Atos 10
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NAA
1 Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug chänaꞌay Cesarea, jaꞌa hänajty xøhajpä Cornelio. Soldado‑wiindsǿṉ hänajty tiuum̱by. Italia jaꞌa soldadohajxy hänajty chooñ. Nämayyä soldadohajxy hänajty jim̱ yhity Cesarea.
1 Em Cesareia morava um homem chamado Cornélio, que era centurião de uma companhia do exército chamada Italiana.
2 Hoyyä Cornelio jaꞌa Dios hajxy hänajty wyiingudsähgøꞌøy møødä yhuung møødä tioꞌoxy. Hojiootä Cornelio hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøød. Nax̱iä judíoshajxy hänajty piuhbedyii xädøꞌøñhaam, jaꞌa hajxy hänajty häyoobä. Jabom̱‑jabom̱ä Cornelio hänajty Dyiospaꞌyaꞌaxy.
2 Era piedoso e temente a Deus com toda a sua casa, fazendo muitas esmolas ao povo e orando sempre a Deus.
3 Mänacyxiøø hänajty jaduhṉ, jim̱ä Cornelio hänajty tiuṉ̃ xiajy tøgooty, mänitä Diosmoonsä tuꞌug ñäguehx̱tøøꞌxy maa Cornelio hänajtiän. Tsajpootyp jaꞌa Diosmoonsä hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Mänitä Diosmoonsä jaꞌa Cornelio ñämaayy: ―Cornelio.
3 Um dia, por volta das três horas da tarde, durante uma visão, esse homem viu claramente um anjo de Deus que se aproximou dele e lhe disse:
4 Coo jaꞌa Cornelio jaꞌa Diosmoonsä jaduhṉ yhijxy, chähgøøyy jaduhṉ. Jejcy‑juøøby miäheeꞌpnaayy. Mänit miäyajtøøyy: ―Wiindsǿṉ, tii mdsojpy. Mänitä Diosmoonsä yhadsooyy: ―Xquiumaaby miic̈hä Dios jaduhṉ coo miic̈h tehṉgahnä mbaꞌyaꞌaxy, møød coo miic̈hä häyoobäjäyaꞌay nax̱y mbuhbety.
4 — Cornélio! Este, fixando nele os olhos e possuído de temor, perguntou: — O que é, Senhor? E o anjo lhe disse: — As suas orações e as suas esmolas subiram para memória diante de Deus.
5 Jim̱ Jope, jim̱ä jäyaꞌay tuꞌug chänaꞌay mejypiaꞌa, jaꞌa xøhajpä Simón. Jueꞌe Simón tiuuṉghajpy, wajhacyajtøøtsp. Jim̱ä craa tuꞌug yhahäñaꞌay maa jaꞌa Simón tiøjcän. Mejtstuꞌu jaꞌa craa xiøø, Simón møød Pedro. Jim̱ä cugapxy mejtstägøøg mguéxät Jope, weenä Pedro jaduhṉ nøcxy ñämaꞌayii cooc miic̈h yaa miṉ xquiuhix̱y. Jaayaꞌay jaduhṉ xyhawáaṉäp tii miic̈hä Dios xyajmädsojp coo mgudiúnät ―nøm̱ä Diosmoonsä miänaaṉ̃.
5 Agora envie mensageiros a Jope e mande chamar Simão, que também é chamado de Pedro.
6 — ausente —
6 Ele está hospedado com Simão, curtidor, cuja residência está situada à beira-mar.
7 Coo jaꞌa Diosmoonsä wyiimbijnä, mänitä Cornelio jaꞌa mioonsä metsc quiuyaaxøøyy møødä soldado tuꞌug. Dioswiingudsähgøøbiä soldado hänajty. Miøødnijiootpáatäbä Cornelio jaꞌa soldado hänajty.
7 Logo que o anjo que lhe falava se retirou, Cornélio chamou dois dos seus servos e um soldado piedoso dos que estavam a seu serviço
8 Mänitä Cornelio quiøx̱y yajmøødmädiaacy waam̱baty hänajty tøø ñämaꞌayii jaꞌa Diosmóonsäm. Mänitä Cornelio jaꞌa mioonsä jim̱ quiejxy Jope nädägøøg møødä soldado.
8 e, depois de lhes explicar tudo, mandou que fossem a Jope.
9 Cujaboom cujyxiøø, jim̱ hajxy hänajty tiuꞌuyoꞌoyñä. Ja ween hajxy hänajty jim̱ quiaꞌa mech Jope. Y jaꞌa Pedro, mänit jim̱ wyiimbejty tøjnähgøxp Diospaꞌyaax̱pä.
9 No dia seguinte, enquanto eles viajavam e já estavam perto da cidade de Jope, Pedro subiu ao terraço, por volta do meio-dia, a fim de orar.
10 Jaanc̈h tehm̱ yähóꞌcäbä Pedro hänajty. Jaguiay hänajty jeꞌeduhṉ. Jim̱ä quiay hänajty yaghoyǿøyyäxä. Mänit jaduhṉ wyiinhijxy
10 Estando com fome, quis comer; mas, enquanto lhe preparavam a comida, sobreveio-lhe um êxtase.
11 coo jaꞌa tsajt hänajty tøø yhawaꞌac̈h. Mänit jaduhṉ yhijxy coo tii jaduhṉ quiuhdøøñaxyii nebiä poobwit crutypän. Mädaax̱c‑hitä poobwit hänajty xiojtsøꞌøguiä. Jaduhṉ hänajty miänooṉnaꞌay.
11 Viu o céu aberto e um objeto como se fosse um grande lençol, que descia do céu e era baixado à terra pelas quatro pontas,
12 Madiuꞌu animalhajxy hänajty jim̱ quiähxøꞌøgy poobwittøguiøxp, møødä hamädaax̱tecypiähajxy, møødä tsahṉ̃dy, møødä muuxy.
12 contendo todo tipo de quadrúpedes, répteis da terra e aves do céu.
13 Mänitä Dios jaꞌa Pedro ñämaayy: ―Pedro, pädøꞌøg. Yaghoꞌog yøꞌø animal maybä. Mänit mdsúꞌudsät.
13 E ouviu-se uma voz que se dirigia a ele:
14 Mänitä Pedro yhadsooyy: ―Wiindsǿṉ, caj; cábøch yøꞌø animal jaduhm̱bä mänaa ndsuꞌuc̈h. Hix̱, cab højts nguhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo højts animal hoñäꞌä mädyiibä ndsúꞌudsät.
14 Mas Pedro respondeu: — De modo nenhum, Senhor! Porque nunca comi nada que fosse impuro ou imundo.
15 Mänitä Pedro ñämáayyägumbä: ―Tijátyhøch nyajnähdijpy coo hajxy mdsúꞌudsät, cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy mwiingápxät ―nøm̱ä Dios miänaaṉ̃.
15 Pela segunda vez, a voz lhe falou:
16 Tägøøghoocä Pedro jaduhṉ miägapxä, mänit yhijxy coo jaꞌa poobwit chajpéjcumbä tsajpootyp.
16 Isso aconteceu três vezes, e, em seguida, aquele objeto foi levado de volta para o céu.
17 Wyiꞌi tiajpy wyiꞌi miaabiä Pedro hänajty tiiguiøxpä hänajty jaduhṉ coo tøø wyiinhix̱y. Y jaꞌa Cornelio quiugapxyhajxy, tøø jaꞌa Simón jaꞌa tiøjc hajxy hänajty piáatänä.
17 Enquanto Pedro estava perplexo sobre qual seria o significado da visão, eis que os homens enviados por Cornélio, tendo perguntado pela casa de Simão, pararam junto à porta.
18 Mänit hajxy møc quiugapxøøyy pø jiibiä Simón Pedro jiaanc̈h hity.
18 Chamando, perguntaram se ali estava hospedado Simão, que também é chamado de Pedro.
19 Y jaꞌa Pedro, jeꞌenä hänajty wyiꞌi tiajy wyiꞌi miay tiiguiøxpä hänajty jaduhṉ coo tøø wyiinhix̱y. Mänitä Dioshespíritu jaꞌa Pedro ñämaayy: ―Mädow̱, xiiby miic̈h hänaꞌc nädägøøg xyhøxtaꞌay.
19 Enquanto Pedro meditava a respeito da visão, o Espírito lhe disse: — Estão aí três homens à sua procura.
20 Mänac, nøcx yøꞌø hänaꞌc yajtøjtägøꞌøw. Hoy jaduhṉ coo mbanǿcxät coo hajxy hänajty wyiimbidaꞌañ. Hix̱, høøc̈h yøꞌø hänaꞌc jaduhṉ tøø nguex̱y coo miic̈h jaduhṉ xwioonǿcxät maa jaꞌa quiajpthajxiän.
20 Portanto, levante-se, desça e vá com eles, sem hesitar; porque eu os enviei.
21 Mänitä Pedro jiaanc̈h mänajcy. Mänitä Pedro jaꞌa hänaꞌc nädägøøgpä ñämaayy: ―Høøc̈h Pedrohajp. Høøc̈h mijts xyhøxtaaby. Tiic̈h mijts xwiaꞌanaꞌañ.
21 Então Pedro desceu e disse àqueles homens: — Eu sou a pessoa que vocês estão procurando. O que os traz até aqui?
22 Mänit hajxy yhadsooyy: ―Jaꞌa Cornelio højts tøø xquiex̱y, jaꞌa soldado‑wiindsǿṉ. Jaanc̈h tehm̱ yhojiäyaꞌay jeꞌe. Dioswiingudsähgøøby jeꞌe. Jiaanc̈h tehm̱ chojpiä judíos jaꞌa Cornelio hajxy. Jiaanc̈h tehm̱ quiumaaby hajxy jaduhṉ ―nøm̱ä Pedro ñämaayyä.
22 Então disseram: — O centurião Cornélio, homem reto e temente a Deus e tendo bom testemunho de toda a nação judaica, foi instruído por um santo anjo a mandar chamar você para a casa dele e ouvir o que você tem a dizer.
23 Mänitä Pedro jaꞌa hänaꞌc nädägøøgpä ñämaayy coo hajxy tiøjtägǿꞌøwät, møød coo hajxy jim̱ miejtstáꞌagät. Cujaboom hajxy wyiimbijnä näguipxy møødä Pedro. Näjeꞌe jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy pianøcxpä, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Jope.
23 Pedro, então, convidando-os a entrar, hospedou-os. No dia seguinte, Pedro se aprontou e foi com eles. Também alguns irmãos dos que moravam em Jope foram com ele.
24 Cumaax̱c hajxy jim̱ miejch Cesarea. Jim̱ä Cornelio hänajty yhahix̱y, møødä jiujy møødä miäguꞌug, møødä miäguꞌughajpähajxy.
24 No dia seguinte, Pedro chegou a Cesareia. Cornélio estava esperando por eles, tendo reunido os seus parentes e os amigos mais íntimos.
25 Coo jaꞌa Pedro jim̱ miejch maa jaꞌa Cornelio tiøjcän, mänitä Cornelio jaꞌa Pedro yajpooꞌxy. Mänitä Cornelio jaꞌa Pedro wyiinjijcädaacy. Wyiingudsähgøꞌøwaam̱biä Cornelio jaꞌa Pedro hänajty jaduhṉ.
25 Quando Pedro estava por entrar, Cornélio foi ao seu encontro e, prostrando-se aos pés dele, o adorou.
26 Mänitä Pedro jaꞌa Cornelio ñämaayy: ―Tänaayyøꞌøg, caꞌac̈h nDiosä. Näꞌä pajäyaꞌayhájpøch høøc̈h nej miic̈hän. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy cooc̈h miic̈h xwyiingudsähgǿꞌøwät.
26 Mas Pedro o levantou, dizendo: — Levante-se, porque eu também sou apenas um homem.
27 Mänitä Cornelio jiaanc̈h tänaayyøꞌcy. Mänit hajxy paquiä miädiaacy. Mänit hajxy tiøjtägøøyy maa jaꞌa Cornelio miäguꞌughajpähajxy hänajty nämay tøø yhamugøꞌøyän.
27 Falando com ele, Pedro entrou, encontrando muitos reunidos ali,
28 Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Højts judíos‑jäyaꞌay, jaduhṉ højts nguhdujt myiṉ̃ coo højts jiiby ngaꞌa tøjtägǿꞌøwät maa jäyaꞌay tiøjc‑hajxiän, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä, nébiøch chaa tøø ndøjtägøꞌøyän. Cooc̈hä Dios jaduhṉ xyajwiinhijxy, jadúhṉhøch tøø xyajwiinjuøꞌøy coo jaduhṉ quiaꞌa hahixøꞌøy cooc̈h pøṉ nbéxät.
28 a quem se dirigiu, dizendo: — Vocês bem sabem que um judeu está proibido de se juntar a um gentio ou de entrar na casa dele. Mas Deus me mostrou que não devo considerar ninguém impuro ou imundo.
29 Paady, cooc̈hä Cornelio tøø xyajmøjyaꞌaxyii, páadyhøch jaduhṉ tøø ngaꞌa mänaꞌañ cooc̈h hänajty ngaꞌa minaꞌañ. Huuc tuṉä mayhajt, høøc̈h huuc hawáaṉäc tiic̈h jaduhṉ coo tøø xyajmøjyaꞌaxyii.
29 Por isso, uma vez chamado, vim sem vacilar. E agora pergunto: Por que motivo vocês mandaram me chamar?
30 Mänitä Cornelio yhadsooyy: ―Maaxtøjcy mädägøøyy, yáabiøch hänajty nDiospaꞌyaꞌaxy tøgooty. Mänacyxiøø hänajty jeꞌe. Mänitä jäyaꞌay tuꞌug ñäguehx̱tøøꞌxy høøc̈h nwiinduum. Jaanc̈h tehm̱ yhaam̱bä wyit hänajty.
30 Cornélio respondeu: — Faz hoje quatro dias que, mais ou menos por esta hora, às três da tarde, eu estava orando em minha casa. De repente, se apresentou diante de mim um homem vestido com roupas resplandecentes
31 Mänítøch xñämaayy: “Cornelio, tøø miic̈hä Dios xmiädoy coo jaduhṉ jabom̱‑jabom̱ mbaꞌyaꞌaxy. Xquiumaaby miic̈hä Dios jaduhṉ coo miic̈hä häyoobädøjc mnäxuuc̈h.
31 que disse: “Cornélio, a sua oração foi ouvida e as suas esmolas foram lembradas na presença de Deus.
32 Capxyñäguex̱ jaꞌa Simón Pedro jim̱ Jope coo ween yaa myiṉ̃. Jim̱ jaduhṉ yhahäñaꞌay maa jaꞌa craa Simónhajpä tiøjcän, jaꞌa wajhacyajtøøtspä. Mejypiaꞌa mädøyyä chänaꞌay. Coo jaꞌa Simón Pedro yaa miédsät, mänit miic̈h jaduhṉ xmiøødmädiaꞌagaꞌañ.”
32 Envie, pois, alguém a Jope e mande chamar Simão, que também é chamado de Pedro; ele está hospedado na casa de Simão, curtidor, à beira-mar.”
33 Mänítøch hänaꞌc jim̱ njaanc̈h quejxy coo miic̈h nøcxy xwioy. Hoy jaduhṉ coo tøø mmiṉ̃. Paady højts yaa tøø nhamugøꞌøy coo højts miic̈h mgapxy mmädiaꞌagy nhamädoow̱hidáaṉäm nebiaty miic̈hä Dios tøø xñajtscapxøøyyän coo højts jaduhṉ xyajmøødmädiaactägátsät. Xyhijxp højtsä Dios jaduhṉ coo højts hamuumduꞌjoot nmäbøgaꞌañ ―nøm̱ä Pedro ñämaayyä.
33 Portanto, sem demora, mandei chamá-lo, e você fez muito bem em vir. Agora estamos todos aqui, na presença de Deus, prontos para ouvir tudo o que o Senhor ordenou a você.
34 Mänitä Pedro tiägøøyy mädiaacpä: ―Tøøc̈h nwiinjuøøñä coo højtsä Dios tuꞌcuhdujt xchójcäm. Cabä Dios pøṉ hix̱y heeby piädaꞌagy. Tøyhajt jaduhṉ.
34 Então Pedro começou a falar. Ele disse: — Reconheço por verdade que Deus não trata as pessoas com parcialidade;
35 Pønjatiä Dios jaduhṉ wiingudsähgøøby hamuumduꞌjoot, pønjaty hojioot møød, jeꞌedsä Dios quiumaaby, homiädyii cajptä hajxy jia tsooñ.
35 pelo contrário, em qualquer nação, aquele que o teme e faz o que é justo lhe é aceitável.
36 Mänaa jaꞌa Juan tiägøꞌøyän mäyajnäbejpä, mänitä mädiaꞌagy jim̱ tiägøøyy yajwaꞌxpä Galilea‑naaxooty cooc jaꞌa Dios jaꞌa Jesucristo hänajty quiexaꞌañ maa jaꞌa israelita‑jäyaꞌayhajxiän, majaty hajxy hänajty chänaꞌay, jaduhṉä piojpä quiädieeybä hajxy ñähwaꞌads quiuhwáꞌadsät. Jaayaꞌay hajxy nägøx̱iä nWiindsøṉhájtäm.
36 Esta é a palavra que Deus enviou aos filhos de Israel, anunciando-lhes o evangelho da paz, por meio de Jesus Cristo. Este é o Senhor de todos.
37 — ausente —
37 Vocês sabem o que aconteceu em toda a Judeia, tendo começado na Galileia depois do batismo que João pregou,
38 Nazaret jaꞌa Jesús hänajty chooñ. Mänitä Dios jaꞌa Jesús jaꞌa yhEspíritu miooyy møødä mäjaa. Jaduhṉä Jesús wyiinguejxä coo wiädítät mayhajtuum̱bä. Pønjaty hänajty pǿjcäp, yajpaꞌamnájxäp hajxy hänajty. Pønjatiä haxøøgpä caꞌa hoybä hänajty møød, yajnähwáatsäp hajxy hänajty. Puhbéjtäbä Jesús hänajty jaꞌa Diósäm.
38 como Deus ungiu a Jesus de Nazaré com o Espírito Santo e com poder. Jesus andou por toda parte, fazendo o bem e curando todos os oprimidos do diabo, porque Deus estava com ele.
39 Højts, hamdsoo højts nhijxy tijatiä Jesús jim̱ tiuuṉ Judea‑naaxooty møød jim̱ Jerusalén. Paady højtsä tøyhajt nmøødä coo tiøyyä. Mänitä Jesús miøjpahbejtä cruzcøxp. Jaduhṉ yhoꞌcy.
39 E nós somos testemunhas de tudo o que ele fez na terra dos judeus e em Jerusalém. Depois eles o mataram, pendurando-o num madeiro.
40 Pero cumaax̱cä Dios jaꞌa Jesús yagjujypiøjcy. Mänit højtsä Dios jaꞌa Jesús xyaghijxy coo hänajty tøø jiaanc̈h jujypiøcy. Cabä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä yhijxy. Jagooyyä højts nhijxy. Paady højtsä Dios xyaghijxy coo højts hänajty jaduhṉ tøø xyajnähdijy. Mänit højtsä Jesús nmøødcaayy nmøødhuucy.
40 Mas Deus o ressuscitou no terceiro dia e concedeu que fosse manifesto,
41 — ausente —
41 não a todo o povo, mas às testemunhas que foram anteriormente escolhidas por Deus, isto é, a nós que comemos e bebemos com ele, depois que ressurgiu dentre os mortos.
42 Mänit højtsä Jesús xwyiinguejxy coo højtsä Diosmädiaꞌagy nøcxy nyajwaꞌxy wiinduhm̱yhagajpt jaꞌa Jesúscøxpä, coo jaꞌa Dios jaꞌa Jesús tøø piädaꞌagy coo jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä yajtøyhajtyegǿøjät, yhoꞌoguiä, jiujyquiä.
42 Jesus nos mandou pregar ao povo e testemunhar que ele foi constituído por Deus como Juiz de vivos e de mortos.
43 Jaduhṉä profetadøjc‑hajxy jecy quiujahy coogä jäyaꞌayä piojpä quiädieey hajxy yajnähwaꞌac̈h yajcuhwaꞌac̈hii, pønjatiä Jesús jaꞌa miädiaꞌagy mäbǿjcäp.
43 Dele todos os profetas dão testemunho de que, por meio do seu nome, todo o que nele crê recebe remissão dos pecados.
44 Cahnä jaꞌa Pedro hänajty miädiaacpädøꞌøyñä, mänit hajxy nägøx̱iä yhadägøøyy jioottägøøyyä jaꞌa Dioshespíritäm, pønjatiä Pedro jaꞌa miädiaꞌagy hänajty hamädoow̱híjtäp.
44 Enquanto Pedro falava estas palavras, o Espírito Santo caiu sobre todos os que ouviam a mensagem.
45 Y jaꞌa judíoshajxy, jaꞌa Pedro hajxy hänajty tøø piamec̈híijäbä, jaꞌa hajxy hänajty mäbøjpä, coo hajxy jaduhṉ yhijxy coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíoshajpä yhadägøøyy jioottägøøyyä, mänit hajxy jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøyy.
45 E os fiéis que eram da circuncisão, que tinham vindo com Pedro, admiraram-se, porque também sobre os gentios foi derramado o dom do Espírito Santo.
46 Hix̱, miädoow̱ jaꞌa judíoshajxy jaduhṉ coo jaꞌa caꞌa judíospähajxy hänajty wiinghayuuc miädiaꞌagy. Jaduhṉä Dios hajxy hänajty quiapxpaady coo miøjjä coo jiaanc̈hä.
46 Pois eles os ouviam falando em línguas e engrandecendo a Deus. Então Pedro disse:
47 Mänitä Pedro jaꞌa judíos ñämaayy: ―Neby højtsä Dioshespíritu xyhadägøøyy xjioottägǿøyyäm, jaanä jaduhṉ hädaa jäyaꞌayhajxy yaabä tøø yhadägøøyy tøø jioottägǿøyyäbä, hädaa caꞌa judíoshajxypä. Hahixøøby jaduhṉ coo hajxy ñäbéjpät.
47 — Será que alguém poderia recusar a água e impedir que sejam batizados estes que, assim como nós, receberam o Espírito Santo?
48 Mänitä Pedro jaꞌa jäyaꞌay caꞌa judíospä jiaanc̈h nämaayy coo hajxy ñäbétät jaꞌa Jesucristocøxpä. Mänit hajxy hoy jiaanc̈h näbety. Mänitä Cornelio jaꞌa Pedro ñämaayy coo Pedro jim̱ jiaac hídät mejtsxøø tägøøgxøø maa jaꞌa Cornelio tiøjcän.
48 E ordenou que fossem batizados em nome de Jesus Cristo. Então lhe pediram que permanecesse com eles por alguns dias.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.