Romanos 2
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NAA
1 Iŋi he huizi iquauŋqe, “Quvqä-quaiqä” ätäpu iwäsäutqäŋuwä eeqänäŋä iquenä, suqä quvqä iqua imäkätqäŋuwi, he asä inä imäkätqäŋuwitaŋi, “Ne quvqä maequneyqe” matqä ipnä. He iquauŋqe, “Suqä quvqä iiŋä imäkqä-quaiqä” ätäpiyäŋgaŋi, hiqä-heoŋqä-pqe inä tmbŋqe.
1 Por isso, você é indesculpável quando julga os outros, não importando quem você é. Pois, naquilo que julga o outro, você está condenando a si mesmo, porque pratica as mesmas coisas que condena.
2 Ne näqŋqe. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä suqä quvqä iiŋä imäkätqäŋuwä iquauŋi, kima ävätäqäŋgaŋi, qäyunänä vänä.
2 Bem sabemos que o juízo de Deus é segundo a verdade contra os que praticam tais coisas.
3 Si huizi iquauŋqe, “Iqua suqä iiŋä imäkquaiqä” ätätnä, asänä imäkqä iquki, “Goti Iqu ämaqeu kukŋuä mitqeuŋi, ämäwqätäumniqeqä” kŋuä kiyä?
3 E você, que condena os que praticam tais coisas, mas faz o mesmo que eles fazem, pensa que conseguirá se livrar do juízo de Deus?
4 Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikitquetä, hea quäuqä sinyqä hiŋuä äqänä äpme, tqä suqä quvqeŋqä kima maqänä mäktapqä itŋqe. Iqu äŋguä kuapänä e qäyä ikitqueqaŋgqeŋqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä äqunäŋnä? Iqu äŋguä iiŋä ikitquetŋqe, ii, si tqä kŋuä äkunmäknätnä, suqä quvqä vquatämäutŋqä iiŋqe, äktma äwätŋqeyi.
4 Ou será que você despreza a riqueza da bondade, da tolerância e da paciência de Deus, ignorando que a bondade de Deus é que leva você ao arrependimento?
5 Si tqä kŋuä iuŋi qŋqaŋä äyetnä, suqä quvqä iuta makunmäkŋqä itnäŋgaŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋi, aquvä ämaqiyätqäŋinyä. Hiunji Goti Iqu, Iqueqä äwqä tnäŋi ätnäŋä iqi ämaetä, kukŋuä jänä imäkätäqäŋgaŋi, tqä kima qäyunäŋi, iŋga matŋi.
5 Mas, por ser teimoso e ter um coração impenitente, você acumula contra si mesmo ira para o dia da ira e da revelação do justo juízo de Deus,
6 “Goti Iqu qokä-apäkä hŋqunä-hŋqunäŋi, suqä qu imäkätqäŋuwä iuŋqe kima äväniqeqä.”
6 que retribuirá a cada um segundo as suas obras:
7 Ämaqä yäŋä äqänäpu, wäuŋuä äŋguä imäkäpiyitaŋi, yoqä naqä ämepu, mapäkoŋqä ipŋqä, Goti Hanjuwä Iqutä quamä anä pmepŋqä hänaqeŋqä qävqä itqäŋuwä iquauŋi, Goti Iqu häŋä hea ique-ique pmeqä väŋqiyä.
7 a vida eterna aos que, perseverando em fazer o bem, procuram glória, honra e incorruptibilidade;
8 I etaŋgqä-qe, ämaqä kŋui, quwqä-quwäŋqänä indqänäpu, kukŋuä naqä-qakuä iu tuwä äwiyäpu, suqä Goti Iqu mäwinyätaŋgqä iu qänaki itqäŋuwä iquauŋi, Iqueqä äwqä tnäŋä yäŋänäqŋqänäŋi, äväŋqiyä.
8 mas ira e indignação para os egoístas, que desobedecem à verdade e obedecem à injustiça.
9 Ämaqä eeqänäŋä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iquauŋi, haŋä-iqä naqänäŋitä, täŋä-huŋqetäŋi, äwimeŋqiyä. Israitqä iquau-ganä äwimeqetaŋi, huizi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau-pqe inä wimeŋqiyä.
9 Tribulação e angústia virão sobre todo aquele que faz o mal, ao judeu primeiro e também ao grego;
10 Iiŋä etaŋgi ämaqä eeqänäŋä suqä äŋguä imäkätqäŋuwä iquauŋi, quamä pmeqä äŋguänäŋitä, yoqä naqetä, itaŋga äwqä haŋuä iŋqä itäŋi, Israitqä iquau-ganä äwimeqetaŋi, huizi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iquau-pqe inä wimeŋqiyä.
10 mas haverá glória, honra e paz a todo aquele que pratica o bem, ao judeu primeiro e também ao grego.
11 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä eeqänäŋä iquauŋi, asänänä iwäsäuänä.
11 Porque Deus não trata as pessoas com parcialidade.
12 Israitqä iqua qäyä etaŋgi huiziqua, qu kukŋuä-suqä Goti Iqu Mosisi ique äwikqe, maeqä-quai. Qutaŋä suqä quvqä imäkätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, qu kukŋuä-suqe maeqä ipiyä-qe, qui imäkmbnuwi. Itaŋga Israitqä kukŋuä-suqä ämepu, suqä quvqä imäkätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, Goti Iqu kukŋuä-suqetä iwäsäuqaŋga, qu qui imäkmbnuwi.
12 Assim, todos os que pecaram sem lei também sem lei perecerão; e todos os que pecaram sob a lei serão julgados pela lei.
13 Ämaqe, Goti Iqueqä hiŋuä iqi jänänäŋä timäupŋqä iqua, kukŋuä-suqe qätä hiŋginäwa äwiyätqäŋuwä ma, qätä äwiyäpu qänaknä itqäŋuwä iquayi.
13 Porque justos diante de Deus não são aqueles que somente ouvem a lei, mas os que praticam a lei é que serão justificados.
14 Israitqä iqua qäyä etaŋgi huiziqua, kukŋuä-suqe maeqä epiyä-qe, quwqä kŋuä indqäŋqä iuta ämepu, kukŋuä-suqeu qänaknä ipiyäŋgaŋi, iqua kukŋuä-suqä ii maeqä qäyä epu, quwqä-quwä kukŋuä-suqä eŋqä-paŋuayi.
14 Quando, pois, os gentios, que não têm a lei, fazem, por natureza, o que a lei ordena, eles se tornam lei para si mesmos, embora não tenham a lei.
15 Iiŋä ipiyä iutaŋi, tiiŋiŋqä motquapnä. Goti Iqueqä kukŋuä-suqe, ämaqeuqä yäpä iŋgisa ae äqiyekqä äwi, kiqä wäuŋui imäkänä. Iŋi quwqä suqä-iwäsäuqŋqä kŋuä imŋä-pqe, asänä motquenä. Hŋgaŋä-pqe ‘Suqä qäyunä imäkqeqä’ indqänäpu, hŋgaŋi ‘Qäyunä manä’ kŋuä indqämbnä.
15 Estes mostram a obra da lei gravada no seu coração, o que é confirmado pela consciência deles e pelos seus pensamentos conflitantes, que às vezes os acusam e às vezes os defendem,
16 Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätuätŋqä-pa, hiunji qänakŋäŋgaŋi, Goti Iqu, Kraisi Jisasi Ique wäuŋuä vqaŋga, Iqu ämaqeuqä suqä kŋuä zä äwiŋqä eeqänäŋä iŋqä iwäsäuniqe.
16 no dia em que Deus, por meio de Cristo Jesus, julgar os segredos das pessoas, de acordo com o meu evangelho.
17 Itaŋgi täŋgaŋi, nyi he, “Israitqä iquautaŋä iquneyqä” änyuätnätqäŋuwä iquenä hitmqe. He imänäpu, “Kukŋuä-suqä iqu yätamäkqä neyäŋqiyä” kŋuä indqänäpu, “Ne Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquneyqä” ätätqäŋuwä iquenji.
17 Mas, se você diz que é judeu, confia na lei e se gloria em Deus;
18 Qu kukŋuä-suqä iuta ämetquakuwitaŋi, he Goti Iqueqä äwiŋqä iiŋqä näqŋqä ämepu, suqä qäyunäŋä, huizi iquau ämäwqätäuŋqeŋqe, ‘äŋguänäŋiqä’ ätätqäŋä.
18 se você conhece a vontade de Deus e aprova as coisas excelentes, sendo instruído na lei;
19 — ausente —
19 se você está convencido de que é guia dos cegos, luz dos que se encontram em trevas,
20 — ausente —
20 instrutor de insensatos, mestre de crianças, tendo na lei a forma da sabedoria e da verdade —
21 Iŋi he qokä-apäkä iunä motqueqä iquenä, hiqä-hiuäŋi mämitquatŋqe, suŋqä itqäŋuwi? He awi, “Quwä mämeqä pambiyä” tqä iquenä, quwä ämetqäŋuwäta?
21 você, pois, que ensina os outros, não ensina a si mesmo? Você, que prega que não se deve roubar, rouba?
22 “Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä ipŋqe” tqä iquenä, he quvqä iiŋi imäkätqäŋuwäta? He goti quaŋgä iquauŋqä maeŋqä itŋqä iquenä, iquauqä hiqäva-imäkqä aŋä iuta quwä ämetqäŋuwäta?
22 Você, que diz que não se deve cometer adultério, adultera? Você, que detesta ídolos, rouba os templos?
23 He hiqä yoqe haqeqä ämamänäpu, “Goti Iqueqä kukŋuä-suqe ämeŋunä” tquenä, kukŋuä-suqe ävasuäpiyitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, qui äyä imäkätqäŋä.
23 Você, que se gloria na lei, desonra a Deus pela transgressão da lei?
24 Ii, Goti Iqueqä bukä iu, kukŋuä tiiŋi ätä äqänäŋqä-payi. “Hiyaqä quvqä iutaŋi, Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä äkasuwä kukŋuä ätäpu, mändi äkittqiyätqäŋä.”
24 Pois, como está escrito: “O nome de Deus é blasfemado entre os gentios por causa de vocês.”
25 Si Goti Iqueqä kukŋuä-suqä eeqänäŋä iu qänaki iqaŋgtqe, Israitqä iquneqä suqä huiwä häuä ktäuqä iqu, yätamäkqä kiyänä. Iŋäqe, qu saqä huiwi häuä qäyä äkktäukuwä-qe, si kukŋuä-suqe ävakutqe, ämaqä huiwä häuä maktäŋqä iqua eŋqä-paŋä esŋi.
25 A circuncisão tem valor se você pratica a lei; mas, se você é transgressor da lei, a sua circuncisão já se tornou incircuncisão.
26 Iutaŋi ämaqä häuä maktäŋqä hŋqu, kukŋuä-suqeu qäyunänä qänaki iqaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi, häuä ktäŋqä iquatäŋä, asänäŋä eŋqä-paŋä qunänä.
26 Portanto, se a incircuncisão observa os preceitos da lei, não será essa incircuncisão considerada como circuncisão?
27 Itaŋga kukŋuä-suqä-täŋä eänä, huiwä häuä ktäŋqä iquki, kukŋuä-suqe ävausqaŋgtqe, ämaqä huiwi häuä maktäŋqä, kukŋuä-suqeu qänaki imitätqä iqu, tqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi makiyänä.
27 E, se aquele que é incircunciso por natureza cumpre a lei, certamente ele julgará você, que, embora tenha a letra da lei e a circuncisão, é transgressor da lei.
28 Nyi naqä-qakuä, “Israitqä iqunjqä” tqe, ii nätmatqä huiwitaŋä manä. Itaŋga suqä huiwä häuä ktäŋqä-pqe, ii nätmatqä huiwitaŋinä manä.
28 Porque não é judeu quem o é apenas exteriormente, nem é circuncisão a que é somente na carne.
29 Israitqä naqä-qakuä-qu-tiyä-qe, iqueqä qeqä-quuvqä imŋi, ne hiŋuä mäquŋquä yanä. Itaŋga, suqä huiwä häuä ktäŋqä naqä-qakuä iqu, kukŋuä-suqeuta ma, Dŋä Äŋguä Iqu qeqä-quuvqä imŋi imäkänä. Ämaqä iiŋä iqu, yoqä naqä meqe, ämaqä iquauqä hiŋuä iqisa ma, Goti Hanjuwä Iquesayi.
29 Porém judeu é aquele que o é interiormente, e circuncisão é a do coração, pelo Espírito, não segundo a letra, e cujo louvor não procede de seres humanos, mas de Deus.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.