Mateus 26
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Jisasi Iqu kukŋuä tä eeqänä qäpu ätuäqetaŋi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi tiiŋä ätukqe.
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 “He näqŋqä äyuwänä. Hiunji hŋquaqu yqänä äwinä. Iŋgaŋi hiunji naqänäŋä Pasopa iqu timäuŋqiyä. Hiunji iqu ätimäuqaŋgaŋi, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi, mäkä-huŋqä iqua zä-huätatä huepŋqä wipnuwiqä.”
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Hea asä qäŋgaŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä Käyäpasi iqueqä aŋä iqi aquvä äqäŋguwi.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Iqua kukŋuä ätqämanäpu, “Ne Jisasi Ique maqŋqä itmetanä pizqä päsatuŋque, äänä imäkatuŋquäwä?” ätŋguwi.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 “Ämaqe hiŋuä änaqänäpu mäkä ipäqiyqeŋqe, ne suqä iiŋi, hiunji naqänäŋäŋga mimäkqä yatuŋqueqä” ätŋguwi.
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Jisasi Iqu aŋä-himqä Betani, Saimonä Wänyimäŋqueä aŋä iu äpmamiŋqe.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Apäkä hui eqä jinaŋä-weqä, Iqueuä nyuäŋiu equatkqe.|alt="anointing Jesus’ head at Bethany" src="UBS B-01B.tif" size="col" loc="Mat 26:1-9" copy="United Bible Societies, 1989" ref="26:7" Iqu buayä gmanätqätaŋga, apäkä hui hikä häkä eqä jinaŋä-weqä iŋqä hŋqu, äma äwimetä, Iqueuä nyuäŋiu equatkqe. Häkitä, eqä jinaŋä-weqetä, kiqä mbqe naqänäŋi.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua e äqumbiyi, äwqä tnäŋä imäkäpu, “Eqä jinaŋä-weqe, hiŋgi qui suŋqä imäkqiyä?
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Ii eqä jinaŋä-weqe, mbqäŋqä imäkätä, mbqä naqänäŋä ämetä, ämaqä nätmatqä maeqä iquau mävqä suŋqä iqiyä?” ätŋguwi.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Jisasi Iqu iquauqä kukŋuiŋqä näqŋqä eä, iquauŋi tiiŋä ätukqe. “He apäkä täsiŋi, haŋä-iqe suŋqä vqäuä? Ii suqä äŋguänäŋi nyimäkqiyä.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Ämaqä nätmatqä maeqä iqua hesä anäŋi, hea ique-ique äyä äpmeŋäuä. Itaŋgi Nyi hesä anäŋi, hea ique-ique mäpmeqä imqänä.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Apäkä ii eqe änjiquatqe, ii Nyaqä huiwi qua ptnäniqä iiŋqä näwenyä inyimäkqiyä.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Qu qua eeqänäŋä iuŋqä äwäpu, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi awä ätuäkipiyäŋgaŋi, apäkä täsi inyimäkqeŋqe awä inä tqäpŋqeqä. Iŋi qu iiŋqä hui mimäuqä ipŋqeŋqä” ätukqe.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Iŋgaŋi wäuŋuä imäkqä 12 iutaŋä Jutasi Iskarioti iqu, hiqäva-imäkqä naqä iquauŋqä äukqe.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 Iquau äwimeqe, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Nyi Jisasi Ique he hitapmqe, he nätmatqe äkitaŋi dappŋqäwä?” Yatŋqä vqaŋgqäŋga, qu mbqä-hiki, 30 qe äwikuwi.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Itaŋi Jutasi iqu, Jisasi Iqueŋi ämaqä iquau vätŋqe, hänaqeŋqä qävqä yätŋqä ipäqäkqe.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Hiunji bretqä yeŋuä qo matäuqä bŋqä iquauqä hiunji kiŋganäŋä iqueŋi, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua Jisasi Iquenyqä äpäpu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Si hiunji naqänäŋä Pasopa iutaŋä buayä dŋqe, ne näwenyäŋi, äsqi imäkekiyatuŋquäwä?”
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu tii ätukqe. “He aŋä-himqä yäpä iŋgisa äpaquväpu, ämaqä iiŋä ique hiŋuä äqumbiyi, tii tupiyä. ‘Ämotqueqä iqu “Tupiyä” ätätä änandowatqiyä. “Hea Apiqu Nyinyqä atäuŋuä ikqe, ae qäqiqi quvepqaŋgi, Nyitä Ŋqä ämaqä iquatä, hiunji naqänäŋä Pasopa iutaŋä ymisaŋä natuŋque, tqä aŋä iu naŋqunä” ätqiyä,’ tupiyä” ätukqe.
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 I tquaŋga, iqua Jisasi Iqu ätukqä-pa, Pasopa iutaŋä ymisaŋi näwenyä qe imäkekuwi.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Awiyqä ae eqaŋga, Jisasi Iqutä, Iqueqä ämaqä 12 iquatä ymisaŋä bŋqä äpmakuwi.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Qu ymisaŋä äŋgmanäpiyäŋgaŋi, “Nyi naqä-qakuä etqänä. Hesaŋä hŋqu Nyiŋi, himä-wiuŋqä iquau nyiväŋqiyä” ätukqe.
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 I tquaŋgi äwipiyi, äwqä haŋä vqaŋga, qu hŋqunä-hŋqunä yatŋqä wipŋqä ipäqäkuwi. “Naqä Iquki, Si e ätŋi, ii nyi ma! Qäyutanä?”
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Kimaŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “Buayä hevqä täu, Nyitä anä ämeququä iquenä, ämaqä Nyi himä-wiuŋqä iquau nyivätŋqä iqu, heyaqä awä iqisaŋä hŋquvqä.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi äpäkonäŋqiyä ätkqä-pa, Iqu e päkonäŋqiyä. Itaŋgi Ique himä-wiuŋqä iquau vätŋqä iquenyqe, iqueŋi haŋä-iqä naqänäŋä wimeŋqiyä. Ämaqä iiŋä imäkätŋqä iqueŋi, känai maunyqä-säpi, ii äŋguä hitäninjqä” ätukqe.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 Jutasi, ämaqä himä-wiuŋqä iquau vätŋqä ikqä iqu, Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä äwikqe. “Ämotqueqä iqukiyä. Si e ätŋi, nyi ma. Qäyutanä?”
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Iqua ymisaŋä äŋgmanäpiyäŋga, Jisasi Iqu bretqä hŋqu ämeqe, Goti Hanjuwä Ique “äŋguiqä” ätuäqe, äkutätä, wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau ävqäwätä, ätukqe. “He ämepu biyä. Tä Ŋqä huiwiyqä.”
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Itaŋi Iqu wainqä-eqä-häki ämeqe, Goti Hanjuwä Ique “äŋguiqä” ätuäqe, iquau ävätä ätukqe. “He eeqänäŋi, eqä tä bŋqeqä.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Tä Ŋqä häŋeqä, he yätamäkqä heyätŋqä kukŋuä guä mäsäuŋqä iiyqä. Ämaqä kuapänäŋä iquauqä suqä quvqe, huätä mamäutŋqe, Nyaqä häŋeqe, iuäŋqiyä.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Nyi he etqänä. Ŋqä Apiqunä miqä iu wainqä-eqä änyä-häŋä hesä anä naniquäŋgaŋqe, Nyi wainqä-eqä aŋgumŋi maŋqä imqänä” ätukqe.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 I ätuäqetaŋi, qu apqä ätpiyi, aŋä-himqä iu äväma, qoqoŋä Olipä iuŋqä äukuwi.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iquauŋi ätukqe. “Täŋga heatqeuŋi, nätmatqä nyimeqaŋgutqetaŋi, heqä Nyinyqä quuvqä heqiyqe, mändi päwiŋqiyä. Ii Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätä äqänäŋqä-payqä.
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Itaŋgi Goti Hanjuwä Iqu, Nyi aŋgi nyivauqumuatqaŋga, Nyi qua Galili iuŋqä hiŋuiqä emamniqeqä” ätukqe.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 I tquaŋga Pitä iqu ämävauqe, “Iqua eeqänä nätmatqä kimeqaŋgutqeta quwqä quuvqä heqiyqä mändi qäyä äpäwiqaŋguti, nyi iiŋä miqä da ymqänä” ätukqe.
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Nyi naqä-qakuänä äktqänä. Heatqä tqueŋi, kukutakisqä äkakä matqäŋga, si Nyinyqe, ‘Iquenyqä maqŋqeqä’ hŋquaqui-hŋque tutŋqinyä” ätukqe.
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 I tquaŋga Pitä iqu ämävauqe, “Qäyä eänä. Si äpäkoŋgti, nyi-pqe anä päkoneŋqeqä. Nyi Sinyqe, ‘Iquenyqä maqŋqeqe’ matqä imqänä” ätukqe. Itaŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä eeqänäŋä huiziqua-pqe, inyänä ätkuwi.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Iŋgaŋi, Jisasi Iqutä, iquatä, ‘Gesemäniyqä’ ätmiŋuwä iu ätimäupiyi, Iqu iquauŋi tiiŋä qe ätukqe. “He täqi pmapiyä. Nyi tääqä tmqä, näŋiŋqä umqänä.”
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 I ätuäqe, Iqu Pitä iquesä, Sepri iqueqä hikŋä iquaquisä itmeqe, nänä qe äukuwi. Itaŋi Iqu änä mäwimäŋqä itä, Iqueqä äwqe haŋä kiiŋä äwikqe.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 Iŋgaŋi Iqu iquauŋi, tiiŋä qe ätukqe. “Haŋä-iqä tqu, Nyaqä qeqä-quuvqä tämŋi imbätäumäkqä-qae, ae qäqi äpäkonmqä iqä. He täqi äpmapu, quvqä nemeqeŋqe äŋguä äminyanä.”
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 I ätuäqe, nändi ti äwäqe, Iqueqä hipeŋui qua bu eäqe, tääqä tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiquki, hänaqä-pqä hui inä etaŋgutqe, häkä haŋä-iqä-täŋä tqu huätä mändavä. Iŋäqe änyiŋqä Nyaqeuŋi, qäyä etaŋguti, äkiŋqä Saqeunä isŋqeqä.”
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Iiŋi ae ätuäqetaŋi, Iqu Iqueqä ämaqä iquauŋqä aŋgi äpäqe, hiqaqä witaŋgä äqunäqe, Pitä iqueŋi tii ätukqe. “Änääŋäŋqäwä? He Nyitä anäŋi, wäŋqäpu mämiŋqä iquwiuä?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Yamwiqä iqe, he mändi maekittqiyqä yätŋqä iiŋqe, he äminyäpu tääqä tupŋqeqä. Hiqä quuvqe, qäyunä imäkŋqäŋqä wiŋgaŋgutqä-qe, huiwi yäŋänäqŋqä maeqeqä” ätukqe.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Iqu aŋgumä äväma äwäqe, tääqä tiiŋä ätukqe. “Ŋqä Apiquki, häkä haŋä-iqä-täŋä tqu, huätä mändautŋqä etaŋgutqe, kiqä haŋä-iqe, Tqä äkiŋqä iunä mamqänä.”
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Itaŋga iquauŋqä aŋgumä äpäqe, iqua hiŋuä kukuäŋuä wiyqaŋgi hiqaqä witaŋgä äquŋgqe.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Iqisaŋi Iqu iquauŋi aŋgumä ävämaŋi, tääqä yäpaki, kiŋganäŋä iquaqu ätkqä-pa, ätkqe.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Qänakndaŋi Iqu Iqueqä ämaqä iquauŋqä aŋgu äpäwäqe, ätukqe. “He hiqaqä yqänä äwiŋuwi, hapä äpmeŋäuä? Qätä nyipiyä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Ique, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquauqä hipa iu wipŋqe, ae qäqiyqä.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 He pämä äpmepu äwanä! Hiŋuä qumbiyä. Huiziuqä hipa iu nyivätŋqä iqu, ae qäqi ätimäutŋqä iqiyä” ätukqe.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jisasi Iqu kukŋuä ii yqänä tätqätaŋgaŋi, Jutasi ämaqä 12 iquautaŋä iqu äpkqe. Iqutäŋi, ämaqä kuapänäŋi, ipäqäyuŋätä, jävqätä a äqätqa äquvepkuwi. Ämaqä iquauŋi, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, qokä-apäkä iu miqä huiziquatä ändowatkuwi.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Qu änyä upŋqä imäknäpiyäŋgaŋi, täkqä-tqä iqu, huiziquauŋi tii ätukqe. “Nyi ‘Ämaqä Tqueyqä’ etätmi, kikiyä äwuŋgundi, he Iqueŋi a kiqätpŋqe.”
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Qu ätimäupiyi, Jutasi iqu Jisasi Ique maqänä äwimeqe, “Ämotqueqä Iqukiyä, heatqevqä” ätuätä, maŋgawiu kikiyä äwuŋgqe.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Itaŋi Jisasi Iqu iqueŋi, “Näueqä iquki, nätmatqä si imäktŋqä äpŋi, imäkiyä” ätukqe.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Ique kiqätqaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä ämaqä hŋqu, iqueqä ipäqäyuŋi ämäkäqiyäqe, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋque, qätä mŋä hämänä ätqavämäukqe.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 I imäkqaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi tii ätukqe. “Tqä ipäqäyuŋi, kiqä aŋä iu aŋgi qupuiseyä. Ämaqä ipäqäyuŋä itä mäkä äumbqä eeqänäŋä iqua, ipäqäyuŋä iutanä päkombnuwiqä.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Si tiiŋiŋqä maqŋqä eŋnä? Nyi Ŋqä Apique yatŋqä vqaŋgndqe, Iqu eŋätqä kuapänä 50,000 iquauŋi, yätamäkqä nyipŋqä ändowatäŋqiyä.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Itaŋgqä-qe Nyi iiŋä imäkqaŋgndqe, kukŋuä Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqe, qäyunäŋi äänä timäuniqätiyä? Iqueqä bukä iuŋi, ‘Nätmatqä tä, Nyi nyimeŋqiyä’ ätä äqänänä” ätukqe.
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Ique a kiqätqaŋguwä iquauŋi, Iqu tiiŋä ätukqe. “He ipäqäyuŋätä, jävqätä a äqätqa äpquwi, ämaqä äpäsätä quwä-meqä hŋque a äkiqätätqäŋuwä-pa, Nyi-pqe, iiŋunä etaŋgä äŋgiqätqäuä? Hiunji eeqänäŋä iuŋi, Nyi hiqäva-imäkqä aŋä ququawä iu äpmamä, qokä-apäkä iu ämotquetqätaŋgaŋi, iŋga maŋgiqätqä, suŋqä itqäŋuwäwä?
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Nätmatqä eeqänäŋä ii, hiŋuä-tqä iqua kukŋuä äqiyäpu ekuwä ii, qäyunä imäkätŋqä ätimäuqeqä” ätukqe.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Ämaqä Jisasi Ique a äkiqätukuwä iqua, Iqueŋi Käyäpasi hiqäva-imäkqä naqä iqueqä aŋä iuŋqä qe ätuma äukuwi. Iqiŋi, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, ämaqeu miqä huiziquatä, aquvä äqämbu äpmamiŋuwi.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Pitä iqu Jisasi Ique kiŋä-näŋi ti äwivändqa äpätä, hiqäva-imäkqä naqä iqueqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, “Jisasi Iqueŋi nätmatqä äkitaŋi wimeŋqutiyä” tä, ämayukä-imaŋqä iquatä anä äpme, hiŋuä äqunä äpmamiŋqe.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqä iquau miqä naqä huiziquatä, Jisasi Ique pizqä päkpŋqä diŋqe, quaŋgä tpŋqä hŋquau tääqä ätuätumepu, Iqu suqä quvqä hui imäkqäŋqä qävqä imiŋuwi.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Ämaqä kuapänä äpäpu, Iquenyqä quaŋgä täqisqaŋguwä-qe, ämiqä naqä iqua, Ique pizqä päkpŋqä iiŋqe, qakui mämäqumueqä ikuwi.
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 Qänakŋi, ämaqä hŋquaqu äpäsinyä, tii ätukiyi. “Ämaqä Tqu, ‘Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋi äpnetmä, hiunji hŋquaqui-hŋquenyä aŋgi mätmqänä’ ätkqeqä” ätukiyi.
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 I tquaŋgiyäŋga, hiqäva-imäkqä naqä iqu pämä ätqäuqe, Jisasi Ique yatŋqä tiiŋä qe äwikqe. “Iquaqu e ätqiyi, änääŋgä? Si kima matqä isŋqätanä?”
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Itaŋgi Jisasi Iqu kukŋuä hui matqä ikqe. Itaŋi hiqäva-imäkqä naqä iqu tii ätukqe. “Si kukŋuä naqä-qakuänäŋinä nattŋqä iiŋqe, nyi Goti Häŋä äpmeŋqä Iqueqä yoqä iutanä yatŋqä äkiyqänä. Si Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä-quki eänä, ä Kraisi, Goti Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukitanä?”
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 I tquaŋga, Jisasi Iqueuä kimaŋi, “Si e ätŋi qeyqä. Nyi he etqänä. Qänakndaŋi, he Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Yäŋänäqŋqä-täŋä Iqueqä hipa ämuaŋgisa pmetaŋgi hiŋuä qumbnuwiqä. Itaŋga Iqu qaquvqeu pmeqä qäukuä yätuta quvepqaŋgi, qumbnuwiqä” ätukqe.
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Käyäpasi iqu i tqaŋgi äwiyäqe, äwqä tnäŋä wiŋgaŋgi, iqueqä gquä quäuqä äpisätä, tii ätukqe. “Iqu Goti Hanjuwä Iqu eŋqä-pa timäutŋqä tqaŋgi, äyä äwiyäŋunä. Ne Ämaqä Tqueqä suqeŋqä awä natpŋqe, ämaqä hŋquauŋqä qävqä miqä yatuŋqueqä.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Ne Ique änä-änä imäkatuŋqueŋqe, he kŋuä äänä hiyqiyä?” ätukqe.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 E ätupiyi, qu Iqueqä himä-hiqumuaŋä iu makukuä äqutäupu, aaŋä kuapänäŋä äpäkmiŋuwi.
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 Iŋgaŋi iqua äpäsäpu tii ätukuwi. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä äkikqä Iquki, hiŋuä natiyä. Ämaqä tä äkpäsquwä iqua, tqukuakä?” ätukuwi.
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Asäŋgaŋi, Pitä iqu yäpaqä mäŋgisa, aŋä ququawä iqi äpmamiŋqe. Apäkä wäuŋuä imäkqä hui, iqu-täŋä qäqi äpätä, “Si Jisasi Galilisaŋä Iqutä anä äpmetqäŋiyiqä” ätukqe.
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Itaŋgi Pitä iqu ämaqä eeqänäŋä iquauqä hiŋuä iqisaŋi, “Oeyqä. Si kukŋuä tä ändŋi, nyi maqŋqeqä” ätukqe.
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Itaŋi iqu äwäqe, täkŋä hävqä iu miqä iquauqä aŋä iu ätqäumiŋqe. Iqiŋi apäkä wäuŋuä imäkqä hui, ique hiŋuä äqunäqe, ämaqä qäqi pmetaŋguwä iquauŋi, “Ämaqä tqu, Jisasi Nasäretqätaŋä Iqutä anä äpmetqäŋiyiqä” ätukqe.
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 I tquaŋga, Pitä iqu aŋgumŋi, “Oeyä” ätukqe. “Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä ätqänä. Ämaqä Iquenyqe, änyä maqŋqä eäŋänä.”
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Qänaki wäŋqäpŋi, ämaqä qäqi ätqäumiŋuwä iqua äpäpu, ique ätukuwi. “Naqä-qakuänänjqä. Si Ämaqä Iqutä anä äpmeŋuwä iquautaŋä iqukiyqä. Ne tqä quväki äkiyätanä, näqŋqä ämequnä.”
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 I tquaŋguwäŋga, Pitä iqu kukŋui, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Aaŋä naqä-qakuä etqänä. Nyi Ämaqä Iquenyqe, maqŋqeqä. Nyi kukŋuä naqä-qakuä matqä iqaŋgndqe, Goti Hanjuwä Iqu haŋä-iqä qäyä dapänä.” Iqu kukŋuä qäpu ae tqaŋga, maqänäŋi kukutakisqä äkakä qe ätkqe.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Asä qäŋgaŋi, Pitä iqu Jisasi Iqueqä kukŋui, “Kukutakisqä äkakä matqäŋga, si Nyinyqe, ‘Maqŋqeqä’ hŋquaqui-hŋque ttŋiqä” ätukqeŋqä kŋuä indqänäqe, yäpaqä mäŋgisa äwäqe, kŋuä naqänäŋä äqäkqe.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.