Colossenses 1

Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ínapo, Pablo, Diosta éäpo, Jesucristota apóstol. Entok jü hermaano Timoteo,
1 Ayu Paul God ana kokomaim rubinu, Keriso Jesu ana tur abarayan amatar, taituwa Timothy airi.
2 jume santosi jiápsame, Jesucristota súalhuäpo náu aanim Dios éehuamta huitti huériame ímëi pueblo Colosaspo jomemmehui. Diosta tü eähui entok yánti éehuame enchimmaktunake Dios itom Átchay entok Señor Jesucristota bétana.
2 Kwa God ana sabuw kakafiyih naatu bosunusunubayah Keriso wanawananamaim, nati Colosai wanawanan kwama’am etei a merar ayiy.
3 Jíbate oraciompo Diostau nooka enchim béchïbo, entokte Diosta baysauhue, juka itom Señor Jesucristota Átchay.
3 Aki Mar etei kwa isa ayoyoyoban ana maramaim, ata Regah Jesu Keriso Tamah God ana merar ayiy.
4 Enchim bétanate ä jíkkaij‑la juka Jesucristotat enchim éähui, entok sïmem Cristota súaleme enchim nákëhui,
4 Anayabin kwa ata Regah Jesu Keriso kwabitumitum naatu God ana sabuw kwabiyabuwih ana tur hina hio anowar.
5 íäri béchïbo, jü boobit-huame enchim béchïbo téhuekapo ëeriari. Íkärem béja jíkkaij‑la, juka tua lútüria nokta, evangeliopo huémta.
5 Tur anababatun Tur Gewasin wantoro’ot hina hio kwanonowar ana veya’amaim, kwa a baitumatum naatu a yabow etei i mar ana yasisir isan nuhi fot kwama kwakakaif.
6 Bueïtuk ínëli enchimmeu yepsak, jume sïmem ániat jiápsammeu bénasi, entok enchimmet yötuka taaka huäri taahuarit enchim ä jíkkajaka ä täyak naateka entok ïri Diosta tühua tua ä lútüriatukähui.
6 Tur Gewasin ana baigegewasin i tit tafaram wanawanan tuw ra’at orot babin hai yawas ebobotabitabir, ana itinin i boubuntoro’ot hina, manaw kabeber isan hio kwanowar, turobe kwaso’ob naniyan kwabaib, na’atube emamatar.
7 Íkäi enchim majtiak, jü Epafras tüisi nákhuame. Áapo ito bénasi Jesucritota bétuk aú nüye, tua Jesucristota béchïbo tekipanua, entok enchim béchïbo ím aane, itom aniaka.
7 Iti tur etei i aki bow turai wabin Epaphras, Keriso ana bowayan gewasin ta, aki efani manaw kabeber Godane bai na eo kwanonowar,
8 Áapo enchim bétana itom ä téjhuak, huaka yore nákhuamta Espíritu Santopo enchim jípurëhui.
8 Aki auman kwa mi’itube Anun Kakafiyin yabow bit isan, eo anowar.
9 Kíalïku ítapo kétchi, huäri taahuarit ä jíkkajaka naateka, katte yáateka enchim béchïbo oraciompo Diostau nooka, entokte áapörik éäu jüneriahuamta aahua, sïmek täyahuäpo entok kóba suahuäpo espíritupo.
9 Ana’an nati isan, aki tur anonowar ana veya, kwa isa mar etei ayoyoban God abifefeyan, kwa ayawasamaim abisa sinaf isan ekokok saise so’ob tutufin etei ni’obaiyi. Naatu ayoyoyoban ayubine ana so’ob buriburih auman nit ukwar hina rerekab, sawar etei hai yabih kwanaso’ob.
10 Huanärem Señorta éäpo emo nünake, sïmekuu ä al‑leetuaka, tékilta türik joaka; entok Diosta täyahuäpem yötusakanake.
10 Aki iti na’atube ayoyoyoban saise yawas gewasin Regah ekokok na’atube kwanama, mar etei a sinafumaim Regah boro niyasisir. A bowabow tata’ane gewasih kwabowabow boro ro’on namatar. Naatu God ana so’obamaim anot nara’at natasasar.
11 Diosta úttiaräpem jimyorenake, jum Diosta buére úttiaräpo sïmek béppa ujyorikuu, sïmekuu yánti éaka bínhua jíapsihuäpo.
11 Naatu i ana fair bonamanamarinamaim nakura’ara’ahi, saise kwa boro biyababan gagamih wanawanan wainabi ana ef boro kwanaso’ob yate nanub.
12 Al‑leakem Dios Áchayta baysauhue, huéchiapo itom ä yáakä béchïbo, juka herenciata ámemak itom jípurëpo, jume Cristota súaleme machiriapo anemmaki.
12 Yasisiramaim Tamat ana merar kwanay, anayabin i ana sinafumaim ef botawiy ana baibasit itit, ana sabuw kakafiyih bairi aiwob marakawin ninowat tanafaram.
13 Áapo juka kaa machiku nésahuemta anëpo itom yeu huíkkek, entok ä Üusihua yore nákhuäpo reytaka nésahueu itom tójjak.
13 Gugumin kakafin ana fairane iyawasit naatu nawiyit tatit I Natun ebiyabow ana aiwob wanawanan yariyit.
14 Áapo ä jíapsi nénkaka ä ójboy itom jínëuk, entok ínëli Dios bejripo itom jiokorek.
14 I Natun wanawananamaim it rufamit tatit ata bowabow kakafih notawiyen.
15 Dios kara bít-huame áu bít ïaaka, ä Üusibet itou áu yeu machiriak. Áapo ä Üusihua sïme jü én ayukamta béppa bat huéiye.
15 Keriso i God wa’iwa’irin ana itinin bai na irerereb ta’itin. Natun orot ain fewawawar sawar etei himamatar hai ukwarin
16 Jesucristota huam Dios sïmeta yáuhuak, téhuekapo ayukamta entok ímï buíapo ayukamta, bít-huamta entok kaa bít-huamta, rey nésauta jípuhuäpo, entok ániata sayhuäpo, entok yäura úttiata jípureme espiritumpo. Sïme ïri yáahuak, áapörik béchïbo entok áa béchïbo.
16 Anayabin Ine sawar tutufin etei God imataren; sawar iti tafaram wanawanan naatu sawar no mar wanawanan ta’i’itah naatu men ta’i’itah etei, na’atube aiwob, wagabur, fair, bonawiyenayah, roubabaruwenayah, etei God awanamaim eo himatar naatu i isan sinaf himatar.
17 Kaita kee ayuak, áapo béja aaney, entok áapörik béchïbo sïme tüisi huéiye.
17 I mat ma’abo sawar uf himatar naatu ana fair wanawananamaim sawar etei hai efanamaim iu’uman hifokar ti’inu’in.
18 Áapo jü takaahuata kóbba; ïri éntok jume Cristota sualhuäpo nau animme. Áapo jü naatëpo huéeme, jü kókkolam násuk bat jíabitekame, bueïtuk sïmekuu juka bat huéerita ä jípunakë béchïbo.
18 Jesu i ekaleisia tutufin etei ana ukwarin, yawas an anababatun naatu murumurubih wanawanahimaim I wantoro’ot morobone misir maiye kek ain wan etutufuw na’atube. Imih sawar tutufin etei’imak i akisin ebi’ukwarin.
19 Bueïtuk jü Áchayhuari ínëli ä türek, sïme úttiäraata áapörikut ayunakë béchïbo.
19 Anayabin God iyasisir men kafaita, imih i taiyuwin ana itinin bai na Jesu wanawananamaim run ma.
20 Áapörik huämi, sïmeta jak ayukamta áamak áahuä tüte ïaak, huaka téhuekapo ayukamta entok huaka ím ániapo ayukamta junne. Júnëli yánti jíapsihuamta yáuhuak, ä ójbohua kúrusit ä guötiakä béchïbo.
20 Naatu Jesu ana morobomaim mar tafaram God bai na ita’imon tounuw matar Jesu ana rara onaf afe’enamaim suwa re’er ana veya God tufuw e’afuw.
21 Eme kétchi bannaataka Diostahuem mekka aaney éntokem ä béj‑reka kaatey enchim éerimpo, kaa tühuata joaka. Én éntok Cristo enchim áamak tütela,
21 Marasika kwa i bowabow kakafih kwanotanot naatu kwasisinaf, imih God ana kamabiy kwamatar ef yok na’in kwama’am.
22 ä takaahuapo ä mukukä béchïbo, santosi Diostau bíchaa enchim jípu báreka, entok chïcha machikuu kaa näikiahuaka áapörik anëpo,
22 Baise boun i Natun Keriso biyan momorobomaim kwa I ana tounuw kwamatar, saise kwa yayasairen kwamatar, aur kato en biya etei sasouwin nanamaim boro kwanatit.
23 lútüriapo eme Dios éehuäpo át nahuaka jíba anëteko, juka evangeeliopo itom boobichäu jíkkajaka kaa emo rabiktiaka, huaka tühuata enchim béchïbo näikiata enchim boobichäu kaa tójaka. Ïri éntok sïme ániat téhuekata bétuk nokhuak. Ínapo Pablo íkäi ministerio tékilta béchïbone yáari.
23 A baitumatum kwanabotan kwananan na’at basit, kwanabatkikin gewas a dariniwa’an kwanabat, tur gewasin kwanowar nuhifot kwama’ama men kwanihamiy. Anayabin nati tur gewasin kwanonowar i tafaram wanawanan tutufin etei tibibinan, ayu Paul auman nati tur gewasin isan ai’akir abowabow.
24 Énne al‑leiya, jiokot máchiraata bíchaka enchim béchïbo, bueïtukne ínëline Cristotamak ä innëa juka jiokot anhuamta, ä takaahua béchïbo. Ïri takaahua éntok jume Cristota sualhuäpo nau anim.
24 Naatu boun ayu biyababan kwa isa abaib, i abiyasisir, anayabin Keriso ana ekaleisia isah biyan bababan na’atube turin anibais biyou nababan yomanin ana’asa’ub.
25 Íäri béchïbone ministerio tékilta mák‑ri, Diosta ä huátiä pámani. Íkäine mákhuak enchim béchïbo, kaita yeu bëaka, juka Diosta noki ín noknakë béchïbo,
25 Naatu ayu i God ana ekaleisia isan bowamih rubinu, bowabow iti itu, kwa a ma gewas isan tur etei ana binan yomanin ana’asa’ub.
26 jü ésotaka yún huásu‑huásuktiapo kaabetau yeu machiriatukaïhui. Të ëni jume Cristota súalhuäpo náu animmeu yeu machiriahuak.
26 Iti tur i God ana kirikirifot, marasika sabuw hitutufuw yabunibun renan matahimaim ibun wa’ir in, baise boun i bai tit ana sabuw etei nahimaim ebirerereb.
27 Bempörim Dios am jüneria ïak, huaka ríkoapo sïmek béppa ujyoorik, sime jü kaa judíom béchïbo ésotukahui. Ïri éntok jü Cristo jiápsipo enchimmak aneme, jü sïmek béppa ujyorika boobit-huame.
27 Iti kirikirifot i God yakitifuw ana sabuw itih, hitab hitatit Eteni Sabuw isah tirerereb, saise kirikirifot ana yasisir hita’itin. Naatu kirikirifot i Jesu Keriso wanawananamaim kwanarun naatu kwa nuhi nafot God ana aiwobomaim boro ana marakaw bonamanamarin bairi kwafaram.
28 Ítapo Cristota bétana nooka. Sïmemte téjhua, kuttílasi ámeu nokaka, entokte am majtia, sïmek tüisi jita täyahuäpo, jume sïme yoremem yúmalasi emo jípureme täya ïaaka, Cristo Jesústa huämi.
28 Imih God ana so’ob aki biti’imaim Keriso I abibinan sabuw etei nahimaim, sabuw abimatnuwih naatu abi’obaiyih saise Keriso wanawananamaim hinarun nakusouwih ana bow anan God nanamaim ana tit
29 Juäri béchïbone két tekipanua, ä úttiärapo úttiata joaka. Ïri úttiära éntok inot aneka tekipanua.
29 Iti bowabow baisawarin isan abow ai’akir yuwou a’asfufur, anayabin i ana fair ayu wanawana’umaim ma kura’ara’ahu abowabow.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Colossenses 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.