Marcos 8
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NVT
1 Cujaboom cumaax̱c, mänitä jäyaꞌayhajxy nämay yhamugǿøguiumbä maa jaꞌa Jesús hänajtiän. Ja yähóꞌcäp hajxy hänajty, cabä caayyøøc hajxy hänajty ñäꞌägädä møødä. Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc yaax̱mujcy, jaꞌa hajxy hänajty nämajmetspä. Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
1 Naqueles dias, outra grande multidão se reuniu e, mais uma vez, o povo ficou sem comida. Jesus chamou os discípulos e disse:
2 ―Nnäxúuꞌchpøch hädaa jäyaꞌayhajxy. Tägøøgxǿøjøch hajxy tøø xpiawädijnä. Tøø jaꞌa quiay tøø jaꞌa yhuꞌugyhajxy quiøjxnä. Tii hajxy jaduhṉ ñäꞌä jaac cáyäp.
2 “Tenho compaixão dessa gente. Estão aqui comigo há três dias e não têm mais nada para comer.
3 Cooc̈h hajxy jaguiay nguejxwiimbídät, wehṉdä hajxy jim̱ tiuꞌuyuugädáw̱ät. Hix̱, näjeꞌe hajxy jäguem̱ tøø chohṉdaꞌagy.
3 Se eu os mandar embora com fome, desmaiarão no caminho. Alguns vieram de longe”.
4 Mänitä Jesús yhadsoow̱ä jaꞌa jiamiøødtøjc: ―Tii hädaa jäyaꞌay hajxy häyaa nnäꞌä yajcáayyämb. Cabä cajpt yaa. Maa tsajcaagy hajxy häyaa nnäꞌä páatämät ―nøm̱ä Jesús jiamiøødhajxy miänaaṉ̃.
4 Os discípulos disseram: “Como conseguiremos comida suficiente neste lugar deserto para alimentá-los?”.
5 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc miäyajtøøyy: ―Naag tsajcaagy hajxy jii mmøødä. ―Juxtujc ―nøm̱ hajxy yhadsooyy.
5 Jesus perguntou: “Quantos pães vocês têm?”. “Sete”, responderam eles.
6 Mänitä Jesús miänaaṉ̃ coo jaꞌa majiäyaꞌayhajxy yhøxtáꞌagät naax̱wiin. Mänitä Jesús jaꞌa tsajcaagy quiooṉdsooyy. Mänitä Dioscujúꞌuyäp yejcy. Mänitä tsajcaagy tiägøøyy haguidøøbiä. Mänitä jiamiøødtøjc miooyy. Mänitä majiäyaꞌayhajxy miooyyä. Coo jaꞌa Jesús jaꞌa tsajcaagy hänajty yhaguidøꞌøy, yajwaꞌañguiojpy hänajty tehṉgajnä.
6 Então Jesus mandou todo o povo sentar-se no chão. Tomou os sete pães, agradeceu a Deus e os partiu em pedaços. Em seguida, entregou-os aos discípulos, que os distribuíram à multidão.
7 Jim̱ä hacxhuung hajxy hänajty miǿødäbä mejtstägøøg. Mänitä Jesús quiunuuꞌxy. Mänit miänaaṉ̃ coo jaꞌa majiäyaꞌayhajxy mioꞌowǿøjät. Jaduhṉ jeꞌe may yajwaꞌañguiojpä.
7 Eles encontraram, ainda, alguns peixinhos; Jesus também os abençoou e mandou que os discípulos os distribuíssem.
8 Mänitä jäyaꞌayhajxy tiägøøyy caabiä. Høxtä cuux̱ä hajxy hoyhoy. Høxtä jiaac piwøꞌc hajxy juxtujcach, jaꞌa hänajty tøø quiunáx̱iäbä.
8 Todos comeram à vontade. Depois, os discípulos recolheram sete cestos grandes com as sobras.
9 Nämädaax̱mil jäyaꞌayhajxy jaduhṉ quiaayy yhuucy. Mänitä Jesús miänaaṉ̃ coo hajxy wyiimbíjnät.
9 Naquele dia, havia cerca de quatro mil homens na multidão. Após comerem, Jesus os mandou para casa.
10 Mänitä Jesúshajxy jadähooc biarcopéjcumbä møødä jiamiøødtøjc. Mänit hajxy jim̱ ñøcxy maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Dalmanuta.
10 Em seguida, entrou com seus discípulos num barco e atravessou para a região de Dalmanuta.
11 Mänitä Jesús jaꞌa fariseos näjeꞌe ñämejtsä. Mänitä fariseos jaꞌa Jesús jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy miøødyajtsibøøyy. Mänitä Jesús jia nämaayyä: ―Huuc yajcähxøꞌøgä hijxtahṉd hoy‑yagjuǿøñäbä jaꞌa tsajpootypä. Jaduhṉ højtsä tøyhajt nmøødhádät coo miic̈hä Diosmäjaa mjaanc̈h møødä ―nøm̱ä fariseoshajxy miänaaṉ̃.
11 Alguns fariseus vieram ao encontro de Jesus e começaram a discutir com ele. Para pô-lo à prova, exigiram que lhes mostrasse um sinal do céu.
12 Mänitä Jesús jiootmaxiejy. Jootmadiägøøyy jaduhṉ. Mänit miänaaṉ̃: ―Tii jaꞌa Diosmäjaa hajxy coo mwiꞌi yhixaꞌañ. Tøyhajt mijts nnämáꞌawät coo hajxy mgaꞌa hixaꞌañ ―nøm̱ä fariseoshajxy ñämaayyä.
12 Ao ouvir isso, Jesus suspirou profundamente e disse: “Por que este povo insiste em pedir um sinal? Eu lhes digo a verdade: não darei sinal algum aos homens desta geração”.
13 Mänitä Jesúshajxy wyiimbijnä møødä jiamiøødtøjc. Mänit hajxy tiägøøyy barcojooty. Mänit hajxy tiuꞌubøjcy. Mejyhawiimb hajxy hänajty ñøcxaꞌañ.
13 Então ele os deixou, entrou de volta no barco e atravessou para o outro lado do mar.
14 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc ñämaayy: ―Mnigwieendähadǿøjäp hajxy. Caꞌa jaꞌa Herodes chajcaagychooy hajxy mmäwädijtä, ni jaꞌa fariseos jieꞌehajxy. Mänitä Jesús jiamiøødhajxy yhijxy coo jaꞌa tsajcaagy hajxy hänajty tøø quiaꞌa jaac juy. Jagooyyä tsajcaagy hajxy hänajty tuꞌuquiä miøødä barcojooty.
14 Os discípulos, porém, se esqueceram de levar comida. Tinham no barco apenas um pão.
15 — ausente —
15 Enquanto atravessavam o mar, Jesus os advertiu: “Fiquem atentos! Tenham cuidado com o fermento dos fariseus e de Herodes”.
16 Mänit hajxy tiägøøyy niñämáayyäbä: ―Paady hajxy jaduhṉ xñämáayyäm, coo tsajcaagy hajxy tøø njahdiägóoyyäm.
16 Os discípulos começaram a discutir entre si porque não tinham trazido pão.
17 Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ yhamädoonajxy waam̱batiä jiamiøødhajxy hänajty ñiñämaꞌayii, mänit hajxy ñämaayyä: ―Nej, jaduhṉ hajxy mwiinjuøꞌøyä cooc̈hä tsajcaagy tøø nmädiaꞌaguiä, jaꞌa hajxy tøø mjahdiägóyyäbä. Cab hajxy tøø mnäꞌägädä wiinjuøꞌøy tijátyhøch tøø nmädiaꞌagy. Mjaanc̈h tehm̱ quiuhxex̱ mijts jaduhṉ.
17 Ao saber do que estavam falando, Jesus disse: “Por que discutem sobre a falta de pão? Ainda não sabem ou não entenderam? Seu coração está tão endurecido que não compreendem?
18 Xiidsä mwiin hajxy mja møødä, cab hajxy tii mhijxmähmøꞌøy. Xiidsä mmädohnd hajxy mja møødä, cab hajxy tii mmädoomähmøꞌøy.
18 Vocês têm olhos, mas não veem? Têm ouvidos, mas não ouvem? Não se lembram de nada?
19 Mänáajøc̈hä nämägoox̱milpä jäyaꞌay nyajcayyän jaꞌa mägoox̱tsajcaagy, naac cachä caadiuc hajxy mbiwøꞌcy. Mänit hajxy yhadsooyy: ―Majmetsc.
19 Quando reparti os cinco pães entre os cinco mil, quantos cestos cheios de sobras vocês recolheram?”. “Doze”, responderam eles.
20 Mänitä Jesús miänáaṉgumbä: ―Jaanä mänáajøc̈hä nämädaax̱milpä jäyaꞌay nyajcayyän jaꞌa juxtujtsajcaagy, naag cach hajxy mbiwøꞌpä. Mänit hajxy yhadsóogumbä: ―Juxtujc.
20 “E quando reparti os sete pães entre os quatro mil, quantos cestos grandes cheios de sobras vocês recolheram?” “Sete”, responderam.
21 Mänit hajxy ñämáayyägumbä: ―Caj mijts tøø mnäꞌägä wiinjuøꞌøy tijátyhøch tøø nmädiaꞌagy ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
21 “E vocês ainda não entendem?”, perguntou.
22 Mänitä Jesúshajxy jim̱ miejtstägajch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Betsaida. Mänitä wiinds tuꞌug wyitsmejtsä maa jaꞌa Jesúsän. Mänitä Jesús miänuuꞌxtaacä coo jaꞌa wiinds ween ñähdoñii, ween jaduhṉ yhijxøꞌøgy.
22 Quando chegaram a Betsaida, algumas pessoas trouxeram um cego a Jesus e lhe pediram que o tocasse.
23 Mänitä Jesús jaꞌa wiinds wyijtstsooyy. Mänitä wiinds cajptpaꞌa quipxy miødhajtä. Mänitä wiinds wyiingutsujøøyyä. Mänit wyiingum̱oꞌxøøyyä. Mänit miäyajtøøw̱ä pø tøø hänajty yhijxøꞌøgy.
23 Ele tomou o cego pela mão e o levou para fora do povoado. Em seguida, cuspiu nos olhos do homem, pôs as mãos sobre ele e perguntou: “Vê alguma coisa?”.
24 Mänit tiägøøyy hijxøꞌpä weenjaty. Mänit miänaaṉ̃: ―Tøøc̈h weenjaty nhijxøꞌøgy. Cábøc̈hä jäyaꞌay hoy nhøxcabaꞌañ. Nnajuǿøbiøch jaduhṉ coo jiäyaꞌayä, pero jadúhṉhøch nhix̱y nebiä quepychaajän.
24 Recuperando aos poucos a vista, o homem respondeu: “Vejo pessoas, mas não as enxergo claramente. Parecem árvores andando”.
25 Mänitä Jesús jaꞌa wiinds jadähooc wyiingumoꞌxǿøguiumbä. Mänitä wiinds hoy tiägøøñä hijxpä. Hotyiijä hänajty jäguem̱jaty yhijxnä.
25 Jesus pôs as mãos sobre os olhos do homem mais uma vez, e sua visão foi completamente restaurada; ele passou a ver tudo com nitidez.
26 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Tuꞌudaꞌaquiä mnǿcxät maa jaꞌa mdøjcän. Caꞌa cajptooty mguyoꞌoy mgubøgøꞌøy ―nøm̱ä craa ñämaayyä, jaꞌa hänajty tøø yhijxǿꞌøguiäbä.
26 Então Jesus se despediu dele e disse: “Ao voltar para casa, não entre no povoado”.
27 Mänitä Jesúshajxy jim̱ tiuꞌubøjcy møødä jiamiøødtøjc. Jim̱ hajxy hänajty ñøcxaꞌañ maa jaꞌa naax̱ hänajty xiøhatiän Cesarea de Filipo. Cajpt‑cajpt hajxy hänajty wiäditaꞌañ. Tuꞌhaamnøcxpä, jim̱ä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc miäyajtøøyy: ―Høøc̈h, pǿṉhøc̈hä cuꞌugädaꞌa xtyijp.
27 Jesus e seus discípulos deixaram a Galileia e foram para os povoados perto de Cesareia de Filipe. Enquanto caminhavam, Jesus lhes perguntou: “Quem as pessoas dizem que eu sou?”.
28 Mänitä Jesús yhadsoow̱ä: ―Näjeꞌe hajxy miänaꞌañ cooc tyijy miic̈h mJuan mäyajnäbejpä. Näjeꞌe hajxy miänaam̱bä cooc tyijy miic̈h mhElíasä. Näjeꞌe hajxy jiaac mänaam̱bä cooc tyijy miic̈h mDiosquex̱iä, cooc tyijy miic̈hä Diosmädiaꞌagy jecy myajwaꞌxy.
28 Eles responderam: “Alguns dizem que o senhor é João Batista; outros, que é Elias ou um dos profetas”.
29 Mänitä Jesús yajtǿøgumbä: ―Míjtsäts, pǿṉhøch mijtshajxy jaduhṉ xtyijp. Mänitä Pedro yhadsooyy: ―Jueꞌe miic̈h, Cristo. Dios miic̈h tøø xwyiinguex̱y.
29 “E vocês?”, perguntou ele. “Quem vocês dizem que eu sou?” Pedro respondeu: “O senhor é o Cristo!”.
30 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc ñämaayy coo jaꞌa Jesús hajxy quiaꞌa mädiáꞌagät pøṉ hänajty jeꞌe.
30 Mas Jesus os advertiu de que não falassem a ninguém a seu respeito.
31 Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc tiägøøyy yajwiingapxøøbiä: ―Høøc̈h, Diosquéx̱yhøch høøc̈h. Madiúꞌujøc̈hä tsaac̈hpä nøcxy nhabaadaꞌañ. Xmiähaṉhadáam̱bøc̈hä jäyaꞌayhajxy, jaꞌa hajxy jiiby wiindsøṉhajpä maa jaꞌa tsajtøjcän, møødä teedywiindsøṉhajxy, møødä hänaꞌc‑hajxy jiiby Diosmädiaꞌagy‑yajnähixøøbiä maa jaꞌa tsajtøjcän. Mäníthøch hajxy jaduhṉ xjia yajyaghoꞌogaꞌañii. Pero cooc̈h hajxy hänajty tøø xyajyaghoꞌogyii, cudägøøgxøøyyä, mäníthøch njujypiøjtägatsaꞌañ.
31 Então Jesus começou a lhes ensinar que era necessário que o Filho do Homem sofresse muitas coisas e fosse rejeitado pelos líderes do povo, pelos principais sacerdotes e pelos mestres da lei. Seria morto, mas três dias depois ressuscitaria.
32 Howyiinjuøøñä jaꞌa Jesús jaduhṉ miädiaacy. Mänitä Pedro jaꞌa Jesús hawiingtuum wioonøcxy. Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Wiindsǿṉ, caꞌads jaduhṉ mwiꞌi miänaꞌañ. Caj miic̈h nej mjadaꞌañ mhabetaꞌañ ―nøm̱ä Jesús ñämaayyä.
32 Enquanto falava abertamente sobre isso com os discípulos, Pedro o chamou de lado e o repreendeu por dizer tais coisas.
33 Mänitä Jesús wiaꞌwiimbijty. Mänitä jiamiøødtøjc wyiinheeꞌppejty. Mänitä Pedro yhojjä: ―Møjcuꞌu, juaꞌads yaa maac̈h nwiinduumän. Jaduhṉ miic̈h mwiinmahñdyhaty nebiä jäyaꞌayhajxy wyiinmahñdyhajpän. Caj miic̈h jaduhṉ mwiinmahñdyhaty nebiä Dios wyiinmahñdyhatiän ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
33 Jesus se virou, olhou para seus discípulos e repreendeu Pedro. “Afaste-se de mim, Satanás!”, disse ele. “Você considera as coisas apenas do ponto de vista humano, e não da perspectiva de Deus.”
34 Mänitä Jesús jaꞌa cuꞌug miøjyaax̱y møødä jiamiøødtøjc. Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Pøṉ jioot tsojp cooc̈h xjiamiøødhádät, weenä yhamdsoo cuhdujt hajxy ñajtshixøꞌøy, weenä jioot hajxy piädaꞌagy coo hajxy chaac̈hpǿjpät nébiøch ndsaac̈hpøgaꞌañän. Wéenhøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy tehṉgajnä xmiäbøjcä.
34 Depois, chamou a multidão e os discípulos e disse: “Se alguém quer ser meu seguidor, negue a si mesmo, tome sua cruz e siga-me.
35 Pøṉä jioot ja pädaacp coo hajxy hoy jiugyhádät, cab hajxy cøjxtaꞌaxiøø jiugyhadaꞌañ nebiä Dios jiugyhatiän. Pero pøṉä jioot pädaacp coo hajxy yhóꞌogät jaꞌa høøc̈hcøxpä møødä Diosmädiaꞌagyquiøxpä, jeꞌedshajxy homiänaajä jugyhadaam̱b nebiä Dios jiugyhatiän.
35 Se tentar se apegar à sua vida, a perderá. Mas, se abrir mão de sua vida por minha causa e por causa das boas-novas, a salvará.
36 Coo hajxy hodiuum mgaꞌa mähmǿꞌøwät coo hajxy hänajty tøø mhoꞌogy, cab hajxy jaduhṉ mniyaghoyøꞌøwǿøjät, hoy hajxy hänajty yaa tøø mja mäyøøhaty hädaa yaabä naax̱wiin.
36 Que vantagem há em ganhar o mundo inteiro, mas perder a vida?
37 Ni tii yaa quiaꞌa näꞌägädä tsoobaady hädaa yaabä naax̱wiin nebiä mjugyhajthajxy choobaadaꞌañän, coo hajxy homiänaajä mjugyhádät nebiä Dios jiugyhatiän.
37 E o que daria o homem em troca de sua vida?
38 Pǿṉhøch xmiädsähdiuum̱b mǿødhøc̈hä nmädiaꞌagyquiøxpä maa hädaa jäyaꞌay wyiinduumhajxiän, hädaa pojmøødpä cädieemiøødpähajxy, hädaahajxy caꞌa Diosmädiaꞌagymiäbøjpä, cooc̈h yaa ngädaactägátsät hädaa yaabä naax̱wiin, mänítøch hajxy jadähooc nmädsähdiuuṉdägatsaꞌañ, pønjátyhøch hänajty yaa tøø xmiädsähdiuṉ̃. Diosquéx̱yhøch høøc̈h. Diosmøcmäjaamǿødhøch hänajty yaa ngädaꞌagaꞌañ, näguipxy møødä Diosmoonsähajxy, jaꞌa hajxy jim̱ hijpä Dioswiinduum ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
38 Se alguém se envergonhar de mim e de minha mensagem nesta época de adultério e pecado, o Filho do Homem se envergonhará dele quando vier na glória de seu Pai com os santos anjos”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.