Mateus 5
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs VC
1 Jisasi Iqu ämaqä kuapänä pqaŋgä äqunäqe, qoqoŋä yätuŋqä ekqe. Iqu iqi quamä pmeqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Iqueŋqä äpkuwi.
1 Vendo aquelas multidões, Jesus subiu à montanha. Sentou-se e seus discípulos aproximaram-se dele.
2 Iŋgaŋi Iqu iquau tiiŋä ämotquakqe.
2 Então abriu a boca e lhes ensinava, dizendo:
3 “Ämaqe, ‘Nyi ämaqä äwa iqunä eämä, Goti Iqueqä hiŋuä iqi qäyunäŋunä hmanjqä’ kŋuä indqänätqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
3 Bem-aventurados os que têm um coração de pobre, porque deles é o Reino dos céus!
4 Ämaqä, suqä quvqeŋqä kŋuä äqiyätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu äwqä haŋuä iwimäkätŋqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
4 Bem-aventurados os que choram, porque serão consolados!
5 Ämaqä, iquauqä yoqe mändi äkittqänätqäŋuwä iqua, qua tä quwqä heniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
5 Bem-aventurados os mansos, porque possuirão a terra!
6 Ämaqä, suqä jänäŋiŋqä äwa ipu, ique mapŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu jänä imäkpŋqä qäyunä väniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
6 Bem-aventurados os que têm fome e sede de justiça, porque serão saciados!
7 Ämaqä, huizi iquauŋqä qeqä äwimänätä yätamäkqä ävätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu quŋqe asä inä wimänäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
7 Bem-aventurados os misericordiosos, porque alcançarão misericórdia!
8 Ämaqä, qeqä-quuvqä ikikinyäŋä änyäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Ique hiŋuä qumbnuwäŋqe, qu äwqä yeeqä ipŋqeqä.
8 Bem-aventurados os puros de coração, porque verão Deus!
9 Ämaqä, äkasuwä-mäkä mändi kittqäpŋqä imäkätqäŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋqe, ‘Ŋqä ymeqä-quaiqä’ tuäniqä iiŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
9 Bem-aventurados os pacíficos, porque serão chamados filhos de Deus!
10 Ämaqä, suqä jänäŋä iu qänaki itqätaŋguwiuta, huizi iquauqä hipa iuta haŋä-iqä ämetqäŋuwä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqu ämaqä iiŋä iquau ämitqätaŋgqeŋqe, äwqä yeeqä ipŋqeqä.
10 Bem-aventurados os que são perseguidos por causa da justiça, porque deles é o Reino dos céus!
11 He Nyaqä yoqä ämetqätaŋguwiŋqä, ämaqe kukŋuä quvqä etäpu, quvqä etquepu, henyqä quaŋgä tqaŋguwäŋgaŋi, he äwqä yeeqä ipŋqeqä.
11 Bem-aventurados sereis quando vos caluniarem, quando vos perseguirem e disserem falsamente todo o mal contra vós por causa de mim.
12 Hiŋuä-tqä he mäpmeqäŋga äpmamiŋuwä iquauŋi, ämaqe suqä quvqä asä iiŋi itquamiŋuwiqä. Itaŋga he Nyaqä yoqä ämetqäŋuwitaŋi, nätmatqä äŋguänäŋi qäukuä haqä yätu henyqä näwi äwinä. Iiŋiŋqe, he äwqä yeeqä kiiŋä ipŋqeqä.”
12 Alegrai-vos e exultai, porque será grande a vossa recompensa nos céus, pois assim perseguiram os profetas que vieram antes de vós.
13 “Qua täu qui maqänä mimäkŋqä, äpakänä witätŋqe, he hakä eŋqä-paŋuenjqä. Haki ätquäŋqä qäpu heqaŋgutqe, hakä ätquänätŋqe, aŋgumä äänä timäuniqiyä? Oeyqä. Aŋgi wäuŋuä miqä iqaŋguti, ämaqe bi ätnämäupu, qonjqä ipŋqäuä.
13 Vós sois o sal da terra. Se o sal perde o sabor, com que lhe será restituído o sabor? Para nada mais serve senão para ser lançado fora e calcado pelos homens.
14 Qua täuŋi, he we-huŋqä eŋqä-paŋuenjqä. Aŋä-himqä hŋqu qoqoŋä iu ämätnäŋqe, zä mamätŋqä itäŋqiyä.
14 Vós sois a luz do mundo. Não se pode esconder uma cidade situada sobre uma montanha
15 Asä iiŋi, ämaqä aŋä iu pmetaŋguwä iquau we wunätŋqe, ämaqe hiqi-tä ämäsäupu häkä imä matqäteqä ipu, kiqä ätqäuqä iqinyä tqätepŋqäuä.
15 nem se acende uma luz para colocá-la debaixo do alqueire, mas sim para colocá-la sobre o candeeiro, a fim de que brilhe a todos os que estão em casa.
16 Heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä.|alt="lamp on stand" src="HK00152C.tif" size="col" loc="Mat 5:14-16" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="5:16" Iiŋä etaŋgi heqä we-huŋqe, ämaqeu we wunätätŋqänänjqä. Iŋi iqua, he suqä äŋguänäŋä imäkätqätaŋgä eqämbiyi, Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqäuä.”
16 Assim, brilhe vossa luz diante dos homens, para que vejam as vossas boas obras e glorifiquem vosso Pai que está nos céus.
17 “He Nyinyqe, ‘Iqu kukŋuä-suqä Mosisi iqu äqäkqä itä, kukŋuä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwä itä, huätä mamäutŋqä äpqeqä’ kŋuä mindqäŋqä pambiyä. Oeyä! Nyi huätä mamäumqä äpqä ma, qäyunä naqä-qakuä timäutŋqä äpqeqä.
17 Não julgueis que vim abolir a lei ou os profetas. Não vim para os abolir, mas sim para levá-los à perfeição.
18 Nyi he naqä-qakuänä etqänä. Qäukuitä, quaetä, aaŋqä hiqaŋgaŋqe, kukŋuä-suqä iutaŋä wäŋqä hmbu aaŋqe, maeqä yäniqeqä. Oeyqä. Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä eeqänäŋi ae ätimäuqaŋgaŋqe, hiqŋqä wäŋqä suqä iu äqäkuwi, eeqänäŋi äwitäniqeqä.
18 Pois em verdade vos digo: passará o céu e a terra, antes que desapareça um jota, um traço da lei.
19 Iŋäqe ämaqä hŋqu, suqä Mosisi iqu äqäkqä iutaŋä wäŋqä hmbi mändi äkittqiyätä, ämaqä hŋquau mända-pqä inä eyäqiyämetqe, suqä ipu huiziquauqä yäpä imä qäyä witaŋgqä-qe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä tqueqä yoqe wäŋqäpu, huiziquauqä yäpä imä winiqeqä. Itaŋgi ämaqä hŋqu suqä iuŋi qänaknä itä, ämaqä iuŋi ämotquamitätqe, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, iqu yoqä naqä meniqeqä.
19 Aquele que violar um destes mandamentos, por menor que seja, e ensinar assim aos homens, será declarado o menor no Reino dos céus. Mas aquele que os guardar e os ensinar será declarado grande no Reino dos céus.
20 Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä iuŋi, jänänäŋä imäkäpiyäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauqätä, Parisi iquauqätä, suqä jänäŋä imäkqä iuŋi mämäwqätäuqä ipu qänaki iquwi, he Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋqe änä mäyqänäŋiqä.”
20 Digo-vos, pois, se vossa justiça não for maior que a dos escribas e fariseus, não entrareis no Reino dos céus.
21 “Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä pizqä mapäsqä ipŋqeqä.’ Itaŋga ‘Ämaqä hŋqu ämaqä hŋque pizqä äpäsätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä.’
21 Ouvistes o que foi dito aos antigos: Não matarás, mas quem matar será castigado pelo juízo do tribunal.
22 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu ämaqä hŋququque äkasuwä ätuätqe, iqueŋi kukŋuä wimeniqeqä. Itaŋi, ämaqä hŋqu hŋquququeŋi, ‘Hiŋgiŋqukiyqä’ ätuätqä iqu, kukŋuä iwäsäuqä naqä iquau wimeniqeqä. Itaŋi ämaqä huizi ique-mända, ‘Si ämaqä kŋuä maeqä hŋgisanä iqä iqukiyqä’ ätuätqä iqu, tä quvqä iqu äsäŋqä iuŋqä wäniqeqä.
22 Mas eu vos digo: todo aquele que se irar contra seu irmão será castigado pelos juízes. Aquele que disser a seu irmão: Raca, será castigado pelo Grande Conselho. Aquele que lhe disser: Louco, será condenado ao fogo da geena.
23 — ausente —
23 Se estás, portanto, para fazer a tua oferta diante do altar e te lembrares de que teu irmão tem alguma coisa contra ti,
24 — ausente —
24 deixa lá a tua oferta diante do altar e vai primeiro reconciliar-te com teu irmão; só então vem fazer a tua oferta.
25 Ämaqä hŋqu si kukŋuä miktätŋqä iqaŋgutqe, itaŋi iqutä sitä kukŋuä tqä aŋiuŋqä hänaqä iu qaŋä anä äwäsiyäŋgaŋi, si maqänäŋi ique äwqä haŋuä iwimäkätnä, iqutä jänä imäkiyŋqeqä. Si e mimäkqä iqaŋgtqe, iqu ämaqä jänä imäkqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, jänä imäkqä iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu miqä iqueqä hipa iu kivqaŋguti, itaŋga iqu guä kiqiyäueqä aŋä iu mäqumuatekiyäniqeqä.
25 Entra em acordo sem demora com o teu adversário, enquanto estás em caminho com ele, para que não suceda que te entregue ao juiz, e o juiz te entregue ao seu ministro e sejas posto em prisão.
26 Nyi siŋi naqä-qakuänä äktqänä. Mbqä qu si atäuŋuä äkipqä iuŋi qäyunä vätŋäŋgaŋqe, si guä kiqiyäueqä aŋiu mävämeqä yqänä pmettŋiqä.”
26 Em verdade te digo: dali não sairás antes de teres pago o último centavo.
27 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqe, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Qokä-apäkä ämaŋqe, huizitä huiwi yaŋä mikiqä ipŋqeqä!’
27 Ouvistes que foi dito aos antigos: Não cometerás adultério.
28 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu apäkä hui hiŋuä äqunä, ‘Iisä hiqaqä anä womqe’ kŋuä ävqäqe, iqu iqueqä äwqä iutaŋi, suqä quvqe ae imäkqeqä.
28 Eu, porém, vos digo: todo aquele que lançar um olhar de cobiça para uma mulher, já adulterou com ela em seu coração.
29 Tqä hiŋuä ämuaŋgisaŋi suqä quvqeuŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätquätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.
29 Se teu olho direito é para ti causa de queda, arranca-o e lança-o longe de ti, porque te é preferível perder-se um só dos teus membros, a que o teu corpo todo seja lançado na geena.
30 Itaŋga tqä hipa ämuaŋgisaŋi suqä quvqeŋqä äkiyqiyämeqaŋgutqe, huätä ätävätnä bi tnämävä. Si iiŋä imäkqaŋgtqe, tqä huiwitaŋä hmbu yuuwä ätänäŋqä-qe, suqä quvqä iiŋä mimäkqä iŋä-qae, saqä huiwi, tä quvqä iqu äsäŋqä iu matnämäuqä ipŋqäuä. Huiwä hmbi yuuwä ätänäŋqe, ii haŋä-iqä wäŋqäpiyqä. Tä duŋqä uwqe, haŋä-iqä naqänäŋiqä.”
30 E se tua mão direita é para ti causa de queda, corta-a e lança-a longe de ti, porque te é preferível perder-se um só dos teus membros, a que o teu corpo inteiro seja atirado na geena.
31 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä hŋqu iqueqä apäki huätä ändowatätäqäŋgaŋi, iqu iiŋä imäkätqeŋqä ämotquetŋqe, iiŋi, tuwaŋuä hui äqiyätä vätŋqeqä.’
31 Foi também dito: Todo aquele que rejeitar sua mulher, dê-lhe carta de divórcio.
32 Itaŋgi Nyi he etqänä. Ämaqä hŋqueqä apäki, huizitä huiwä yaŋä mävqä itqä qäyä etaŋgi, iqu ii huätä ändowatätqe, ämaqä iqu iqueqä apäki kukŋuä-suqä ävausätŋqä iuŋqä iwimäkqiyä. Kukŋuä tqueqä quati, tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu apäkä iiŋi ämeqe, iqutä iisä, suqä qokä hŋqutä apäkä huisä hiqaqä anä mäwiqä iuŋi ävausqinyqä.”
32 Eu, porém, vos digo: todo aquele que rejeita sua mulher, a faz tornar-se adúltera, a não ser que se trate de matrimônio falso; e todo aquele que desposa uma mulher rejeitada comete um adultério.
33 “Kukŋuä hiqä taqä-tawäkiqua hiŋuiqänä qätä äwiyäpu ämakuwi, he qätä tiiŋä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si nätmatqä hŋqu imäktŋqä diŋqä kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätŋäŋgaŋi, quaŋgi matqä panä. Si ätätŋä-pa Naqä Iqueqä hiŋuä iqiŋi ii imäktŋqeqä.’
33 Ouvistes ainda o que foi dito aos antigos: Não jurarás falso, mas cumprirás para com o Senhor os teus juramentos.
34 I etaŋgi Nyi he etqänä. Hiqä kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäkpŋqä etaŋgutqe, he nätmatqä hŋqueqä yoqe matqä pambiyä. Oeyqä. Iiŋä imäkpŋqä etaŋgutqe, qäukuiŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qäukui, tqä ma, Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawä, Iqu äpme ämitŋqeyqä.
34 Eu, porém, vos digo: não jureis de modo algum, nem pelo céu, porque é o trono de Deus;
35 Itaŋga quaeŋqä matqä pambiyä. Ii tiiŋi. Qua iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä yuki qutatä haqeqi äui äpmeŋqeyqä. Itaŋga Jerusälemäŋqä matqä pambiyä. Ii tiinji. Jerusälemäŋi, Ämiqä Kiŋganäŋä Iqueqä aŋä-himqeqä.
35 nem pela terra, porque é o escabelo de seus pés; nem por Jerusalém, porque é a cidade do grande Rei.
36 I etaŋgi si kukŋuä hŋqu yäŋänäqŋqä imäktŋqä etaŋgutqe, tqä nyuäŋä iquenyqe matqä panä. Oeyqä. Si tqä nyuäŋä iuŋi, dä qaandätä nätqätä huitŋqe, mimäkqä isŋqinyä.
36 Nem jurarás pela tua cabeça, porque não podes fazer um cabelo tornar-se branco ou negro.
37 Hiqä kukŋui, ‘Auäqä’ ätäpu, ‘Oeyqä’ tpŋqeqä. Ii qäyuvqä. Kukŋuä haqä nändi ätätqäŋuwi, quvqä imäkqä iquesanjqä.”
37 Dizei somente: Sim, se é sim; não, se é não. Tudo o que passa além disto vem do Maligno.
38 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqe, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Ämaqä hŋqu huiziqueqä hiŋui qui imäkqaŋgutqe, he iqueqä-pqe, inä imäkpŋqeqä. Itaŋga ämaqä hŋqu hŋqueqä hiquaŋi ämisqiyqaŋgutqe, he iqueqe, inä misqäpŋqeqä.’
38 Tendes ouvido o que foi dito: Olho por olho, dente por dente.
39 Iiŋä etaŋgi Nyi he tiiŋäŋqe etqänä. Hŋqu quvqä etqueqaŋgutqe, iqueŋi he kimaŋi mitqueqä pambiyä. Hŋqu saqä maŋgawä iu kpäsqaŋgutqe, si hŋgisa inä wisuätŋqeqä.
39 Eu, porém, vos digo: não resistais ao mau. Se alguém te ferir a face direita, oferece-lhe também a outra.
40 Hŋqu si kukŋuä ämiktätä, tqä gque metŋqä iqaŋgutqe, si tqä gquä quäuqä-pqe inä wisŋqeqä.
40 Se alguém te citar em justiça para tirar-te a túnica, cede-lhe também a capa.
41 Hŋqu iqueqä yquayä äma qäqi wisŋqä ktqaŋgutqe, si iqutäŋi kiŋä näŋi tii äma wisŋqeqä.
41 Se alguém vem obrigar-te a andar mil passos com ele, anda dois mil.
42 Hŋqu si nätmatqäŋqä yatŋqä kiyqaŋgutqe, ique äwisŋqeqä. Itaŋga ämaqä hŋqu, ‘Si yakuä dapiyä’ ktqaŋgutqe, si ique tuwä mäwiyqä panä.”
42 Dá a quem te pede e não te desvies daquele que te quer pedir emprestado.
43 “Qu tiiŋä ätätqäŋuwiŋqä, he qätä ae äyä äwiyätqäŋuwiqä. ‘Si sämaqä iquenyqe kiiŋä äkinyätä, tqä himä-wiuŋqä iquenyqe, äwqä quvqä imäktŋqeqä.’
43 Tendes ouvido o que foi dito: Amarás o teu próximo e poderás odiar teu inimigo.
44 Itaŋgi Nyi he tiiŋä etqänä. He hiqä himä-wiuŋqä iquauŋqe kiiŋä enyätä, ä ämaqä suqä quvqä emäkquwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqu iquau äŋguä itquetŋqä tääqä tpŋqeqä.
44 Eu, porém, vos digo: amai vossos inimigos, fazei bem aos que vos odeiam, orai pelos que vos {maltratam e} perseguem.
45 He iiŋä ipqe, Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä ymeqä-quenä eäpu, Iqu imäkätŋqä-pa imäkpŋqeqä. Iqu Iqueqä mäptqe, ätimäutä ämaqä äŋguitä, quvqetä asänä tuätŋqä iwimäkätqänä. Itaŋga piyä-pqe, ämaqä jänäŋä iquauŋqätä, suqä qäyunä mimäkqä iquauŋqätä, qiyätŋqä imäkätqänä.
45 Deste modo sereis os filhos de vosso Pai do céu, pois ele faz nascer o sol tanto sobre os maus como sobre os bons, e faz chover sobre os justos e sobre os injustos.
46 Nyi kukŋuä iiŋä etqe, kiqä quati tiiŋiqä. He äwqe, ämaqä heŋqänä äwinyätŋqä iquauŋqänä hiŋgaŋgutqe, kimaŋi Goti Hanjuwä Iqu nätmätqä squä hitapäniŋqäwä? Ämaqä mbqä ämotautqäŋuwä iqua-pqe, Goti Hanjuwä Ique qätä mäwiyqä ipiyä-qe, asä inä imäkätqäŋuwiqä.
46 Se amais somente os que vos amam, que recompensa tereis? Não fazem assim os próprios publicanos?
47 Iiŋä etaŋgqä-qe, he hiqä hita-hiŋguäkaunä yeeqä äväpu itmapqe, ämaqä huizi iquauŋi äänä mäwqätäupŋqäwä? Suqä käta-kŋguäkauŋqänä äwiŋqä ii, ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua-pqe inä imäkätqäŋuwiqä.
47 Se saudais apenas vossos irmãos, que fazeis de extraordinário? Não fazem isto também os pagãos?
48 Iŋi Hiniqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu ikikinyäŋä äpmeŋqä-pa, he-pqe ikikinyäŋä iiŋä pmepŋqeqä.”
48 Portanto, sede perfeitos, assim como vosso Pai celeste é perfeito.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.