Apocalipse 18
Menya NT (MCR_WBT) vs NAA
1 Nyi nätmatqä iiŋä iquauŋqe, qätä ae äwimi, eŋätqä huiziqu qäukuä haqä yätuŋi äväma, quvepqaŋgi äquŋgqe. Iqu aaŋä yäŋänäqŋqä-täŋä-qu, ga iiŋä motquetŋqe, iqueqä huiwiutaŋi, qua iu we äunmiŋqe.
1 Depois destas coisas, vi descer do céu outro anjo, que tinha grande autoridade, e a terra se iluminou com a sua glória.
2 Itaŋi iqu maŋä yäŋänäqŋqä tiiŋä ätkqe. “Aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, aaŋqeqä! Qui ae imäkŋgiyä! Ii dŋä ququvqä iquauqä aŋä ätimäuqe. Dŋä hŋquatä, yŋŋä hŋquatä, naŋuä hiqiyqä hŋquatäŋi, qu Goti Hanjuwä Iqueä hiŋuä iqi, kiyä imätmäkŋga äwätqäŋuwi, iqi äpmeŋäuä.
2 Então exclamou com potente voz, dizendo: — Caiu! Caiu a grande Babilônia! Ela se tornou morada de demônios, refúgio de toda espécie de espírito imundo e esconderijo de todo tipo de ave imunda e detestável,
3 Ii tiiŋä duta itaŋgi. Ämaqe, wainqä-eqä yäŋänäqŋqe änätqäŋuwä-paŋä iiŋi, hueqä-himqä eeqänäŋi, iisä huiwä yaŋä kuapänä änyäpu, itaŋga ämiqä naqä, qua iuŋä iqua-pqe, iisäŋi huiwä yaŋä inä änyimiŋuwi. Ga ämaqä quaeutaŋä, mbqä wäuŋuä imiŋuwä iqua, qu mbqä wäuŋuä ipu, iwä mbqä kuapänäŋi, ii suqä quvqä huitaŋä-huitaŋä womba miŋqä imäkmiŋqeta, ämamiŋuwiqä.”
3 pois todas as nações beberam do vinho do furor da sua prostituição. Com ela se prostituíram os reis da terra. Também os mercadores da terra se enriqueceram à custa da sua luxúria.
4 Iŋi ae ändqaŋga, nyi maŋä hŋqu-mända qäukuä yätuta tii tqaŋgi äwikqe. “Ŋqä qokä-apäkäuä, aŋä-himqä iuŋi, iiyqä suqä ququvqä aquvä imäkqa-imäkqaŋi, qäukuä haqä täu etqutquiyä. Itaŋi Goti Hanjuwä Iqu, iiyqä suqä ququvqä eeqänäŋä imäkätŋqeŋqä kŋuä indqäŋgiyä. Ga, suqä quvqä ii imäkätŋqetä, iiyqä mbqä quvqä metŋqä-pqe, hesä anä guäyamä maiqiyqe, qäyunä ma, quvqänäŋiqä. Iiŋiŋqe, he aŋä iqiŋi, äväma ppiyä.
4 Ouvi outra voz do céu, dizendo: “Saiam dela, povo meu, para que vocês não sejam cúmplices em seus pecados e para que os seus flagelos não caiam sobre vocês.
5 — ausente —
5 Porque os pecados dela se acumularam até o céu, e Deus se lembrou das injustiças que ela praticou.
6 He apäkä hiŋgi ikiqä ii, huiziquau iwitquetŋqeŋqä kŋuä heyqaŋgutqe, ga suqä asä iiŋi, he witquapŋqeqä. Ii iiyqä suqä quvqe, ämamoŋäka äpäyätŋqä-pa, iiyqä mbqä quvqä metŋqe, ämämonyqa äpäyäpu, kima wipiyä. Iiŋä itäqäŋgaŋi, ii eqä yäŋänäqŋqä huitaŋä-huitaŋi, eqä-häkä iŋqeu, huiziquauŋqä guäyamä äqiyimetä ävätŋqä-pa, he eqä aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä eqä-häkä iŋqeu guäyamä äqiyimepu, ga ii änätŋqä iwimäkpiyä.
6 Retribuam-lhe como também ela retribuiu, paguem-lhe em dobro segundo as suas obras e, no cálice em que ela misturou bebidas, misturem dobrado para ela.
7 Ii iiyqä-kiuäŋqe tii ätnätŋqeqä. ‘Nyi eeqänäŋä iu ämiqä naqä äpmamä, itaŋga ämiqä zä-hawä iu äpmeŋänä. Nyi apäkä yawiqinyä manä. Iwä haŋä-iqä nyimeqaŋgutiyqae, kŋuä qämqä manä. Nyi naqinjqä.’ Ii iiŋä ätnätä, kiqä yoqe haqeu ämamänätä, iiyqä-kiuä äminyätŋqe, nätmatqä kuapänäŋi ämäqumuakka äpäyätŋqeqä. Iiŋä imäkätŋqeŋqä, he apäkä iiŋi, täŋä-huŋqe kuapänä äväpu, kŋuä kuapänä-pqä qiyätŋqä inä iwimäkpiyä.
7 O quanto a si mesma glorificou e viveu em luxúria, deem a ela em igual medida tormento e pranto. Porque ela pensa assim: ‘Estou sentada como rainha. Não sou viúva. Nunca saberei o que é pranto!’
8 Iiŋä dutaŋi, haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋi, hiunji hŋquenyä wimeŋqiyä. Iwä täŋä-yaqe, hävemnäqŋqä ätimäutä, ämaqä kuapänäŋi, kŋuä kuapänä äqäyäpu, itaŋga ymisaŋä dä naqänäŋä timäuŋqiyä. Itaŋi aŋä himqä naqä Bapilonä ii, tä wätakä iqiyämäuŋqiyä. Haŋä-iqe naqänäŋä iiŋä wimetŋqe, ii Goti Naqä, iiyqä suqe Iwäsäuqä Iqu, yäŋänäqŋqä eeqänäŋä-täŋä Iquvi.”
8 Por isso, em um só dia sobrevirão os seus flagelos: morte, pranto e fome; e será queimada no fogo, porque poderoso é o Senhor Deus, que a julga.”
9 Itaŋga ämiqä naqä qua iutaŋä, iisä huiwä yaŋä änyäpu, nätmatqä kuapänäŋi anä ämäqumuakka äpäyätqäŋuwä iqua, iiŋi, tä änätäqeta suakä timäuqaŋgi äqumbiyi, qu kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä mapnuwiqä.
9 Os reis da terra, que com ela se prostituíram e viveram em luxúria, vão chorar e se lamentar por causa dela, quando virem a fumaça do seu incêndio.
10 Qu ii täŋä-huŋqä quvqe meqaŋgi äqumbiyi, zä wiŋgaŋgi, iisäŋä qäqi matqäuqä, kiŋä haqä näŋi ätqäpiyäŋga tpnuwi. “Oänä! Bapilonä iikinyqä, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Si aŋä himqä, aaŋä naqänäŋä yäŋänäqŋqä iikiyi! Iiŋä etaŋgi, tqä suqä quvqeŋqä kimaŋi, maqänä äyä äkimeqiyä!”
10 E, conservando-se de longe, com medo do seu tormento, dizem: “Ai! Ai de você, grande cidade, Babilônia, cidade poderosa! Pois em uma só hora chegou o seu juízo.”
11 Ga ämaqä qua iutaŋä mbqä wäuŋuä naqä imäkätqäŋuwä iqua, ämaqä, quwqä yquayä mbqä ipnuwäŋqe, aaŋqä itaŋgi, Bapilonä iinyqä kŋuä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä mapnuwi.
11 E, por causa dela, choram e pranteiam os mercadores da terra, porque ninguém mais compra a sua mercadoria,
12 Iquauqä yquayi, tiiŋä iquauŋqeyi. Golqä, silpa, ŋŋ hikä äŋguänäŋä iu, wimŋä qeqätqä iu, gquä-yatqä hui mimäuqänäŋä äŋguänäŋä iu, ä yuä qäpaiqä äŋguänäŋä iquau, ä yuä ipisqä iquau, ä yuä häŋesqä, ŋŋ yuä kakä iquau, ä zä eeqänäŋä huitaŋä-huitaŋä jinaŋä-weqä iquayi. Itaŋga, nätmatqä huitaŋä qu eläpenqä iquauqä hiquaŋä itä, ŋŋ zä äŋguänäŋä itä, ä brasi äyäŋqä itä, ainqä änä moquasqänäŋä itä, ŋŋ hikä äŋguänäŋä tqätqäkä-täŋä itä imäkmiŋuwä iquayi.
12 mercadoria de ouro, de prata, de pedras preciosas, de pérolas, de linho finíssimo, de púrpura, de seda, de escarlate; e toda espécie de madeira odorífera, todo gênero de objeto de marfim, toda qualidade de móvel de madeira cara, de bronze, de ferro e de mármore;
13 Itaŋga yquayä hui-pqe, inänjqä. Ii nätmatqä huitaŋä-huitaŋä, buayi äwi yätŋqä, aŋi jinaŋä-wetŋqä imäkqeu, itaŋga wainqä, olipqä eqä aowä, ä bretqä imäkätŋqetä. Ga qu bulumäkatä, sipsipqätä, hosi-pqä, ŋŋ kalisi, hosi iqua eyqiyäma äumiŋuwä iquau, wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä iqua-pqe, itaŋga ämaqä mäkiu mändi äkittqiyäpu, ätuma äumiŋuwä iquau, inäŋä-täŋuai. Nätmatqä eeqänäŋä ii, mbqä ipŋqe, ämaqä hma etaŋgqeŋqä, äwqä haŋä-iqä mapnuwi.
13 e canela de cheiro, especiarias, incenso, perfume, mirra, vinho, azeite, boa farinha, trigo, gado e ovelhas; e de cavalos, de carruagens, de escravos e até almas humanas.
14 “Nätmatqä si kuapänä äkinyätŋqä ii, eeqänäŋi sitäŋä qäqiqi mäwiqä, kiŋä nämä äwiqiyä. Huyä-quayuŋuä äŋguänäŋä mbqä haqä yämä eŋqä tä, eeqänäŋi hma eqäqe, si aŋgiŋi hiŋuä mäquŋquä da isŋqinyä.”
14 Eles dizem: “O fruto que tanto lhe apeteceu se afastou de você, e para você se extinguiu tudo o que é delicado e esplêndido, e nunca mais serão achados.”
15 Iŋi, ämaqä, nätmatqä iiŋitä mbqä wäuŋuä imäkäpu, Bapilonä iiyqä suqä iutaŋi mbqä kuapänäŋä-täŋä emitpqä iqua, ii, täŋä-huŋqä quvqe meqaŋgqeŋqä zä wiŋgaŋgi, kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä ämepu, iisäŋä qäqi matqäuqä, kiŋä haqä näŋi tqäpnuwi.
15 Os mercadores destas coisas, que, por meio dela, se enriqueceram, ficarão de longe, com medo do seu tormento, chorando e pranteando,
16 E ätqäpiyäŋgaŋi, tii tpnuwi. “Oänä, aŋä-himqä naqä iinyqe, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Ii qäkä qäpaiqä äŋguänäŋi äyäutä, yuä häŋesqätä, ipisqätä ämetä, itaŋga iiyqä huiwä iuŋi, golqä, hikä hui mimäuqänäŋä äŋguänäŋä, ä wimŋä aaŋä qeqätqä imäknätŋqeqä.
16 dizendo: “Ai! Ai da grande cidade, que estava vestida de linho finíssimo, de púrpura e de escarlate, enfeitada com ouro, pedras preciosas e pérolas,
17 Mbqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, haŋä-iqä ii wimeqaŋganä, qui ae imäkŋgiyä.” Ga yimbaeu ämitqäŋuwä eeqänäŋä iquau, ämaqä eeqänäŋä yimba iu äqämbu, qua eeqänäŋä iuŋqä äwätqäŋuwä iquau, ŋŋ ämaqä eeqänäŋä yimba iu wäuŋuä itqäŋuwä iquau, ŋŋ mbqä wäuŋuä eqä-pŋä du itqäŋuwä iqua-pqe, Bapilonä ii-säŋä qäqi matqäuqä, kiŋä näŋi ätqäukuwi.
17 porque em uma só hora ficou devastada tamanha riqueza!” E todos os pilotos, e todos aqueles que viajam pelo mar, e marinheiros, e os que ganham a vida no mar ficaram de longe.
18 Ga kiŋä näŋi ätqäupu, aŋä-himqä iiŋi, tä gaŋgqä suäki hiŋuä äqumbiyi, maŋä yäŋänäqŋqä tii ätkuwiqä. “Aŋä-himqe, naqänäŋä tqutäŋä asänäŋi, hŋqu hmanjqä.”
18 Então, vendo a fumaça do seu incêndio, gritavam: — Que cidade se compara à grande cidade?
19 Ga qu qua hiŋä ämepu, nyuäŋiu äuaquvauqumuatnäpu, kŋuä huäqä-huŋqä äqäyäpu, äwqä haŋä-iqä-täŋä äpmepu, maŋä yäŋänäqŋqä tii tpnuwiqä. “Oänä, aŋä-himqä naqä iinyqe, huäqä kiŋä änauŋgiyä! Iiyqä nätmatqä kuapänä ämäqumuatqa äpemiŋqetaŋi, yimba eeqänäŋä iquauqä kunuŋua, eqä-huäŋiu ikipu, mbqä kuapänäŋä-täŋä ekuwi. Haŋä-iqä ii wimeqaŋganä, qui ae imäkŋgqeŋqä, huäqä kiŋä änauŋgiyä!”
19 Lançaram pó sobre a cabeça e, chorando e pranteando, gritavam: “Ai! Ai da grande cidade, na qual se enriqueceram todos os que possuíam navios no mar, à custa da sua riqueza, porque em uma só hora foi devastada!
20 “Qäukuä Goti Hanjuwä Iqunä miqä iquki, haŋä-iqä aŋä-himqä ique i äwimeqeŋqe, äwqä yeeqä iyä! Itaŋga, Goti Iqueqä qokä-apäkä iquendä, Jisasi Iqu kukŋuä awä tuäkiqäŋqä endowatkqä iquendä, ŋŋ kukŋuä hiŋuä-tqä iquendä, he anä yeeqä ipiyä. Ii quvqä etquetŋqeŋqä, Goti Hanjuwä Iqu ae iwäsäutä, kimaŋi, ävqiyä.”
20 Alegrem-se por causa dela, ó céus, e também vocês, santos, apóstolos e profetas, porque Deus julgou a causa de vocês contra ela.”
21 Kukŋuä ii ae ätqaŋga, eŋätqä yäŋänäqŋqä hŋqu, hikä kuä-witqä quqowä qäyqä eŋqä-paŋä, hikä kätanäŋä hŋqu ämetä, eqä-pŋä bu ätnämeqäkqe. I imäkätä, tii ätkqe. “Nyi imäkqä-paŋä iiŋi, qu aŋä-himqä naqä Bapilonä ii, bi yäŋänäqŋqä tnämeqäqaŋguwäŋga, iwä ämaqe, hiŋuä aŋgiŋi mäquŋquä danä ipnuwiqä.
21 Então um anjo forte levantou uma pedra do tamanho de uma grande pedra de moinho e lançou-a no mar, dizendo: “Assim, com ímpeto, será lançada Babilônia, a grande cidade, e nunca mais será achada.
22 Iiŋä etaŋgi, Bapilonä iiki, gita päsqä, hääwä-tqä, ga äkakä huitaŋä-huitaŋä qŋqä huizi iqua, tqä täkŋä yäpä iŋgisaŋi, äkakä maqŋqä da yäŋqiyä. Ga ämaqä wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkqäŋqä näqŋqä ae ämetqäŋuwä iqua, qu saqä yäpäŋgisaŋi mäpmeqä da ipŋqäuä. Hikä kuä-witqä quqowä qäyqä iqueqä äkakä-pqe, saqä yäpäŋgisa mäwiqä da yäŋqiyä.
22 Em você nunca mais será ouvido o som de harpistas, de músicos, de tocadores de flauta e de trombeta. Em você nunca mais se achará artífice nenhum de qualquer arte que seja, e nunca jamais se ouvirá em você o ruído de pedra de moinho.
23 Hiqi-tä iqueqä we-huŋqe, we makuŋqä da yäŋqiyä. Ga qokä apäkä ämaŋqä kukŋuä ii-pqe, saqä yäpäŋgisa mäwiqä danä yäŋqiyä. Nätmatqä iiŋä iqua, tiiŋä duta kimeŋqiyä. Ämaqä, tqä mbqä wäuŋuä iqä iqua, qua täuŋi, ämaqä naqä, yoqä-täŋä-qua äpmamiŋuwi. Ga si paaqä huitaŋä-huitaŋä imäkätnä, qokä-apäkä qua eeqänäŋä iu qänaknä kipŋqä, quaŋgä äyä ätumiŋi.”
23 Também nunca mais brilhará em você a luz de uma lamparina, e nunca mais se ouvirá em você uma voz de noivo ou de noiva, pois os seus mercadores foram os grandes da terra, porque com a sua feitiçaria você seduziu todas as nações.
24 Itaŋga, kukŋuä hiŋuä-tqä iquautä, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iutä, ga ämaqä eeqä, quaeu mäkä-huŋqä iqua äpäkkuwitaŋi, haŋä-iqä iqu, Bapilonänä äwiqi.
24 E nela foi encontrado sangue de profetas, de santos e de todos os que foram mortos sobre a terra.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Apocalipse 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.