Romanos 3
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Nyi naqä-qakuä i tqaŋgundqe, änääŋäŋqäwä? Israitqä iqua, iiŋä eäŋuwitaŋi, yätamäkqä äki metqäŋä? Suqä huiwä häuä ktäŋqä iqu, yätamäkqä äänä väniqi?
1 Jew orot inamamatar boro Ufun Sabuw inanatabirih? Naatu a’ar kanabin hina’a’afuw ana gewasin i boro men tomar inab?
2 Täukue! Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquauŋi, nätmatqä huitaŋä-huitaŋä äŋguänäŋinä ävätqä. Kiŋganäŋiqu, Iqu Iqueqä kukŋui, iqua ämiqäpŋqä äwikqe.
2 Ef tata’ane etei i gewasih, wantoro’ot God ana tur i Jew sabuw hitutumih hitih.
3 Iŋi iquautaŋä hŋqua, kukŋuä täuŋi qänaknä miqä imiŋuwitaŋi, änääŋäŋqäwä? Iutaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqä iquau äŋguä wimäkätŋqä ätukqä iu mimäkqä yäniqi?
3 Baise sabuw afa men hibitumitum isan, kwanotanot God ana omatanen isan boro men nabosunusunub?
4 Oeyä! Matimäuqä yänä! Ämaqä eeqänäŋä quaŋgä tätqätaŋguwä-qe, naqä-qakuä tqe, Goti Hanjuwä Iqunänjqä. Iqueqä bukä iu äqänäŋqä-pa,
4 En anababatun! God ana tur i mar etei turobe, baise sabuw i baifuwenayah. Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
5 — ausente —
5 Baise it ata sinaf kakafihimaim God ana sinaf gewasin bebeyan natit sabuw hina’i’itin ana veya, it boro mi’itube tanao? God baifuwenamaim yan so’ar baimakiy ebitit? it i anababatun taikoko’aw tao kwanekwan.
6 — ausente —
6 Nati tur i men turobe tao’omih, anayabin sinaf nati na’atube nama’am, God boro mi’itube tafaram ana sabuw nibatiyih?
7 Ämaqä iquneqä kŋuä iutaŋä yatŋqä huiziqu, tiiyi. “Nyaqä kukŋuä quaŋgä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä naqä-qakui ätnäŋä iŋgisa ätimäuätä, Iqueqä yoqä naqä qonätŋqä iwimäkätŋqe, Iqu nyiŋi, ‘Suqä quvqä imäkqä-qukiyqä’ änyuändätä, kima quvqe suŋqä dapätŋqäwä?”
7 Orot babin ta boro nagam nao, “Ayu i men bosunusunubayan, baise au bowabowamaim turobe God nowan tit irerereb sabuw hi’itin God hifai tebobora’ara’ah, aisim God ayu kakafu rouw eo ekukusairu?”
8 Kukŋuä iiŋi qäyunä etaŋgutqe, tiiŋä tatuŋque. “Nätmatqä äŋguä hui timäuätŋqe, ne suqä quvqä hŋqu yqä imäkanä.” Ämaqä hŋqua neqä yoqä mändi äkittqiyäpu, quaŋgä tii ätätqäŋä. “Iqua, kukŋuä quvqä iiŋä isua, ätätqäŋuwä iquaiqä.” Ämaqä nenyqä ii ätätqäŋuwä iqua, quvqä iquesa kima mapnuwäŋqe, ii qäyunäyi.
8 Naatu iban boro kwanao maiye, kakafin tanasinaf, saise sinaf gewasin boro ine natit. Sabuw afa ayu iti na’atube o hirouw higam tiu’uwu, God nati sabuw boro baimakiy nitih.
9 Änääŋätiyä? Israitqä iqune, ämaqä huiziquauŋi ämäwqätäuŋu? Oeyä, ne ae äyä ätätuŋque. “Israitqä iqunesä, Grikä iquatäŋi, eequne suqä quvqä iqueqä yäŋänäqŋqä iqueä yäpä iqi äpmenä, suqä quvqä imäkqämanätquŋunä.”
9 Iti sawar ana an i abisa? It Jew ata gewasin i ra’at Eteni Sabuw tanatabirih? En anababatun! Jew sabuw naatu Eteni Sabuw etei i bowabow kakafin ana fair babanamaim tama’am.
10 Ii Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä-payi.
10 Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
11 Ämaqä näqŋqä äŋguänäŋä-täŋi, hma etaŋgi, Goti Iqu qutä pmeqäŋqe, qävqä miqä itqäŋä.
11 Men yait ta ana not rerekabin,
12 Ämaqe, hänaqä äŋguä iuŋi ävquatämäupu, eeqänäŋi, quvqenä ätimäukuwi. Auä, ämaqä suqä äŋguä imäkqe, aaŋä hma naqä-qakuä eä.”
12 Etei hitatabir kouh God hitin,
13 “Quwqä maŋitaŋi quaŋgä kukŋuä kuapänä ätätqäŋuwi, ii tiiŋä eŋqä-maŋi. Qu ämaqä pizqä qua äptepu, hovqe mämatnyeqä itqäŋuwä eŋqä-paŋiyi.”
13 Sikah dub i tahahab sabuw tetotonan,
14 “Quwqä äwqä tnäŋi äpakänä munätaŋgqetaŋi, ämaqeu qui imäkpŋqä ätqa äwätqäŋä.”
14 “Awah i orarafen awan karatan naatu tenakuyakuy.”
15 “Qu maqänä äwäpu, ämaqä pizqä äpäsätqäŋuwi.
15 “Iti sabuw umah i rara awan karatan.
16 Ga im-imä äupiyi, nätmatqä qui imäkäpu, ämaqeu haŋä-iqä ävätqäŋuwi.
16 Menamaim tenan ma kakaf naatu gurugurusen mar etei imaim emamatar,
17 Itaŋga, huiziquatä äwqä naqä-hŋqunä änyäpu pmetpŋqe, maqŋqä eŋuwä iquayi.”
17 Naatu tufuwamaim ma ana ef i men hiso’ob.
18 “Qu Goti Iqu yoqä naqä ämeŋqä iiŋqe, kŋuä mämeqä ipu, zä mäwiŋqä itqäŋä.”
18 Naatu God matanamaim men kafa’imo tibibiruw.”
19 Ne tiiŋiŋqä näqŋqä äyuwä. Kukŋuä-suqä Goti Iqueqä bukiu äqänäŋqä eeqänäŋi, ämaqä kukŋuä-suqä iqueqä yäpä iqi äpmeŋuwä iquau ätuätŋqe. Iutaŋi ämaqä im-imdaŋä eeqänäŋä iqune, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, neqä suqä quvqeŋqe, “Iiŋä-iiŋiqä” matqä itanä, Iqueqä änewäsäuqä iunä äpmeŋu.
19 Imih it ata so’obamaim ofafar hikikirum i sabuw iyab ofafar babanamaim tema’am isah, saise awah etei nabofafaren, naatu tafaram wanawanan sabuw etei nabow nan God ana baibatiyenamaim hinatit.
20 Ii tiiŋä etaŋgi. Kukŋuä-suqe, näyaqä suqä quvqä iiŋqänä ämänätquetqäuä. Itaŋgi kukŋuä-suqä iu qänaknä iqä iutaŋi, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, jänäŋua matimäuqä ipnä.
20 Isan imih God boro men sabuw ofafar tebobosiyasiyar imaim hai ef mutufurin narouw nabowamih, ofafar i orot babin ana bowabow kakafin botait ebirerereb.
21 Itaŋgi täŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä hänaqe, qokä-apäkiu jänänäŋä wimäkätŋqe, ae ämänätqueqe. Ii kukŋuä-suqä iu qänaknä iqeuta, matimäuqä yänä. Hänaqä iquenyqe, kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä iutatä, bukä, Goti Iqueqä kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä iutatä, äqänänä.
21 Baise boun God sabuw yamutufurih isan ana ef i boubun botawiy. Moses naatu dinab oro’orot nati isan i ofafaramaim hio’orereb tanowar, men ofafar tanabi’ufununimaim nabuwitamih.
22 Hänaqä tä, tiiŋi. Qokä-apäkä, Jisasi Kraisi Iqueŋqä quuvqä eqiyätqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu eeqänäŋi, jänänäŋä wimäkänä. Israitqä iquneŋqä, ä huizi iquauŋqä huäŋqe, qäqunäyi.
22 It yamutufuren boubun Godane enan i sabuw iyab Jesu Keriso tibitumitum imaim enan, naatu God matanamaim it etei ata’itinin i men tata’amih.
23 Ne eeqä asänäŋä iqune, suqä quvqä imäkätuŋquä-qae, Iqueqä ktqä inemäkkqe, a maqätqä iŋu.
23 Anayabin sabuw etei bowabow kakafin hisinaf naatu God ana gewasin bain isan umah kabom.
24 Itaŋga Kraisi Jisasi Iqu aŋgumä mbqä äneyämakqetaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, eeqä asänäŋä iqunenyqe qeqä äwimänätä, hiŋgi änätapätä, jänäŋä inemäkätqäuä.
24 Baise manaw kabeber God ana siwar na’atube Jesu Keriso wanawananamaim na it ata kakafihine tubunit botaitit tatit.
25 Jisasi Iqu Iqueqä häŋeqetä, suqä quvqetaŋä kimaŋi, huätä muämäukqe.|alt="sacrifice & cross" src="Rom_3_25_Ultimate Sacrifice.tif" size="col" copy="Thompson" ref="3:25" Iqu, Jisasi Iqu äpäkonätä, Iqueqä häŋeqetä, quuvqä heqiyqä iquauqä suqä quvqetaŋä kimaŋi, huätä muämäutŋqä atäuŋuä ikqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii Iqueqä suqe, jänänäŋä etaŋgqeŋqä ämänätquetŋqä diŋqeyi. Hiŋuiqänäŋi, ämaqe suqä quvqä imäkqaŋguwäŋga, Iqu qeiqinyä imäkätä, kimaŋi maqänä mävqä qäyä imiŋqä-qe, Iqueqä suqä jänänäŋä iu qänaknä yqänä imiŋqeqä.
25 Bowabow kakafin notawiyen isan God Keriso biyan siboromih yai, ana rara suwa re saise baitumatumamaim tanan biyan tanatit. Sawar iti na’atube sinaf saise bebeyan ti’obaiyit i ana ef i mutufurin. Anayabin I ana yatenub kakafiyin imaim bowabow kakafih marasika tasisinaf isubun rabon.
26 Iqu ämaqeuqä suqä quvqä iutaŋä kimaŋi, Jisasi Ique äwikqetaŋi, ne Iquenyqä näqŋqä tiiŋä ämetqäŋu. Iqu suqä jänänäŋinä Imäkqä-qu eäqe, ga ämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä eqämipqä iquau, jänänäŋä Iwimäkqä Inäŋä-qu eänä.
26 Naatu iti boun it ata veya’amaim i turobe ebi’obaiyit i ana ef mutufurin. Imih i karam sabuw iyab Jesu tibitumitum boro nafufunih gewas nayamutufurih.
27 Itaŋgi ämaqä-qune, neqä yoqä haqeu ämamänätuŋque, iiŋqä änäänyä tatuŋque? Ii qäpu ae ekqe. Qäpuŋi, suqä äsquesa ekqäwä? Kukŋuä-suqä iu qänaknä iqä iquesa ma, oee. Yoqä haqeu mamäŋqä iqu, quuvqä heqiyqä iquesanä qäpu ekqe.
27 Isan imih it boro abisa isan tanaora’ara’at? Ofafar tabobosiyasiyar isan tarara’at? En anababatun! Baise baitumatum isan i tarara’at.
28 Ii ne näqŋqä tiiŋiŋqä ämakquä iutaŋiyi. Ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänäŋä timäupŋqe, kukŋuä-suqä qänaknä iqä iquesanä hmanji. Ii hänaqä quuvqä heqiyqä iquesanänji.
28 Anayabin sabuw iyab tibitumatum i hai ef mutufurin rouw ebowabow men ofafaramih.
29 Kukŋuä ii qäyuta, ä Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iquauqä Goti Iqunända? Iqu ämaqä huizi iquauqä-pqe, hmanda? Oee, Iqu, huizi iquauqä Goti inänji.
29 Imih kwanotanot God i Jew sabuw akisih hai God? Ai kwanotanot Ufun Sabuw auman hai God? Baise anao kwananowar, iti God i Ufun Sabuw auman hai God.
30 Goti Hanjuwä Iqu, Kiqä-kiuänänji. Iqu, Israitqä huiwä häuä ktäŋqä iquatä, huizi häuä maktäŋqä iquatä, Iquenyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwitanä, jänänäŋä iwimäkäniqe.
30 Kwanaso’ob God i ta’imon men rou’ab, imih sabuw iyab hai ar kanabih hi’afuw o men hi’afuw etei i baitumatum ta’imonamaim hiyawas.
31 Ä ne quuvqä heqiyqeŋqä iiŋä ätätanitaŋi, kukŋuä-suqe mändi äkittqiyätanä, aaŋqä äyä imäkätuŋquäta? Aaŋä oeyä! Ne kukŋuä-suqä iqueŋi, yäŋänäqŋqä ätqätetuŋque.
31 Kwanotanot iti baitumatumamaim aki ofafar abobosa’ir? En anababatun, aki i ofafar aiwa’an tit ana efan bai ebirerereb.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.