Filipenses 1
Alacatlatzala Mixtec New Testament (MIM) vs AAI
1 Yi̱ꞌi̱, ta̱Pablo, xíꞌin ta̱Timoteo, kúu ndi̱ nata̱a na kísa chiño no̱o̱ Jesucristo, ta vitin táa ndi̱ tutu yóꞌo ña ndato̱ꞌon ndi̱ xíꞌin ndóꞌó, ni̱vi na kándixa Jesucristo, na táku̱ ñoo Filipos. Ta sava ndóꞌó kúu ni̱vi na ndíso chiño xíꞌin ni̱vi na kándixa Jesucristo ñoo ndó, ta sava ndóꞌó kúu ni̱vi na ndíso chiño xa̱ꞌa̱ ña chindeé ndó ni̱vi na kándixa Jesucristo yóꞌo.
1 Ayu Paul Timothy airi i Keriso Jesu ana’akir wairafi. God ana sabuw etei Keriso Jesu wanawananamaim kwaikofan nati Philipi kwama’am naatu kwa Nutetenayah, baibaisayah bairi a fef iti abiyafar. Paul diburumaim fef kirum baiyowayan bat i’itin|alt="Paul writing in prison" src="CN02069B.TIF" size="span" loc="Php 1.1" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.1"
2 Ta ndúkú ndi̱ no̱o̱ Yivá yó Ndios ta no̱o̱ Jesucristo, Ta̱a ta̱Káꞌno no̱o̱ yó, ña ná keꞌé ra ñava̱ꞌa xíꞌin ndiꞌi ndó, ta ná taxi ra koo ñava̱ꞌa ini ndó.
2 Manaw kabeber Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
3 Ndiꞌi yichi̱ ña xáni si̱ni̱ i̱ xa̱ꞌa̱ ndóꞌó, ta ndixa táxi i̱ ña táxaꞌvi ñaꞌá ndaꞌa̱ Ndios, ta̱ kúu ta̱a ta̱ kísa to̱ꞌó i̱.
3 Ayu au God ana merar ayiy ana veya mar etei kwa anunuhi.
4 Ta ndiꞌi yichi̱ ña káꞌa̱n i̱ xíꞌin Ndios, ta xíꞌin ñasi̱i̱ ní ini i̱ ndúkú i̱ no̱o̱ ra ñava̱ꞌa xa̱ꞌa̱ ndóꞌó.
4 Matan fufur au yoyobanamaim, ayu mar etei ereyasisir kwa etei isa ayoyoyoban.
5 Saá chi nda̱ ki̱vi̱ no̱ó ka̱ndixa ndó Jesucristo ta̱nda̱ ki̱vi̱ vitin, ñii kúu chiño kísa ndivi yó, ña kúu ña sákui̱ta̱ níꞌnó yó to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo.
5 Anayabin tur gewasin wantoro’ot abai ana biyat atitit ana veya, kwa a baibais kwaitu bairi iti tur tafaram tanan iti boun tatit.
6 Ta ndixa kúnda̱a̱ ini i̱ ndí Ndios, ta̱a ta̱ ki̱xáꞌá kéꞌé chiño va̱ꞌa ini ndó, o̱n sandakoo ra kasa chiño ra ini ndó nda̱ kixaa̱ ki̱vi̱ ndikó Jesucristo ñoyívi yóꞌo.
6 Naatu ayu i abitumatum, God iti bowabow gewasin kwa wanawananamaim bubusuruf boro nabow nan yomanin na’asa’ubibo Keriso Jesu ana veya natit.
7 Va̱ꞌa xáni si̱ni̱ i̱ saá xa̱ꞌa̱ ndó chi ndiꞌi saá ki̱vi̱ ñóꞌo ini i̱ xa̱ꞌa̱ ndó, chi kíꞌvi ní ini i̱ xíni i̱ ndóꞌó. Ta ndóꞌó xíꞌin yi̱ꞌi̱, ñii káchí Ndios ndixa kéꞌé ra ñava̱ꞌa xíꞌin yó ndiꞌi saá ki̱vi̱, án ki̱vi̱ nákaa̱ i̱ ini veꞌe ka̱a kúu ña, án ki̱vi̱ ñíndichi i̱ no̱o̱ nachiño ta ndákuii̱n i̱ káꞌa̱n i̱ xíꞌin na xa̱ꞌa̱ ña kunda̱a̱ ini na ndí ñanda̱a̱ kúu to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo.
7 Kwa i mar etei ayu dogorou’umaim kwama’am, naatu au naniyan iti na’atube mar etei kwa isa anotanot, anayabin dibur baremaim, o tur gewasin awawasfarimaim, o aitafofor tur ao’orerebamaim. Kwa etei i ayu bairit God ana manaw ana kabeber tafafarambonen.
8 Mi̱i Ndios xíni̱ ra ndasaá ndeé ní kíꞌvi ini i̱ xíni i̱ ndóꞌó, chi ini Jesucristo kúu no̱o̱ káku ña kíꞌvi ní ini i̱ xíni i̱ ndóꞌó.
8 Ayu dogorou wanawanan au naniyan tutufin etei Keriso ekukura’ara’ah na kwa iti isan, God i etei so’ob, ayu men abifuwen.
9 Ta ndúkú i̱ no̱o̱ Ndios xa̱ꞌa̱ ndó ndí ñii ñii ki̱vi̱ ná kukiꞌvi ka̱ ini ndó koni ndó Ndios, ta ñii káchí saá kukiꞌvi ka̱ ini ndó koni ndó ni̱vi. Ta ndúkú i̱ no̱o̱ ra ña taxi ka̱ ra ñandíchí ra si̱ni̱ ndó, ta taxi ra ña kunda̱a̱ ka̱ ini ndó yu kúu ñava̱ꞌa,
9 Ayu ayoyoyoban kwa a yabow i akokok tafan nayababar nara’at, anot hinarerekab, naatu turobe hai naniyah etei kwanaso’ob gewas,
10 xa̱ꞌa̱ ña kuchiño ndó naka̱xin ndó ñava̱ꞌa ña ndáya̱ꞌví ka̱. Ta saá kutaku̱ ndii ndó ñoyívi yóꞌo, ta o̱n kuchiño ni̱vi naníꞌi na ña chikaa̱ na kua̱chi sa̱ta̱ ndó. Saá va̱ꞌa kutaku̱ ndó a̱nda̱ kixaa̱ ki̱vi̱ ndikó Jesucristo ñoyívi yóꞌo.
10 saise kwa tur nowar fufunin gewas yabuna’in isan boro kwanasinaf gewas. Naatu Keriso ana Veya’amaim kwa boro aur ubar en sasouwi kwanabat.
11 Ta taxi ndó ná kasa chiño Jesucristo ini ndó ña chindeé ra ndóꞌó nduu ndó ni̱vi na va̱ꞌa ini, ta ná chindeé ra ndóꞌó ña kasa ndivi ndó kua̱ꞌa̱ ní chiño va̱ꞌa. Saá keꞌé ndó xa̱ꞌa̱ ña chinóo síkón ndó ñato̱ꞌó Ndios, ta kua̱ꞌa̱ ní ni̱vi kasa káꞌno na ra.
11 Naatu roumutufuren ana ro’on gewasih Jesu Keriso’one hinanan boro dogor wanawanan nare naatu imaim kwa boro God merarayow kwanitin kwanabora’ara’ah.
12 Nañani yó xíꞌin náki̱ꞌva̱ yó, kóni i̱ ña kunda̱a̱ ini ndóꞌó ndí ña yo̱ꞌvi̱ ndóꞌo i̱ ña nákaa̱ i̱ ini veꞌe ka̱a yóꞌo kúu ña chíndeé xíta̱ níꞌnó ka̱ to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo.
12 Taitu tuwai’inah, ayu akokok kwanaso’ob, sawar abistan isou himamatar imaim Tur Gewasin ibais ra’at etatasasar.
13 Saá chi ndiꞌi natropa na kúu na ndíso chiño xíꞌin veꞌe ta̱rey, ta ndiꞌi ni̱vi na táku̱ ñoo yóꞌo, nayóꞌo kúnda̱a̱ ini na ndí xa̱ꞌa̱ ña kísa chiño i̱ no̱o̱ Jesucristo kúu i̱ ta̱a ta̱ nákaa̱ preso nóꞌni xíꞌin cadena ini veꞌe ka̱a yóꞌo vitin.
13 Sinaf ana itinin iti’imaim aiwob orot ana bar wanawanan ana kaifenayah naatu sabuw afa nati’imaim hima’am auman hiso’ob, ayu i Keriso ana bowayan orot, imih hifatumu.
14 Ta ña nákaa̱ i̱ ini veꞌe ka̱a kúu ñava̱ꞌa chíkaa̱ ndee̱ ini kua̱ꞌa̱ ní ni̱vi na kándixa Jesucristo. Ta xa̱ꞌa̱ ñayóꞌo, o̱n vása yíꞌví nayóꞌo, ta xíꞌin ña ndinoꞌo ini na káꞌa̱n ndoso na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo.
14 Ayu dibur arurumaim taituwau iyab Regah wanawananamaim hima’ama moumurihika koufair hibai himisir hitafofor God ana tur tibibinan.
15 Sava ni̱vi yóꞌo na káꞌa̱n ndoso to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo, kéꞌé na saá xa̱ꞌa̱ ña kuíni̱ ini na xíni na yi̱ꞌi̱, án xa̱ꞌa̱ ña kóni na ña kanóo síkón ka̱ ñato̱ꞌó mi̱i na no̱o̱ ñato̱ꞌó yi̱ꞌi̱. Ta ndixa yóo inka̱ sava ni̱vi na xíꞌin ña ndinoꞌo ini na káꞌa̱n ndoso na to̱ꞌon va̱ꞌa yóꞌo.
15 Binanuyah i turobe Keriso isan tebibinan, baise afa dogoroh wanawanan i geg bobowen ayu isou ma auman tibibinan, naatu afa i not gewasinamaim tebibinan, anayabin tekokok ayu hinibaisu.
16 Ta ni̱vi na káꞌa̱n ndoso to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo xa̱ꞌa̱ ña kuíni̱ ini na xíni na yi̱ꞌi̱, nayóꞌo xáni ini na ndí xa̱ꞌa̱ ña kéꞌé na saá, táxi na ña xo̱ꞌvi̱ ka̱ ini i̱ nákaa̱ i̱ ini veꞌe ka̱a yóꞌo.
16 Iti binanuyah i yabowamaim bonawiyih tebibinan, anayabin ayu Tur Gewasin atafafar isan dibur ama’ama i hiso’ob.
17 Ta sava ni̱vi kíꞌvi ní ini na xíni na yi̱ꞌi̱, ta xíꞌin ña ndinoꞌo ini na káꞌa̱n ndoso na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo. Ta nayóꞌo kúnda̱a̱ ini na ndí Ndios na̱ka̱xin ra yi̱ꞌi̱ ña ndakuii̱n i̱ no̱o̱ nachiño ndí to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo kúu ñanda̱a̱.
17 Binanuyah afa Keriso isan tibibinan baise geg bobowenamaim tibibinan, anayabin tekokok hinasinaf ayu dibur baremaim yababan anab isan.
18 Ta va̱ꞌa ní, chi ndiꞌi ni̱vi yóꞌo káꞌa̱n ndoso na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo. Vará sava nayóꞌo o̱n si̱ví xíꞌin ña ndinoꞌo ini na kúu ña káꞌa̱n na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo, ta inka̱ ni̱vi xíꞌin ña ndinoꞌo ini na káꞌa̱n na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ ra, ta saá ni, ndiꞌi nayóꞌo káꞌa̱n ndoso na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo. Ta xa̱ꞌa̱ ñayóꞌo, ndixa kúsii̱ ní ini i̱, ta ñii ñii ki̱vi̱ kusii̱ ní ka̱ ini i̱.
18 Baise ayu nati isan men anotanot! Anayabin binanuyah not gewasinamaim tibibinan o geg bobowenamaim tibibinan, ana’an gagamin Keriso ana tur gewasin i hibinan sabuw tenonowar isan ayu abiyasisir, naatu boro mar etei aniyasisir.
19 Saá chi kúnda̱a̱ ini i̱ ndí xíꞌin ña xáku ndáꞌví ndó no̱o̱ Ndios xa̱ꞌa̱ i̱, ta xíꞌin ña chíndeé Níma̱ Jesucristo yi̱ꞌi̱, ndixa kee i̱ ko̱ꞌo̱n ndíka̱ i̱ no̱o̱ ña xóꞌvi̱ i̱ vitin.
19 Anayabin kwa ayoyobanamaim naatu Jesu Keriso Anunin ana baibaisamaim ayu aso’ob iti biyababanane boro nabotaitu anatit.
20 Ta ndáa ini i̱ ndí o̱n sandakoo i̱ kasa ndivi i̱ ña sa̱kuiso chiño Ndios yi̱ꞌi̱. Ta saá o̱n ko̱ó xa̱ꞌa̱ ña kukaꞌan no̱o̱ i̱. Nda̱ víka̱, xíꞌin ña ndinoꞌo ini i̱, ndáa ini i̱ ndí nda̱tán vivíi xa ki̱sa ndivi i̱ chiño ña sa̱kuiso chiño Jesucristo yi̱ꞌi̱ nda̱ ki̱vi̱ vitin, ta ñii ki̱ꞌva saá kasa ndivi i̱ chiño yóꞌo ñii ñii ki̱vi̱ ña va̱xi. Ta saá, án ña táku̱ ka̱ i̱, án ña kaꞌni na yi̱ꞌi̱, ná kuu ña xa̱ꞌa̱ ña chinóo síkón i̱ ñato̱ꞌó Jesucristo.
20 Ayu au naniyan tutufin etei nuhufot ama akakaif wanawanan boro men kafa’imo ef ta’amaim anasinaf kakaf biya’ohow anabaimih, en baise, biyou yawasin ema’ama o biyou emomorob, ayu boro mar etei anitafofor anabinan sabuw etei Keriso hinarusagisagiy.
21 Saá chi tá táku̱ ka̱ i̱, ta xa̱ꞌa̱ ña kasa chiño i̱ no̱o̱ Jesucristo kúu ña kutaku̱ i̱. Ta tá kixaa̱ ña ni̱xiꞌi̱ i̱, ta ñayóꞌo kuu ña ndáya̱ꞌví ní ka̱ no̱o̱ i̱.
21 Anayabin yawasu ama’am i Keriso isan ama’am, naatu anamomorob na’at au gewasin i gagaminaka ema’am.
22 Ta saá ni, táná kutaku̱ ka̱ i̱ ñoyívi yóꞌo, ta ñayóꞌo taxi ña kuchiño kasa ndivi ka̱ i̱ chiño Jesucristo ña chindeé i̱ ni̱vi. Ta saá o̱n vása xíni̱ i̱ yukú ñava̱ꞌa yóꞌo naka̱xin i̱.
22 Biyau yawasin anama’am na’at, Regah isan boro ana ma anabow, baise men aso’ob boro menatan anarubin?
23 ¿Án kusii̱ ka̱ ini i̱ kivi̱ i̱? ¿Án kusii̱ ka̱ ini i̱ kutaku̱ ka̱ i̱ ñoyívi yóꞌo? Yo̱ꞌvi̱ ní naka̱xin i̱ yukú ñava̱ꞌa kóni i̱. Saá chi kúsii̱ ní ini i̱ sandakoo i̱ ñoyívi yóꞌo, ta ko̱ꞌo̱n i̱ kutaku̱ i̱ xíꞌin Jesucristo, chi ña va̱ꞌa ka̱ no̱o̱ i̱ kúu ña kutaku̱ i̱ xíꞌin ra ñoyívi ni̱no.
23 Ayu i sawar rou’ab hitarsibu. Baise ayu au kok gagamin i ata morob Keriso airi atama i igewasin kwanekwan.
24 Ta saá ni, xa̱ꞌa̱ ña chindeé i̱ ndóꞌó, va̱ꞌa ka̱ ná kutaku̱ i̱ ñoyívi yóꞌo.
24 Naatu baise gewasin anababatun i yawasu anama, saise kwa anibaisi.
25 Ta xa̱ꞌa̱ ñayóꞌo, ndáa ini i̱ ndí Ndios taxi ra ña kutaku̱ ka̱ i̱ ñoyívi yóꞌo xíꞌin ndó, chi saá kuchiño i̱ chindeé i̱ ndóꞌó ña va̱ꞌa ka̱ kundiko̱n ndó yichi̱ Jesucristo, ta kunakaa̱ kua̱ꞌa̱ ka̱ ñasi̱i̱ ní ini ndó chi kándixa ndó ra.
25 Tur anababatun a tur ao’owen, aso’ob boro yawasu anama kwa etei anibaisi a baitumatum wanawanan kwanara’at kwanayen kwaniyasisir,
26 Tá taxi Ndios ña tuku xaa̱ i̱ koto i̱ ndóꞌó, ta saá kukomí ndó kua̱ꞌa̱ ní ka̱ xa̱ꞌa̱ ña kasa káꞌno ndó Jesucristo.
26 saise ayu anabinanawani maiye, kwa boro abisa asisinaf isan Keriso Jesu ana merar kwanay wabin kwanabora’ara’ah.
27 Ta ñii la̱á ña xáku ndáꞌví i̱ no̱o̱ ndó kúu ñayóꞌo: Vivíi kutaku̱ ndó nda̱tán va̱ꞌa táku̱ ni̱vi na xíꞌin ña ndinoꞌo ini kándixa na to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo. Tá keꞌé ndó saá, ta kusii̱ ní ini i̱ xa̱ꞌa̱ ndó. Saá chi, tá xaa̱ i̱ koto i̱ ndóꞌó, án tá kuiti koni̱ so̱ꞌo i̱ to̱ꞌon xa̱ꞌa̱ ndó, ta kunda̱a̱ ini i̱ ndí ñii yóo níma̱ ndó táku̱ ndó yichi̱ Jesucristo, ta ñii káchí chíkaa̱ ndó ndee̱ ña va̱ꞌa ndakuii̱n ndó xa̱ꞌa̱ to̱ꞌon va̱ꞌa xa̱ꞌa̱ Jesucristo ña kúu ña kándixa yó.
27 Au not gagamin i iti a tur ao’owen, akokok ama yawasamaim Keriso ana tur gewasin sabuw hinakakafiy. Ayu itimih ananan na’at, o men ananan, ayu akokok kwa a not etei i ta’imon, roun roun kwanabat kwanibaibaisbonen sabuw tur gewasin batkikin isan kwabowabow ana tur ananowar.
28 Ta nda̱ loꞌo o̱n kuyi̱ꞌví ndó no̱o̱ ni̱vi na kúu na sáa̱ ini xíni na ndóꞌó xa̱ꞌa̱ ña kándixa ndó Jesucristo. Ta ña o̱n vása yíꞌví ndó no̱o̱ ni̱vi yóꞌo, kúu ña sánáꞌa no̱o̱ na ndí yichi̱ ndíko̱n na kúu yichi̱ no̱o̱ kua̱ꞌa̱n na ndiꞌi xa̱ꞌa̱ na, ta no̱o̱ mi̱i ndó sánáꞌa ña ndí ndixa Ndios saka̱ku ra ndóꞌó ña o̱n ndiꞌi xa̱ꞌa̱ ndó.
28 Arakit sabuw wanawanah kwanarur na hini’aiseyasey kwanabat, kwa abatkikinamaim nati sabuw gurugurusen wanawanan tirur boro hina’itin hinaso’ob, kwa i boro God yawas nit, naatu i boro nagurusih, iti i God boro nasinaf.
29 Ta Ndios xa na̱taxi ra o̱vi̱ ñato̱ꞌó náꞌno ndaꞌa̱ ndóꞌó, ni̱vi na ndíko̱n ñaꞌá. Ñii ñato̱ꞌó káꞌno yóꞌo kúu ña ta̱xi ra ña kándixa ndó Jesucristo, ta inka̱ ñato̱ꞌó káꞌno kúu ña ta̱xi ra ña kúchiño ndó xo̱ꞌvi̱ ndó xa̱ꞌa̱ Jesucristo ñoyívi yóꞌo.
29 Anayabin God ana baigegewasin it bitit i men baitutumin akisin, baise isan tani’akir auman.
30 Ta ndiꞌi mi̱i yó, ni̱vi na kándixa Jesucristo, ñii káchí xóꞌvi̱ yó vitin xa̱ꞌa̱ ña kándixa yó ra. Ki̱vi̱ xi̱na̱ꞌá xa xi̱to ndó ndasaá chi̱kaa̱ i̱ ndee̱ no̱o̱ ña yo̱ꞌvi̱ ní ni̱ndoꞌo i̱, ta̱nda̱ ki̱vi̱ vitin xíni̱ so̱ꞌo ndó ndasaá chíkaa̱ i̱ ndee̱ no̱o̱ ña yo̱ꞌvi̱ ndóꞌo i̱.
30 Ayu bairit tama’am ana veya wawainabu i kwa’itin, naatu boun ewawainabu ana tur i kwanonowar, imih kwa wainaben i nati ta’imon wanawanan kwarun ewawainabi.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Filipenses 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.