéꞌe o sintiáꞌvi ntaꞌa Xuva ko kuēnta iña i ne, kani túꞌun tsí uun tsi kúñū kúvi o nī Cristu e étɨ ña nɨñɨ ña kuénta iña ko. Dā ntákatsin dava o tañúꞌū sán ne, kani túꞌun tsí uun tsi kúvi o nī Cristu, tsí xeꞌé ña kúñu ña kuēnta iña ko.
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Kuān te dóo tɨtɨ́n ō ne, uun tsi tañúꞌū ntaéꞌxi o un ntɨɨ́ ntɨɨ ō. Dukuān né, uun tsi kúñū kúvi o ni tāꞌan ko.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Koto nto nté o de ña Israeé san. Tsí ntaéꞌxi ña kúñu kɨ̄tɨ ntáxeꞌe ñaꞌa sán doméni ntaꞌa Xuva kō nú nāa ñá ne, duꞌva tsī o ntánañeꞌe ña é uun tsi kúñū kúvi ña ni Xuva kō.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 ¿Neé ntu kani túꞌun é kākaꞌán u? Ñá te kakāꞌán u te Xuva ntiꞌxe ko sāntú san; ntē ña te kakaꞌán u te dií ka nuu áꞌvi kúñū san é da nēé ka kúñū é kuān o ódo nu sántú san.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Sáꞌā é ncho kaꞌán u: Da nēé ka nuu i é kāxéꞌe ñaꞌa san nu sántu ñá ne, ñá te īña Xuva ntíꞌxe kō, tsí ntaꞌa é ña váꞌā san kaxéꞌe ña. Ñá ntīo ko é kini nūu nto iña é ña váꞌā san.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Ña kúvi viī o úvi nuu i é uun ito tsi. Te īña Xuva ko kaxíꞌi o ne, ña kúvi koꞌo o nī é ña váꞌā sán dɨ. Ntē ña kuvi káꞌxi o nī é ña váꞌā sán te īña Xuva ko kaeꞌxi o.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 ¿Vá da ntio ntu kō é kukuīñú Xuva ko kō? ¿Vá dií ka ntu īó ntii kō é dɨvi ñā?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Īó ñaꞌa xkoó kaꞌan ña: “Ña te neé kuvi tē nee iñá ncho vii o”, xkoó kaꞌan ña. Váꞌā ó, ntá tsi ñá te un ntɨɨ́ ntɨ̄ɨ é vāꞌa ntiꞌxe iña ko. “Kuvi vii o un ntɨɨ́ ntɨ̄ɨ”, xkoó kaꞌan ña, ntá tsi ña te un ntɨ́ꞌɨ é kaidiáꞌvi é xntii o taꞌan kō é kutúꞌve ña iña Xuva ko.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Ñá tē é vāꞌá mii tsi kō nantúku ō, tsí nantuku ō é vāꞌá taꞌan ko ñá nguiī sán dɨ.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Kuvi kaꞌxi ntó da nēé ka kúñū e ntádiko ña nuu âꞌví i ne, ñá ku tsixeꞌe ntō mí vēꞌxi, vata koo é ña té neé kadā kuení nto.
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 Tsí ñuxiví sa ni un ntɨꞌɨ nūu i é īó iꞌa ne, iña Xuva ko kúvi.
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Te ūún ñaꞌa, ña é ña kákuintiꞌxe i san, kakaꞌan ña é kikáꞌxi nto ni ñā ne, tē xkúntee iní nto ne, kueꞌēn nto. Kaꞌxi ntó un ntɨꞌɨ̄ é taꞌxī ña. Ñá ku tsixeꞌe ntō mí vēꞌxi, vata koo é ña kini koo kadá kuení nto.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Ntá tsi te kāꞌan uun ñaꞌa: “Kūñú sāꞌá ne, dɨvī é intéku nu sántú san”, koo kaꞌan ñá ne, ñá ku kāꞌxi nto, vata koo é ña kini koo kadá kuení ña iña nto.
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 Ñá tē é kadā kuení nto é kākaꞌán u, tsí é kadē kuení ña é ña kákuintiꞌxe i san.
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Te nakuēꞌe u sintiáꞌvi ntaꞌa Xuva ko dīꞌna dá kaeꞌxi ú ne, ¿nté ntu koo kaꞌan ntée ñaꞌa sán ko tsí kaeꞌxi u nuu i e nakueꞌe ú sintiáꞌvi ntaꞌa Xuva ko kuēnta iña i?”, koo kaꞌan nto.
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Ntá tsi te kāꞌxi ntó, te kōꞌo ntó, ō nee ntɨ́ꞌɨ ntɨꞌɨ é viī ntó ne, kuvi vií nto te é vāꞌá iña Xuva ko.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Ñá ku nañēꞌe nto é kīni kaa ña Israee, ni ña e ña te ña Israee, nté ñāꞌa, ña ntákuintiꞌxe i Xúva kō dɨ.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Vata tsī ó de u. Tsí xuꞌú ne, un ntɨꞌɨ̄ é kāde ú ne, kuédadɨɨ tsi káde ú ni ña nguiī san. Ñá te é vāꞌá mii ko kanantukū u, tsí é vāꞌá ña nguiī sán dɨ, vata koo é na nākáku ña ntaꞌa Xuva kō.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.