Mateus 21
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NVT
1 Itaŋga iqua, Jerusälemä-täŋä qäqi timäupŋqä ipiyäŋgaŋi, qoqoŋä Olipä iŋgisa aŋä-himqä Betäpake iu ätimäukuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä hŋquaqui ändowatätä, tii ätukqe.
1 Quando já se aproximavam de Jerusalém, Jesus e seus discípulos chegaram a Betfagé, no monte das Oliveiras. Jesus enviou na frente dois discípulos.
2 “Qe aŋä-himqä näŋgisaŋqä winyqä. Ique äpaquväsiyäŋgaŋi, qe doŋgi hŋqu, guä äkiqiyäuequwä, kiqä meqä iqutä anä pmetaŋginyä, qunyiyäŋqinyqä. Iiŋä äqunyiyi, gue iwasqiyäsinyä, Nyinyqä ätuma binyqä.
2 “Vão àquele povoado adiante”, disse ele. “Assim que entrarem, verão uma jumenta amarrada, com seu jumentinho ao lado. Desamarrem os animais e tragam-nos para mim.
3 Ämaqä hŋqu kukŋuä hui qesqaŋgutqe, ga qe tiiŋä tquinyqä. ‘Naqä Iqu iquaqui wäuŋuä vätŋqeqä.’ Qe i tquaŋgisqe, maqänäŋi iqu hiŋuinä qeqänäwqatäŋqiyä.”
3 Se alguém lhes perguntar o que estão fazendo, digam apenas: ‘O Senhor precisa deles’, e de imediato a pessoa deixará que vocês os levem.”
4 Nätmatqä ii ätimäukqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui, hiŋuä-tqä iqueqä maŋä iuta ätkqe, qäyunä imäkätŋqä ätimäukqe. Hiŋuä-tqä iqu kukŋui tiiŋä ätääŋqe.
4 Isso aconteceu para cumprir o que foi dito por meio do profeta:
5 “Kukŋuä tä, ämaqä Sayonä äpmeŋuwä iu awä tii tuvä. ‘Hiŋuä qumbiyä! Hiyaqä ämeyqä naqä iqu, emetŋqä äpqiyä. Iqu ämaqä yoqä maeqä-qu eŋqä-pa, doŋgi haqeu pmeqä äyä äquvepqiyä. Iqu doŋgi iiyqä meqä iqueqä haqeu pmeqä äquvepqiyä.’”
5 “Digam ao povo de Sião: ‘Vejam, seu Rei se aproxima. Ele é humilde e vem montado num jumento, num jumentinho, cria de jumenta’”.
6 Itaŋga ämaqä wäuŋuä imäkqä iquaqu äwäsinyä, Jisasi Iqu ätukqä-pa iiŋä imäkkiyi.
6 Os dois discípulos fizeram como Jesus havia ordenado.
7 Iquaqu doŋgi känäutä meqä iquesä ätuma äpäsinyä, iquaquvqä gquä quäuqe, doŋgi iquaquiyqä haqeqi eqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu haqeu qe äpmakqe.
7 Trouxeram a jumenta e o jumentinho e puseram seus mantos sobre o jumentinho, e Jesus montou nele.
8 Itaŋi ämaqä kuapänäŋi quwqä gquä quäuqe, äquvätäpu, hänaqeu äqäqasäueqäkuwi. Ga ämaqä huiziqua zä-äpa ätäväpu, hänaqä iqi äqäqasäueqäkuwi.
8 Grande parte da multidão estendeu seus mantos ao longo do caminho diante de Jesus, e outros cortaram ramos das árvores e os espalharam pelo chão.
9 Itaŋi qokä-apäkä Jisasi Ique hiŋuiqä äwimamiŋuwä iquatä, qänaki äwivändmiŋuwä iquatä, tääqä tii ätmiŋuwi.
9 E as pessoas, tanto as que iam à frente como as que o seguiam, gritavam: “Hosana, Bendito é o que vem em nome do Senhor! Hosana no mais alto céu!”.
10 Jisasi Iqu Jerusälemä yäpä iŋgisa peyqaŋga, ämaqä aŋä-himqä iutaŋä iqua, yäuŋuä ipiyi, yatŋqä hiŋginäwa, “Ämaqä Tqu, äsqukuä?” ätukuwi.
10 Quando Jesus entrou em Jerusalém, toda a cidade estava em grande alvoroço. “Quem é este?”, perguntavam.
11 Itaŋgaŋi qokä-apäkä Iqutä anä äpmamiŋuwi, kima tii qe ätukuwi. “Ii Jisasi Iqueqä. Iqu Hiŋuä-tqä aŋä-himqä Nasäretqä qua Galili iutaŋä Iqueqä.”
11 A multidão respondia: “É Jesus, o profeta de Nazaré, da Galileia”.
12 Iqu mbqä wäuŋuä imäkätqätaŋguwä eeqänäŋi, huätä äpäsäwqatkqe.|alt="cleansing the temple" src="IB-018gr.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="21:12" Itaŋga Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpäyäqe, Iqu ämaqä mbqä wäuŋuä imäkätqätaŋguwä eeqänäŋi, huätä äpäsäwqatkqe. Itaŋga ämaqä mbqä huitaŋi tŋäŋqä imäkäpu vätqätaŋguwä iquauqä hevqetä, ämaqä yŋŋä-heeqe mbqä itqätaŋguwä iquauqä zä-hawitä ämäquvasqiyekqe.
12 Então Jesus entrou no templo e começou a expulsar todos que ali estavam comprando e vendendo animais para os sacrifícios. Derrubou as mesas dos cambistas e as cadeiras dos que vendiam pombas,
13 Iiŋä imäkäqe, tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä äqänänä.
13 dizendo: “As Escrituras declaram: ‘Meu templo será chamado casa de oração’, mas vocês o transformaram num esconderijo de ladrões!”.
14 Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa yqänä äpme, ämaqä hiŋuä pisqä iquatä, itaŋga yukä quvqä iquatä, Ique wimeqaŋguwä iquauŋi, äŋguä qe imäkkqe.
14 Os cegos e os coxos vieram a Jesus no templo, e ele os curou.
15 Itaŋgi hiqäva-imäkqä naqä iquatä, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋgi äqumbiyi, itaŋga ymeqe, hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpmapu, “Dewiti iqueqä Ymeqä Iqueqä yoqe, haqeqä ämamäunä” ätäpu, tääqä tqaŋgä äwipiyi, äwqä quvqä äwiŋgqe.
15 Quando os principais sacerdotes e mestres da lei viram esses milagres maravilhosos e ouviram até as crianças no templo gritar “Hosana, Filho de Davi”, ficaram indignados.
16 Itaŋi qu Jisasi Iqueŋi, yatŋqä tiiŋä qe äwikuwi. “Tääqä tä tqaŋguwi, Si qätenä äwiyätnä, hiŋuinä äqunäŋnä?”
16 “Está ouvindo o que as crianças estão dizendo?”, perguntaram a Jesus. “Sim”, respondeu ele. “Vocês nunca leram as Escrituras? Elas dizem: ‘Ensinaste crianças e bebês a te dar louvor’.”
17 Itaŋga Iqu iquau ävämeqe, aŋä-himqä naqä iuŋi, yäpaqä mäŋgisa äwäqe, aŋä-himqä Betani ätimäutä, heatqä iqueŋi iqi äpmakqe.
17 Então ele voltou a Betânia, onde passou a noite.
18 Aaŋä ziŋuä matqäŋgaŋi, Jisasi Iqu aŋä-himqä naqä iuŋqä aŋgumä äwätäqäŋgaŋi, buayäŋqä dä äwikqe.
18 De manhã, enquanto voltava para Jerusalém, Jesus teve fome.
19 Iqu zä-eaqä hŋqu, hänaqä maŋä iqi tqäutaŋgi äqunäqe, qäqiqi äwäqe, kiqä häukuä näŋqe aaŋqä, quwqenä nyätaŋgi äquŋgqe. Itaŋi Iqu zä-eaqä iqueŋi, tiiŋä qe ätukqe. “Si häukui aŋgumä maqiyqä isŋqinyä.” I tquaŋgqetaŋi, zä-eaqä iqu maqänä yäuä qe äpäkqe.
19 Encontrando uma figueira à beira do caminho, foi ver se havia figos, mas só encontrou folhas. Então, disse à figueira: “Nunca mais dê frutos!”. E, no mesmo instante, a figueira secou.
20 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, hiŋuä iiŋä äqumbiyi, yäuŋuä ipu, “Änääŋäŋqäwä? Zä-eaqä iqu yäuä maqänäŋi, äänä itä piqiyä?” ätkuwi.
20 Quando os discípulos viram isso, ficaram admirados e perguntaram: “Como a figueira secou tão depressa?”.
21 Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Nyi heŋi naqä-qakuänä etqänä. He kŋui, ‘Ŋqä änyiŋqe ätimäuŋqutiyä, matimäuqä yäŋqutiyä-qe?’ kŋuä hŋquaqu mindqäŋqä ipu, quuvqe yäŋänäqŋqä heqäpqe, he zä-eaqä tqueŋi, Nyi imäkqä-pa asä iiŋä imäkpŋqäuä. Itaŋga he imäkpŋqe, iquenyä ma. He qoqoŋä tqueŋä-pqe, ‘Goti Iqu si äkiyautä, eqä-huäŋä bu äktnämäunä’ ätupqe, ii ätimäuŋqiyä.
21 Jesus respondeu: “Eu lhes digo a verdade: se vocês tiverem fé e não duvidarem, poderão fazer o mesmo que fiz com esta figueira, e muito mais. Poderão até dizer a este monte: ‘Levante-se e atire-se no mar’, e isso acontecerá.
22 Asä iiŋi, he quuvqä eqiyäpu tääqä tupqe, nätmatqä eeqänäŋä he yatŋqä äwipqä iuŋi, ämapŋqäuä” ätukqe.
22 Se crerem, receberão qualquer coisa que pedirem em oração”.
23 Jisasi Iqu hiqäva-imäkqä aŋä täkŋä yäpä iŋgisa äpäyätä, ämaqeu ämotquetqätaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä Ique äwimepu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Wäuŋuä tä imäkätqäŋiŋqe, yoqä naqä äŋgisa ämeŋäwä? ‘Si ii imäktŋqe’ tqu ktkqäwä?”
23 Quando Jesus voltou ao templo e começou a ensinar, os principais sacerdotes e líderes do povo vieram até ele e perguntaram: “Com que autoridade você faz essas coisas? Quem lhe deu esse direito?”.
24 Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi-pqe nätmatqä hŋquenyqe, yatŋqä inä heyqaŋgmdi, ga he kima qäyunä ändquwi, Nyi wäuŋuä tä imäkmqä yoqä ändapkqä Iqueŋqe, etmqänä.
24 Jesus respondeu: “Eu lhes direi com que autoridade faço essas coisas se vocês responderem a uma pergunta:
25 Jonä asŋä-qäyqä iqu wäuŋuä imäkmiŋqe, äŋgisa ämetä imäkkqäwä? Iqu yäŋänäqŋqe, qäukuä haqä yätuta ämakqätanä, ä ämaqä iquauta ämakqätanä?” ätukqe.
25 A autoridade de João para batizar vinha do céu ou era apenas humana?”. Eles discutiram a questão entre si: “Se dissermos que vinha do céu, ele perguntará por que não cremos em João.
26 Iŋäqe, ne kimaŋi, ‘Ämaqä iquautaŋiqä’ ätuatque, änääŋqätiyä? Ämaqe, ‘Jonä iqu hiŋuä-tqä iqueqä’ kŋuä indqänätqäŋuwiŋqe, iquauŋqe ne zä äneŋgiyä.”
26 Mas, se dissermos que era apenas humana, seremos atacados pela multidão, pois todos pensam que João era profeta”.
27 E ätmbiyitaŋi, Jisasi Iqueŋi, “Ne maqŋqeqä” ätukuwi.
27 Por fim, responderam a Jesus: “Não sabemos”. E Jesus replicou: “Então eu também não direi com que autoridade faço essas coisas.”
28 “Itaŋga he kŋui äänä heyqiyä? Ämaqä hikŋä hŋquaqu-täŋä hŋqu, iqueqä ymeqä hitmqä ique äwimeqe, tuäŋqiyä. ‘Ymeqä iquki, täŋgaŋi si äwätnä wainqä wäuŋui iyä.’
28 “O que acham disto? Um homem que tinha dois filhos disse ao mais velho: ‘Filho, vá trabalhar no vinhedo hoje’.
29 Itaŋi ymeqä iqu, ‘Nyi enyqä änyiŋgiyä’ ätuäqe, qänakndaŋi iqu tŋäŋqä imäkäqe, äwäŋqiyä.
29 O filho respondeu: ‘Não vou’, mas depois mudou de ideia e foi.
30 Itaŋga kaniqu iqueqä ymeqä käŋgueque-pqä inä äwimeqe, kukŋuä asä iqunä tuäŋqiyä. Ymeqä iqu, ‘Apä, nyi imäkmqänä’ ätuäqe, mäwqä yäŋqiyä.
30 Então o pai disse ao outro filho: ‘Vá você’, e ele respondeu: ‘Sim senhor, eu vou’, mas não foi.
31 — ausente —
31 “Qual dos dois obedeceu ao pai?” Eles responderam: “O primeiro”. Então Jesus explicou: “Eu lhes digo a verdade: cobradores de impostos e prostitutas entrarão no reino de Deus antes de vocês.
32 — ausente —
32 Pois João veio e mostrou o caminho da justiça, mas vocês não creram nele, enquanto cobradores de impostos e prostitutas creram. E, mesmo depois de verem isso, vocês se recusaram a mudar de ideia e crer nele.”
33 “He kukŋuä ktqä huizi tqu qätä nyipiyä. Ämaqä hŋqu guä-wainqä vowä ikqäwäqe, täkŋä äqäyäqe, kiqä häukui qonjqä itä, eqä päquveqätŋqä hikä huä ätäkätä iquqonmäuqe, ämaqä wäuŋuiuŋqä hiŋuä äqumbu pmeqä aŋä quäuqä ämätäqe, itaŋga wäuŋui, ämaqä mbqä meqä imäkpŋqä hŋquauqä hipa iu äwimä, aŋä kiŋä nämqä wäŋqiyä.
33 “Agora, ouçam outra parábola. O dono de uma propriedade plantou um vinhedo. Construiu uma cerca ao redor, um tanque de prensar e uma torre para o guarda. Depois, arrendou o vinhedo a alguns lavradores e partiu para um lugar distante.
34 Itaŋgaŋi guä-wainqä häukuä näŋqe äyä qäyqaŋgaŋi, iqu iqueqä wäuŋuä-wiyqä hiŋgiŋqä hŋquau, ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iquauŋqä, häukui iqueqe mapŋqä dowatäŋqiyä.
34 No tempo da colheita da uva, enviou seus servos a fim de receber sua parte da colheita.
35 Itaŋgi iquauŋi, ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iqua, a äkiqätäpu, hŋque häptqä äpäsäpu, huiziqueŋi pizqä hämänä äpäsäpu, itaŋga huiziqueŋi hikä päkpŋqäuä.
35 Os lavradores agarraram os servos, espancaram um deles, mataram outro e apedrejaram o terceiro.
36 Aŋgiŋi kaniqu wäuŋuä-wiyqä kuapänäŋä hui inä dowatäŋqiyä. Iŋäqe ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iqua, iquauŋä-pqe suqä asä iqunä iwimäkpŋqäuä.
36 Então o dono da propriedade enviou um grupo maior de servos para receber a parte dele, mas o resultado foi o mesmo.
37 Qänakŋi iqu, ‘Qu nyaqä ymeqä iqueŋi qätä wipŋqäuä’ ätätä, iqueŋi iquauŋqä dowatäŋqiyä.
37 “Por fim, o dono enviou seu filho, pois pensou: ‘Certamente respeitarão meu filho’.
38 Iŋäqe, ämaqä wäuŋuä ämimitpqä iqua, hikŋuqu äpqaŋgi äqumbiyi, tii tmbŋqäuä. ‘Wäuŋuä kaniqueqä hikŋuqu äpqiyä. Kaniqu äpäkoŋgaŋgaŋi, kanmä nätmatqä eeqänäŋi, iqu ämeniqeqä. Iiŋiŋqe ne ique pizqä äpäsätanä, wäuŋui neqä metuŋqueqä’ tmbŋqäuä.
38 “No entanto, quando os lavradores viram o filho, disseram uns aos outros: ‘Aí vem o herdeiro da propriedade. Vamos matá-lo e tomar posse desta terra!’.
39 Iiŋä ätmbiyi, qu ique a äkiqätäpu, wäuŋuä yäpaqä mäŋgisa ätnämäupu, pizqä päkpŋqäuä.
39 Então o agarraram, o arrastaram para fora do vinhedo e o mataram.
40 Itaŋgaŋi he kŋui äänä heyqiyä? Qänakndaŋi wäuŋuä kaniqu äpäqe, wäuŋuä ämimitpqä iquauŋi suqä äänä iwimäkäŋqutiyä?” ätukqe.
40 “Quando o dono da terra voltar, o que vocês acham que ele fará com aqueles lavradores?”, perguntou Jesus.
41 Ga hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Israitqeu miqä iquatä, Ique kima tii ätukuwi. “Iqu ämaqä quvqä tquauŋi, qui wimäkäŋqiyä. Itaŋga wäuŋui, iqu ämaqä hŋquau-mända muayäŋqiyä. Ämaqä ymisaŋä meqäŋgaŋi, ymisaŋä aquvä äqämipqe, ique-pqe wipnuwäŋqä iquau, muayäŋqiyä” ätukuwi.
41 Os líderes religiosos responderam: “Ele os matará cruelmente e arrendará o vinhedo para outros, que lhe darão sua parte depois de cada colheita”.
42 Iŋi, Iqu yatŋqä tii äwikqe. “Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqe, he a matäuqä itqäŋuwätanä? Kukŋuä tä, tiinjqä.
42 Então Jesus disse: “Vocês nunca leram nas Escrituras: ‘A pedra que os construtores rejeitaram se tornou a pedra angular. Isso é obra do Senhor e é maravilhosa de ver’?
43 Iiŋä etaŋgi, Nyi he etqänä. Goti Hanjuwä Iqunä miqä yäpä iŋgisaŋqä uwqäŋqe, hiyaqä hipa iutaŋi huätä ämetautä, ämaqä hŋquau-mända muayäŋqiyä. Qu Iqueqä ämiqä iu äpmapu, kiqä häukui imäkpŋqä iquau muayäŋqiyä.
43 Eu lhes digo que o reino de Deus lhes será tirado e entregue a um povo que produzirá os devidos frutos.
44 Itaŋga ämaqä, Hikä Tqueqä haqeqi äpäknätqe, iqu qui imäknäŋqiyä. Ga Hikä Tqu haqä yätqä äwämitätqe, ämaqä hŋqueqä haqeqi äpäknätqe, iqueŋi guipäyäuŋqiyä” ätukqe.
44 Quem tropeçar nesta pedra será despedaçado, e aquele sobre quem ela cair será reduzido a pó”.
45 I tquaŋga, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, Parisi iquatä, qu Jisasi Iqueä kukŋui qätä äwipiyi, Iqueä kukŋuä ktqe, iquauqä-quwäŋqä äyä äwqaŋgi näqŋqä ekuwi.
45 Quando os principais sacerdotes e fariseus ouviram essa parábola, perceberam que eles eram os lavradores maus a que Jesus se referia.
46 Qu näqŋqä iiŋä epiyi, a kiqätanä-tpu ipiyä-qe, ämaqä huizi iqua, “Jisasi Iqu hiŋuä-tqä hŋqueqä” kŋuä indqäŋgaŋguwiŋqä, zä ikuwi.
46 Queriam prendê-lo, mas tinham medo das multidões, pois elas o consideravam um profeta.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.