Mateus 23
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu qokä-apäkä iquautä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquautä, kukŋuä awä tiiŋä ätukqe.
1 Imaibo Jesu sabuw rou’ay gagamin naatu i ana bai’ufununayah isah eo,
2 “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä yoqä naqä ämapu, suqä Mosisi iqu ätkqeŋqä näqŋqä äyä etapätqäŋäuä.
2 “Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee i Moses ana ofafar etei hisora’ub.
3 Iiŋiŋqe, kukŋuä eeqänäŋi qu he hitqaŋgpqe, he qätä äwiyäpu qänaknä iqäpŋqeqä. Iŋäqe qu kukŋuinä kuapänä ätäpu, iquauqä-quwäŋi qänaknä miqä-qua etaŋgi, suqä qu imäkquwi, he qänaknä miqä iqäpŋqeqä.
3 Imih abistan tibi’obaiyi i kwanabosiyasiyar, baise men kwani’u’urih. Anayabin abisa teo i men na’atube tisisinafumih.
4 Quwqä suqe, ktqä tii eŋqä-paŋiqä. Nätmatqä hui aquvä äqiyäpu, qa eŋqä-ma maŋguä ämanyuäpu, ämaqä iquau haŋä-iqä ävätqäŋäuä. Iŋäqe iquauqä-quwäŋi, ämaqä haŋä-iqä metaŋguwä iquauŋi, yätamäkqä mävqä-quaiqä.
4 Ofafar fokarih maiyow sabuw tuwabuh hiyara’ah hi’abar tibi’akir, naatu i men kafa’imo boro umah hina’ofere hinibaisih bit nakereremih.
5 Suqä qu imäkätqäŋuwi, ii ämaqe qu yoqä naqä wipŋqä iiyqä.|alt="Jewish leader with phylactery and tassles" src="LB00276C.tif" size="col" loc="Mt 23:1-8" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="23:5" Suqä eeqänäŋä qu imäkätqäŋuwi, ii ämaqe qu hiŋuä äqumbu yoqä naqä wipŋqä iiyqä. Qu tääqä tpŋqä ipiyäŋgaŋi, wäpiqä-qatäwä, naqänäŋä imäkmbŋqäuä. Itaŋi qu Goti Iquenyqä qänaknä iqä iquaiqä motquapŋqä iiŋqe, quwqä gquä quäuqä maŋä iuŋi, ttiŋuä-täŋä quäuqe imäkmbŋqäuä.
5 “Sawar etei bebeyanamaim tisisinaf sabuw itihimih. God ana Tur ai kanabihimaim hikirum, ukwarih, umah, hai faifuwamaim hikubabaren sabuw itihimih.
6 Ymisaŋä naqä imäkqäŋgaŋi, aŋä äŋguäqinyä pmapŋqä winyäŋqiyä. Aŋä aquväqŋqä iuŋä-pqe, zä-hawä äŋguänäŋä iqinyä pmapŋqä winyäŋqiyä.
6 Hiyuw hai mar tekokok efan gewasih hinabow hinamare hinama, naatu Kou’ay Bar wanawanan tekokok efan gewasih imaim hinama.
7 Ququawä aquväqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, ämaqe iquauŋi, ‘hiunjiŋganjqä’ tupŋqätä, ‘Ämotqueqä naqä iqukiyä’ tupŋqätä, winyäŋqiyä.
7 Hai kok gagamin i ahar efanamaim sabuw hinakakafiyih, hai merar hinay hinabora’ara’ahih bai’obaiyenayah gewasih hinarouw.
8 Iŋäqe hiyaqä Ämetqueqä Naqe, Hŋqunänjqä. Ga he hiŋguiqueŋqä hiuänjqä. Iutaŋi, he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziqua, ‘Si ämotqueqä naqä iqukiyqä’ ktpŋqä iiŋqe, hiŋuinä mäquŋquä isŋqeqä. Oeyä.
8 “Baise kwa men bai’obaiyenayah hinarauw hina’omih. Anayabin kwa etei i ain uf, naatu a Bai’obaiyenayan i ta’imon.
9 Itaŋga hiqä Hiniqu Hŋqunä eä, qäukuä yätu äyä äpmenä. Iutaŋi, he ämaqä qua täutaŋä hŋque, ‘Apä-qä’ mätquä pambiyä.
9 Men yait ta iti tafaramamaim Tamat kwana’omih, anayabin kwa Tamat i ta’imonamo maramaim ema’am.
10 Ga heqä näqŋqä etapqe, Kiuänäŋä Hŋqunänjqä. Ii Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä ämaqeu ämitŋqä atäuŋuä ikqä Iquvqä. Iutaŋi he hŋqunä-hŋqunäŋi, huiziqua, ‘Näqŋqä nätapqä iqukiyqä’ ktpŋqä iiŋqe, hiŋuinä mäquŋquä isŋqeqä.
10 Naatu men yait ta kwa isa bai’obaiyenayah narouw nao, anayabin kwa A Bai’obaiyenayan i ta’imon Keriso akisin.
11 Hesaŋä ämaequtäuŋqä iqu, hiqä wäuŋuä emäkiyqä pmeniqeqä.
11 Orot gagamin kwa wanawananamaim i orot yait taintuwan isah ebi’akir.
12 Ämaqä hŋqu iqueqä yoqe haqeqä mamäŋgaŋgutqe, Goti Iqu iqueŋi mändi kittqiyäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä yoqe mändi äkittqäŋgqe, Goti Iqu iqueqä yoqe yäänä imäkäŋqiyä” ätukqe.
12 Orot yait taiyuwin ebobora’ah God boro nayare, naatu orot yait taiyuwin eyayare God boro nabora’ah orot gagamin namatar.
13 — ausente —
13 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawanah rerekabih! Sabuw mar ana aiwobomaim run isan hai etawan kwahir, naatu kwa run isan kwakwahir, sabuw afa runamih tisisinaftobon baise kwa men kwabibasit boro hinarun.
14 — ausente —
14 Yababan boro kanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawan rerekabih! Kwafur baibin kwai’a’afiyih hai sawar kwabowabow, naatu iti baifa’i isan kwai’o’orot yoyoban manimanih kwayoyoyoban
15 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä hŋqu, iqueqä kŋuä äkunmäknätä, Israitqä iqune Goti Hanjuwä Iqueqä yoqä haqeqä ämamäutuŋquä-pa mamäutŋqä iiŋqe, he eqä-huäŋä ätäutqutäŋqä iutä, qua hituŋuä äwitqutäŋqä iutä, qaŋä ikiquenjqä. He iiŋi äŋguänä imäkpiyä-qe, hŋqu kŋuä kunmäkŋgaŋgutqäŋgaŋi, he iqueqä suqä quvqe, hiqeuŋi ämäwqätäutŋqä iwimäkätqäŋäuä. Iŋi iqu-pqä tä maisquä iuŋqä wäŋqiyä.
15 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawanan rerekabih! Tafaram, tafaram un boy kwabai sabuw dogoroh baikitabirin a kou’ayomaim run isan kwa’u’uwih, naatu orot ta’imon kwabai a kou’ayomaim erur i ana kakafin tafan kwaya’abar kwai’afiy kakafin natun matar kwa bairi kwanan kwani’akiramih.
16 He hiŋuä pisqä eäpu, huiziu hänaqä motquapŋqä itqäŋuwä-paŋuenji. He tiiŋä ätätqäŋuwitaŋi, haŋä-iqe emeŋqiyä. ‘Ämaqä hŋqu, “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätätäqäŋgaŋi, kukŋui naqä-qakuiqä tqe motquetŋqe, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋqänä ätätqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä. Iŋäqe iqu golqä hiqäva-imäkqä aŋiu äwiŋqeŋqä ätätqe, iqu iiŋä ätätqä-pa imäkäŋqiyä’ ätätqäŋäuä.
16 “Yababan boro kwanab! Mata fimih! A bai’obaiyenamaim sabuw kwai’obaiyih kwao, ‘Orot yait Tafaror Bar isan na’obaifaro, nati ana’obaifaro yabin en, baise orot yait Tafaror Bar wanawanan gold isan na’obaifaro, nati anao matanen i nakakafiy.’
17 He hiŋuä pisqä qämä-qämä iqä-quenjqä. Golqä hiqäva-imäkqä aŋä iu äwiŋqä ii, hänaqä äkiutaŋgä, Goti Iqueqänä ätimäuqeuä? Ii, Iqueqä aŋä iutaŋiqä. Iutaŋi, Iqueqä hiŋuiqiŋi, nätmatqä kiŋganäŋi, äsqukä? Ii golqetanä, ä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋitanä? Ii Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋiyqä.
17 Mata hifim kwabobosa! Sawar menatan i gagamin, gold o Tafaror Bar? Baise Tafaror Bar i gagamin anayabin i wanawananamaim gold i kakafiyih himatar ti’inu’in.
18 Ga he tiiŋä-pqä ätätqäŋäuä. ‘Ämaqä hŋqu “Iiŋä-iiŋä imäkmqänä” ätätäqäŋgaŋi, kukŋui naqä-qakuiqä tqe, ämotquetŋqe, hiqäva-qäyqä ttawiŋqänä ätätqe, ii nätmatqä hiŋgiŋqeqä. Iŋäqe, iqu naŋuä hiqäva-qäyqä ttawä haqeuŋiŋqä ätätqe, iqu iiŋä ätätqä-pa imäkäŋqiyä’ ätätqäŋäuä.
18 Iban maiye sabuw kwai’obaiyih kwao, ‘Orot yait sibor ana gem kakafiyin isan nao’obaifaro, nati anao baifaro i yabin en, baise gem kakafiyin afe’enamaim siwar isan na’obaifaro nati ana’obaifaro i nakakafiy.’
19 He hiŋuä pisqä-quenjqä. Naŋuä hiqäva-imäkqäŋqä ii, hänaqä äkiutaŋgä, Goti Iqueqänä etŋqeuä? Ii Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva-qäyqä ttawä iutanänjqä. Iutaŋi, Goti Iqueqä hiŋuiqiŋi, nätmatqä kiŋganäŋi äsqukä? Ii naŋuitanä, ä hiqäva-qäyqä ttawitanä? Ii ttawiyqä.
19 Mata hifim kwabobosa! Sawar menatan i gagamin, siwar o sibor ana gem kakafiyin tafanamaim siwar tena kakafiyin kakafiyin temamatar i gagamin?
20 Iiŋiŋqe, ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä, hiqäva-qäyqä ttawiŋqä ätätqä iqu, iqu hiqäva-qäyqä ttawiŋqätä, nätmatqä eeqänäŋä haqeqi äwiŋqä iŋqätä, ätqiyä.
20 Isan imih orot yait sibor ana gem kakafiyin isan eobaifaro, sawar etei nati gem tafaramamaim ti’inu’in auman isah eobaifaro.
21 Itaŋga ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä, hiqäva-imäkqä aŋiŋqä ätätqä iqu, iqu aŋä iqueŋqätä, Goti aŋä iu äpmeŋqä Iqueŋqätä ätqiyä.
21 Na’atube orot yait Tafaror Bar isan eobaifaro, i God nati wanawananamaim ema’am auman isan eobaifaro.
22 Itaŋi ämaqä, kukŋuä naqä-qakuiqä motquetŋqä qäukuä yätuŋqä ätätqä iqu, iqu Goti Hanjuwä Iqueqä zä-hawiŋqätä, itaŋga Goti iu äpmeŋqä Iquenyqätä ätqiyä.
22 Naatu orot yait mar isan eobaifaro i God ana urama’ama efan isan eobaifaro, anayabin nati i God ana ma’ama efan.
23 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He kukŋuä-suqä hŋqueŋqä kŋuä indqänäpu, iwuneqätä, kuämiqätä, itaŋga andŋätä ämepu, iwäsäupu 10 imäkäpu, hŋqu Goti Hanjuwä Ique ävätqäŋuwiqä. I etaŋgi kukŋuä-suqä iutaŋä naqänäŋä, suqä wäŋqä iiŋä iqueŋi ämäwqätäuŋqä tiiŋä iquauŋi, he tuwä wiyquenjqä. Suqä ämaqä qäyunä itqueqetä, ämaqeuŋqä qeqä imäŋqetä, Goti Iquenyqä quuvqä hämänänä wiyqä itäŋi, he mimäkqä itqäŋuwiqä. Äŋguänäŋi, tiiŋiqä. Suqä he hiqä nätmatqä iwäsäupu, hŋqu Goti Ique vqe mävquatämäuqä ipu, suqä iquauŋä-pqe qänaknä iqaŋgpqe, ii äŋguä wäŋqiyä.
23 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee, wanawanan rerekabih! Kwa i fiyow yamurih gewasih, bay hai momon, bay matah haibaib gewasih i roumukur kwayai God kwabitin, baise ofafar gagamih ma gewas isan, kabeber, bosunusunub isan eo i kwakwahiren. Ofafar iti i gagamih, gewasin i kwatabosiyasiyar ofafar afa auman.
24 He ämaqä hiŋuä pisqä qäyä etaŋgi, huiziquau hänaqä motquapŋqä itqäŋuwä iquenä, he tiiŋä-quenjqä. Ämaqä hŋqu quinaŋuä meqä isua waŋä iu witaŋguti, hiŋuä äqunätä huätä ämatnämäutŋqä-qe, kametqä waŋä iu äwiŋqe, hiŋuä mäquŋquä, eqetä eeqänä äŋguneqäqä-paŋä-quenjqä.
24 Bonawiyenayah mata fim! Ofafar rimiyafof totomar i kwarurububuna, baise camel koun butun i kwatotonan.
25 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Eqä-häkitä, hevqetä haqäŋgisaŋi asŋä äŋguänä äqiyäpiyä-qe, ymisaŋä wiqä iŋgisaŋi, suqä quwä meqetä, kŋuä hiqä-hiuäŋqänä indqäŋqetäŋi, maŋguä äyä imäkätqäŋäuä.
25 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu Pharisee wanawanan rerekabih! A kerowas naatu a tew ufuhine i kwasasouwen, baise wanawanah i kato rabirabih, bain, bai’o’orot, kabat, gamin baiyow awan karatan inu’in.
26 Si Parisi hiŋuä pisqä-qukiyqä. Kiŋganäŋi, si eqä-häkä yäpä iŋgisaŋi asŋä äŋguänä qäyqaŋgtqe, ga haqäŋgisaŋä-pqe asä iiŋä timäutŋqeqä.
26 Mata hifim kwabobosa Pharisee! Gewasin a tew naatu a kerowas wanawanahine wan kwanasouwen, saise ufuhine auman boro hinigewasih.
27 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He ämaqä qua äptepqä haqäŋgisaŋi, qätäqua äqiyequwä-paŋuenjqä. Qua äptepqä yäpaqä iŋgisaŋi, aaŋä äŋguänäŋä äqunätŋä-qe, yäpä iŋgisaŋi ämaqä pizqä iquauqä yäŋitä, nätmatqä kiyä mätqä eeqänäŋitä witaŋgi qundŋqinyä.
27 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee. wanawan rerekabih! Kwa a’itinin i rah ufunane tewowab gewas ebatabat na’atube, baise wanawanan i orot babin hai rarik awan karatan masin kakafin.
28 He-pqe asä iiŋä-quenjqä. Ämaqä iqua, hiyaqä huiwi hiŋuä eqänäpiyi, qu he ämaqä jänäŋuayqä kŋuä indqänätqätaŋguwä-qe, hiqä yäpä iŋgisaŋi suqä wopqä ipu kukŋuinä tqetä, suqä hŋgisa mamäuqetäŋi, kuapänä emnänä.
28 Imih kwa ayumat i nati na’atube, ufunane sabuw matahimaim a’itinin i gewasin, baise wanawananamaim a kakafin naatu a tafasar i ra’at.
29 Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquendä, Parisi iquendäŋi, he wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Haŋä-iqe, tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He hiŋuä-tqä qäŋganä äpäkoŋguwä iquauqä yäŋä qua äptekuwiu änyä-häŋä imäkäpu, itaŋga ämaqä jänänäŋä iqua qua äptekuwä iuŋi ätnäŋä imäkäpu äŋguänä imäkquenjqä.
29 “Yababan boro kwanab, Ofafar Bai’obaiyenayah, naatu Pharisee, wanawan rerekabih! dinab oro’orot hai yawas gewasih naatu sabuw hai yawas mutufurih himomorob hai rah i kwabobuna’en kwama kwabi’aburen.
30 He iiŋä imäkäpu tiiŋä ätätqäŋäuä. ‘Ne atqä-awäkatä anä pmeqä-säpi, qu hiŋuä-tqä iquau pizqä päkpŋqe, yätamäkqä mävqä iquaniŋgä’ ätätqäŋäuä.
30 Naatu kwao, aki ai a’agir hima’am hai veya’amaim bairi ata ma’am aki boro men dinab oro’orot ata rauw hitamorobomih.
31 Kukŋuä iiŋä ätätqäŋuwi, hiqä-hiuä tiiŋä äyä ämänätqueqäuä. He hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkkuwä iutaŋä ymeqä hueqä-himqä iquenjqä.
31 Imih nati turamaim kwa taiyuw kwao’orereb kwa uwatanah i dinab oro’orot hi’asbunubunuw himorob.
32 I etaŋgi hiqä tawäka suqä quvqä imäkqätaŋuenjqae, he-pqe imäkqa qae upiyä.
32 Imih abisa uwatanah hibubusuruf hisisinaf i kwaisawar nuhi efot.
33 He qämakä quvqä iqua eämakuwänäŋä iquenjqä. Goti Hanjuwä Iqu kukŋuä ämetätqäŋgaŋi, he äänä mäwqätäupnuwäŋqäwä? Oeyä! He tä maisquä iuŋqä upnuwiqä.
33 “Kok hai yumat! naatu kok natunatun! God ana baimakiy boro kwanahaiw?
34 Iiŋiŋqe, he qätä nyipiyä. Nyi hiŋuä-tqä hŋquautä, ämaqä kŋuä äŋguä-täŋä hŋquautä, itaŋga ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋquautäŋi, henyŋqä dowatmqänä. Itaŋgi he hŋquauŋi pizqä äpäsäpu, zä-huätatä huepnuwiqä. Itaŋga hŋquauŋi aŋä aquväqŋqä iuŋi täuatätäu ipu, aŋä-himqä hŋqueŋqä päsäwatpnuwiqä.
34 Isan imih a tur ao’owen, dinab oro’orot, bai’obaiyenayah naatu orot not wairafih boro aniyafarih hinan. Baise boro kwanabow kwanarauw hinamorob, afa boro kwana’onafih, naatu boro kwanarouw hinamorob, afa boro Kou’ay bar wanawanan kwanawabirih, naatu bar merar ta ta’amaim kwaninunih kwanaremor.
35 Iiŋä etaŋgi qu ämaqä jänäŋä iquauŋi, qua täu pizqä äpäkka äpmiŋuwä iquauqä suqä quvqe, he kima eeqänäŋi ämapŋqäuä. Epo iquesa äpäsipäqäkaŋi, yäpaki Beläkiya iqueqä hikŋä Sakätiyasi ique äpäsätqutukuwiqä. He Sakätiyasi ique äpäkkuwi, hiqäva-imäkqä aŋä iuŋi, hiqäva-imäkqä ttawä iutä, hiqŋqä Goti Hanjuwä Iqunä pmeqä iutä, awä iqi äpäkkuwiqä.
35 Sinaf ana an nati isan, sabuw gewasih himorob hai rara susuwa anabit etei boro kwa tafa nayen baimakiy kwanab. Abel orot gewasin momorob ana veya’ika re na Berakiah natun Zechariah, iti Tafaror Bar naatu sibor kakafiyin hai founamaim kwarab momorob i ana veya’amaim tit.
36 Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Suqä quvqä eeqänäŋä iiŋqe, kiqä kimaŋi haŋä-iqe, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi ämapŋqäuä.
36 Imih tur anababatun a tur ao’owen, Sabuw himorob hai rara re’er hai bit etei kwa iti boun yawasih kwama’am boro kwanab.
37 Jerusälemä iquenyä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä henyŋqä dowatqaŋgqä iquauŋi, hikä pizqä päsquenjqä. Hea kuapänäŋä iuŋi, Nyi heyaqä ymeqä iquauŋi, kukutakisqä kiqä meqä itmetä hikuwä yäpä iqi ämäqumuatetŋqä-pa, naqä hmbinyä i mäqumuatemätmä iqa äpätŋqeqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he iiŋqe maeŋqä enä.
37 “O Jerusalem, Jerusalem! dinab oro’orot etei i’asbunuw himorob, naatu kob abarayah hiyunih hinan etei kabayamaim irauw himorob. Mar etei a kok kwanekwan umau’umaim natunat atabuwih hitan ta’imon hitamatar. Kokorere natunatun ita’imonih ebaba’afuwih na’atube, baise o men kafa’imo baibasit itu.
38 Qätä nyipiyä. Goti Hanjuwä Iqu heyaqä aŋi ae ävämeqaŋga, aaŋqä hiäniqeqä.
38 Isan imih a bar a merar boro hinakwahir naowarar.
39 Itaŋga Nyi he tiiŋä etqänä. Täŋgata tiiŋi, he hiŋuä maŋqäŋqä ipŋqäuä. Qänakndaŋi he kukŋui, ‘Ämaqä, Goti Naqä Iqueqä kukŋuä awä tuätŋqä pätqätaŋgqä Iqueŋi, Goti Iqu äŋgui iwimäkäŋqiyä’ ätpqäŋgaŋi, he aŋgi hiŋuä ŋqämbnuwiqä” ätukqe.
39 A tur ao’owen ayu boro men kwana’itu maiye’emih. Ana maramaim kwanao, ‘Yait Regah wabinamaim enan boro baigegewasin nab.’”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.