Romanos 5
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iŋi ne quuvqä ae äyä eqiyätqätaŋgu, Goti Hanjuwä Iqu neŋi, qokä-apäkä jänäŋune äyä inemäkkqe. Iiŋä etaŋgi neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu inemäkqaŋgi, ne Goti Iqutäŋi, äwqä naqä-hŋqunä änyanä äpmeŋu.
1 Isan imih ata baitumatumamaim yamutufurit bonawiyit tana Jesu Keriso ana sinafumaim God bairi taitafentutur tama’am.
2 Itaŋi Jisasi Iqu neŋi, hänaqe qŋqaŋä eŋqä-pa nauteyqaŋgi, ne quuvqä eqiyätanä, Goti Hanjuwä Iqueqä qeqä imäŋqeta hiŋgi vqä yäpä iŋgisa äpaquvätanä, i äpmeŋu. Itaŋga ne, Goti Hanjuwä Iqu inätmetä, qäukuä yätuŋi, Iqutä quamä anä äŋguänäŋä pmetuŋquä diŋqä, hiŋuä äqänanä äpmeŋu. Iiŋqe, ne aquvänä itanä, Goti Iqueqä yoqe haqeu ämamäutqäŋu.
2 Baitumatumamaim buwit tana manaw kabeber God nowan i’obaiyit taso’ob boun imaim tama’am. Naatu ana marakaw bonamanamarin bairi faram isan nuhit fot tama tabiyasisir.
3 Itaŋga ne aquvänäŋi, iiŋqänä miqä äyä itqäŋunä. Oeyä. Ne aquvänäŋi, haŋä-iqä änemeqä iiŋqä-pqe, inä itqäŋunä. Ii ne tiiŋiŋqä näqŋqä etaŋgiyi. Haŋä-iqä iqu, äpakänä tqäuatuŋqueŋqä yäŋänäqŋqä inemäkänä.
3 Men nati akisin, baise biyababan ta ta tabaib auman isan tabiyasisir, anayabin biyababanane baitafofor ebimatar,
4 Itaŋga ne yäŋänäqŋqä e ätqäuätaqetaŋi, ne suqä Goti Iqu äwinyäŋqä iu imäkätanä, Ique yeeqä iwimäkanä. Ga ne iiŋä imäkätaqetaŋi, Iqu ne yätamäkqä neyätŋqä diŋqä, hiŋuä äqänanä pmetanä.
4 naatu baitafoforane ata yawas ewowowab, naatu nati yawasamaim it nuhifot ebitit.
5 Itaŋga Dŋä Äŋguä Goti Iqu änätapkqä Iqu, Goti Iqueqä suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwinyäŋqe, näyaqä äwqeu änyuänaikqetaŋi, ne Goti Iquenyqä hiŋuä äqänanä äpmetaqäŋgaŋi, hiŋginäwa äqunanä pmeqäŋqä manä.
5 Naatu iti nuhifot tabaib boro men yababan nititamih, anayabin God ana yabow dogorot wanawanan Anun Kakafiyinane isuwai ra’iy, nati i God ana usar it ebitit.
6 Goti Iqueqä suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwinyäŋqe, tiiŋi. Ne neqä suqä quvqe huätä mamänatuŋquä, yäŋänäqŋqä maeqä etaŋgaŋi, hea Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ikqäŋgaŋi, Kraisi Iqu, ämaqä Goti Ique tuwä äwiyätuŋquä iqune, aŋgumä inetmeniqä iiŋqä äpäkoŋgqe.
6 Anayabin it ata fair naatu ata baibais en tama’am God ana veya yai inu’in imaim Keriso na tit ata kakafih isan morob.
7 Ämaqä jänäŋä hŋqueqä yätamäkqeŋqe, ämaqä nesaŋä hŋqu äpäkonätŋqe, äänä mäqumuetuŋquäwä? Aaŋqe! Ämaqä suqä aaŋä äŋguänäŋä imäkqä hŋqueqä yätamäkqeŋqe, hŋqu äpäkonätŋqätiyä, ä mäpäkoŋqä yätŋqätiyä?
7 Men yait ta boro orot ana yawas mutufurin isan morobomih nakok, basit orot babin ta boro orot gewasin isan nakok.
8 Ii etaŋgqä-qe, ne ämaqä suqä quvqä imäkqune yqänä pmetauŋgua, Kraisi Iqu ne yätamäkqä neyätŋqä äpäkoŋgqe. Suqä iiŋä iutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, nenyqä kiiŋä äwinyäŋqe, äyä ämänätquakqe.
8 Baise God ana yabow it bi’obaiyit i ra’at kwanekwan, it bowabow kakafin wanawanan tama’ama ana veya Keriso isat morob.
9 Kraisi Iqu äpäkonätä, Iqueqä häŋeqä äpäwäkqe, Goti Iqu, häŋeqä iuta ne jänäŋune inemäkkqe. Iiŋä etaŋgi ne täŋgaŋi, näqŋqä tiiŋä hiatuŋqueqä. Goti Iqu, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauŋi, Iqueqä äwqä tnäŋä iuta kima vqaŋgutqäŋgaŋi, Kraisi Iqu ne qui mimäkŋqä äŋguänä pmetuŋquä, yätamäkqä neyäŋqiyä.
9 Naatu boun it i Keriso ana rara’amaim yamutufurit, baise men nati akisin, God ana yaso’arane auman iyawasit.
10 Auä, ne Goti Iqueqä himä-wiuŋqä änyätanä pmetaŋgquŋgaŋi, Iqueqä Ymeqä Iqu äpäkonätä, himä-wiuŋqä iuŋi, qäpu imäketä, ne Goti Hanjuwä Iqutä äwqä naqä-hŋqunä änyanä pmetuŋquä, inemäkkqe. Iŋi ne äwqä naqä-hŋqunä änyanä e äpmetanitaŋi, näqŋqä tiiŋä hiatuŋqueqä. Ymeqä Iqu häŋä äpmetäqetaŋi, ne qui mimäkŋqä äŋguänä pmetuŋquä inemäkäniqeqä.
10 Marasika it i God ana kamabiy sabuw, baise I Natun ana morobomaim it tana God ana tounuw tamatar, naatu men baitounuw akisin, baise God ana tufuw auman itit, i Natun ana yawasamaim it boro niyawasit.
11 Itaŋga nätmatqä hui-pqe inänjqä. Neqä Naqä, Jisasi Kraisi Iqu, ne Goti Iqutä äwqä naqä-huinyä nyatuŋquä imäkkqetaŋi, ne aquvänä itanä, Goti Iqueqä yoqe, haqeu ämamäutqäŋu.
11 Naatu men nati akisin, baise God isan taniyasisir anayabin ata Regah Jesu Keriso iyafar na God bairi taitounuw.
12 Iutaŋi ne tiiŋiŋqä näqŋqeqä. Ämaqä hŋqunä, Goti Iqueqä kukŋui ävaukukqä iutaŋi, suqä quvqe qua täu ätimäukqe. Iutaŋi suqä quvqä iqueqä kimaŋi, äpäkoŋqä iqu ätimäukqe. Asä iiŋi, ämaqä eeqänäŋi, suqä quvqä imäkqaŋguwitaŋi, äpäkoŋqä iqu wimeqaŋgi äpäkonätqäŋä.
12 Tafaramamaim bowabow kakafin i orot ta’imon biyanamaim matar, naatu i ana kakafinamaim morob matar, naatu sabuw etei hibusuruf himorob, anayabin sabuw etei kakafin hisinaf.
13 Goti Iqu kukŋuä-suqe mävqä änä etaŋgaŋi, ämaqe, qua täuŋi suqä quvqä imäkmiŋuwä-qe, kukŋuä-suqe aaŋqä etaŋgi, Goti Iqu, “Qu kukŋui ävausätqäŋäuä” matqä imiŋqe.
13 Bowabow kakafin tafaramamaim i wan matar, God ana ofafar i ufibo na. Imih bowabow kakafin ana tur Bukamaim en, anayabin ofafar en.
14 Iŋäqe Atamä iqu äpmamiŋqeta, Mosisi iqu äpmamiŋqäŋgaŋqe, ämaqe, suqä quvqä Atamä iqu imäkkqä-pa asänäŋi mimäkqä itqätaŋguwä-qe, äpäkoŋqä iqu ämaqä eeqänäŋä iquauŋi, äyä ämimiŋqe.
14 Baise tanaso’ob, Adam ana veya’ika busuruf na Moses ana veya’amaim titit, orot babin etei morob nawiyih. Sabuw afa himomorob i men God ana obaiyunen Adam ea’astu’ub na’atube hi’a’astu’ub isan himorobomih, baise rara kakafinane etei himomorob.
15 I etaŋgi Atamä iqueqä suqä quvqä itä, nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu qeqä imäŋqeta hiŋgi äwikqetäŋi, asänäŋä hmanji. Ämaqä hiŋuiqäŋä iqueqä quvqetaŋi, qokä-apäkä eeqänäŋi äyä äpäkonätqäŋä. Itaŋga Goti Iqu qeqä wimäŋqeta yätamäkqetä, nätmatqä Ämaqä Qänakŋä, Jisasi Kraisi Iqu qeqä wimäŋqeta hiŋgi äwikqetäŋi, äpäkoŋqä iuŋi ämäwqätäutä, ämaqä kuapänä yqänä äwimetqäuä.
15 Baise iti siwar ana baiyan en God ana manaw ana kabeberamaim bitit i ra’at kwanekwan. Men Adam ana bowabow kakafin na’atube’emih. Anayabin orot ta’imon ana kakafinamaim sabuw etei himorob, baise orot ta’imon Jesu Keriso ana manaw ana kabeberane God ana siwar gewasin bai na sabuw moumurih na’in tubunih yawas itih.
16 Tiiŋä-pqe inänji. Nätmatqä äŋgui, Goti Hanjuwä Iqu hiŋgi äwikqetä, itaŋga nätmatqä hiŋuiqäŋä iqueqä suqä quvqeta ätimäukqetäŋi, asänäŋä hmanji. Oeyä. Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, suqä quvqä hŋqunä imäkqaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ämitätä, tii ätkqe. “Qu eeqänäŋi qui imäkmbŋqeqä.” Itaŋgi nätmatqä äŋguä, Goti Iqu hiŋgi äwikqe, tiinji. Ämaqe, suqä quvqä kuapänä imäkqaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu qeqä wimäŋgaŋgi, qokä-apäkä iuŋi, jänäŋä iwimäkkqe.
16 Iban ao maiye, God ana siwar naatu Adam ana kakafin hairi hai itinin i men ta’imon. Anayabin orot ta’imon ana kakafinamaim baibatiyen na sabuw baimakiy hibai. Baise God ana siwar gewasin baiyan en nan ana maramaim sabuw moumurih na’in ata kakafihimaim tama’ama botaitit naatu yamutufurih tana God biyan tatit.
17 Itaŋga ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, kukŋui ävausätä quvqä imäkkqetaŋi, äpäkoŋqä iqu ämiqä eŋqä-pa naqä ätimäutä, ämaqä eeqänäŋä iuŋi, ämimiŋqe. Naqä-qakuä qeŋä-qe, aaŋä naqä-qakuänäŋi, tiinji. Goti Iqu qeqä kiiŋä wimäŋgaŋgi, ämaqeu jänänäŋä hiŋgi iwimäkqe, äpäkoŋqä iqueŋi mändi äkittqiyänä. Ämaqä ii ämapqä iqua, qu häŋä äpmepu, ämiqä eŋqä-pa miqäpnuwi. Qu iiŋä timäupŋqe, Ämaqä Qänakŋä, Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä iutayi.
17 Orot ta’imon ana kakafinamaim sabuw etei morob nawiyih, baise turobe orot ta’imon Jesu Keriso ana sinafumaim. God ana manaw ana kabeberamaim ef baimutufurin ana siwar gewasin bisuwai boro hini’aiwob Keriso wanawananamaim.
18 Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu. Ämaqä Qänakŋä Iqu.|alt="1st & 2nd Adam composite" src="1st & 2nd Adam composite.png" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987. & Illustrations by [Alice Paschal]. Used by permission." ref="5:18" Aŋgumŋi, ne tiiŋiŋqä kŋuä äŋguänäŋä indqänatuŋque. Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, Goti Iqueqä kukŋuiuŋi ävaukukqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä eeqänäŋiŋqe, “Qui imäkmbŋqeqä” ätkqe. I etaŋgi, Ämaqä Qänakŋä Iqu, suqä jänäŋi imäkkqetaŋi, Goti Iqu, ämaqä eeqänäŋä jänäŋä epu, häŋä yqänä pmepŋqä, hänaqä imäuekqe.
18 Isan imih orot ta’imon ana kakafinamaim sabuw etei bonawiyih baimakiy bainamih hinan. Baise iban maiye Keriso bowabow gewasin sisinafumaim sabuw yamutufurih yawas bain ma isan ana siwar itih.
19 Ämaqä hiŋuiqäŋä iqu, Goti Iqueqä kukŋui hŋgisa ikqetaŋi, qokä-apäki kuapänäŋi, suqä quvqä imäkqä ekuwi. I etaŋgi, Ämaqä Qänakŋä Iqu, Goti Iqueqä kukŋui qänaknä imiŋqetaŋi, Goti Iqu qokä-apäkä kuapänäŋi, jänäŋä iwimäkäniqe.
19 Anayabin orot ta’imon ana fanasairamaim sabuw tutufin etei hi’af, imih orot ta’imon ana fanabowamaim sabuw etei hina hai ef mutufor.
20 Goti Iqu qänakŋi, kukŋuä-suqä äwikqe, ii ämaqe, kuapänä ävausqaŋguwiŋqä näqŋqä mapŋqä, iiŋqä äwikqe. Iŋäqe, ämaqe, suqä quvqä imäkqa uwqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqueqä quŋqä qeqä wimäŋqeta hiŋgi vqe, aaŋä yändiqä ävätqäuä.
20 Ofafar natit, saise bowabow kakafin nataub nara’at, baise efan menamaim bowabow kakafin toub erara’at God ana manaw ana kabeber nati’imaim auman i tafan ya’abar erara’at.
21 Ii tiiŋä iuŋqeyi. Suqä quvqä iqu, ämaqeu äpäkoŋqä iuŋqä ämimiŋqä-pa, Goti Iqueqä qeqä wimäŋqeta hiŋgi vqe, iqueŋi ämäwqätäutä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä iutaŋi, ne jänänäŋä eätanä, hea ique-ique pmeqeuŋqä ämineyäniqe.
21 Isan imih bowabow kakafinamaim nawiyit tan morob wan tayen, baise God ana manaw ana kabeberamaim ata Regah Jesu Keriso biyanamaim ata ef yamutufur ma’ama wanatowan itit. Manaw kabeberamaim yamutufurit|alt="sin reigned in death" src="C007.tif" size="col" loc="Illustration used with permission of New Tribes Mission." copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.21"
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.