Mateus 16
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Parisi hŋquatä, Satyusi hŋquatä Jisasi Ique äwimapiyi, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqueqä wäuŋuä imäkquki etaŋgutqe, si wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä hŋqu imäkätnä mänätquayä.”
1 Pharisee naatu Sadducees afa hikok i Jesu hitikubibiruw, imih hina hio, “Aki akokok ina’inan ta marane ini’obaiyi saise anaso’ob o i anababatun God ana fair ibai.”
2 Itaŋgi Iqu iquau kimaŋi, tiiŋä ätukqe. “Mäptqä äquveqetä, qäukui qua häŋesqä qäyqaŋgaŋi, he ‘Qäukui häŋesqä äqiyqe, ziŋuitäŋi mäptqä äŋguänä täŋqiyä’ tqä-quenjqä.
2 Baise Jesu iyafutih eo, “Rabirab mar ebiwuwun kwa’i’itin, boro kwanao, maras boro veya gewasin nayen.
3 Itaŋga ziŋuitäŋi, he tii tqä-quenjqä. ‘Qaquvqe hea äwitä, qäukui häŋesqä imäŋgqeŋqe, ii yuŋuä äqunätä piyä qiyäŋqiyä.’ Auqä, qäukuä iutaŋä hiqŋqe, he hiŋuä äqunäpu, iuta iwäsäupŋqeŋqe, näqŋqä äŋguänä ämeŋäuä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu täŋga imäkätŋqeŋqä hiqŋqe, he hiŋuä äqumbiyi, iuta iuwäsäupŋqä iiŋqe, he maqŋquenjqä.
3 Naatu mar auman gagub niwuwun naatu turin nafufurum kwana’itin boro kwanao, boun boro nayar. Kwa i gagub akisin ana itinin kwaso’ob boro kwanao, baise abisa iti boun temamatar hai yabih men karam boro kwanaso’ob.
4 He qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he apäkä qokiqu äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä, quvqä eäpu, Goti Hanjuwä Iqueŋi qänaknä miqä-quenjqä. He ‘Si Tquki eäŋiŋqä ämänätquetnä, wäuŋuä hui imäkiyä’ ändquwä-qe, Nyi wäuŋuä hui mimäkqä imqänä. He näqŋqä mapŋqä hiqŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä” ätukqe. I ätuäqe, quŋi äväma äukqe.
4 Mar iti boun ana sabuw hai fanasair naatu hai tafa’asar i ra’at, ina’inan isah tinunuwet. En! Baise ina’inan ta’imon ebi’obaiyi i Jonah ana i’inan.” Basit Jesu sabuw nati’imaim ihamiyih hima i sa’ab in.
5 Jisasi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua eqä-huäŋä-täŋä yätäqäŋgisaŋqä äukuwi. Iqua qaŋä äwäpiyäŋgaŋi, bretqe qäsä äma pqeŋqe, kŋuä hui imäukuwi.
5 Jesu ana bai’ufununayah harew kukuf hirabon hina rewan rounane hiyey ana maramaim, nuhih taseb hio, “It rafiy men ta tabai auman tarabonamih.”
6 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, he maŋitä ämäwqätäupu äŋguänä mimbiyä.”
6 Jesu iten ya’ih eo, “Mata to niwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Sadducee hai yeast isan.”
7 Iqu i tquaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpu, quwqä-quwä tiiŋä ätŋguwi. “Ne bretqe äma mapqä iququeŋqä, i änatqiyä.”
7 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hibabatiy hio, “It rafiy baina’e tanan isan ma eo?”
8 Qu kukŋuä iiŋä ätnmiŋuwiŋqe, Jisasi Iqu näqŋqä eä, tii ätukqe. “Hiqä quuvqä heqiyqe, wäŋqänäŋäpiyqä. ‘Ne bretqe hmanjqe’ suŋqä ätätqäŋäuä? Nyi bretqeŋqä maetqä da iqänä.
8 Jesu abisa isan hio i naniyan bai, imih ibatiyih, “Aisim rafiy ta baina’e tanan isan taiyuw kwakasiy kwama kwabibabatiyi? Kwa a baitumatum i kikimin anababatun.
9 He Nyinyqätä, Nyaqä kukŋuiŋqätäŋi, näqŋqä änä mämeqä iquwätanä? Buayä hipa hŋgiŋinäŋi, ämaqä kuapänäŋä 5,000 äŋguwiŋqe, he hui imäuquwätanä? He qae squmä ämamikuwäwä?
9 A not boro’ika kwarisin ema’am. Sabuw etei 5, 000 rafiy fafar faive’imo imaim abituwih isan nuhi bur? naatu kwaso’ob sakasak etei bai’ab kwaiwanfoten?
10 Itaŋga buayä hipa hiŋgi eeqä hŋgi hŋquaqunäŋi, ämaqä kuapänäŋä 4,000 iqua äŋguwiŋqä-pqe, he hui imäuquwätanä? Iŋgaŋi he qae squmä ämanyuequwäwä?
10 Na’atube rafiy sevenimo sabuw 4, 000 abituwih sakasak etei bai’ab kwaiwanfoten?
11 He iiŋiŋqä maqŋqä eäŋuwi, ii suŋqäwä? Nyi bretqeŋqä kŋuä nyiyqaŋgi maetqä da iqänä. Nyi Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, ‘He maŋitä ämäwqätäupu äŋguänä mimbiyä’ etqänä” ätukqe.
11 Aisim a not boro’ika hikwaris ayu rafiy isan ao kwararouw, en baise Pharisee naatu Sadducee hai yeast isan kwanakaifi gewasomih ao.”
12 Qu kukŋuä tä qätä äwipiyitaŋi, näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Iqu nätmatqä bretqä änyuämäuqä iiŋqä mänatqä iqiyä. Oeyä. Iqu Parisi iquauätä, Satyusi iquauätä, kukŋuiŋqä änatqiyä-qe” näqŋqä ämakuwi.
12 Imaibo bai’ufununayah naniyan hibai, Jesu i men yeast maiyow rafiy wanawanan teyai’iyai isan matah toniwa’anamih, baise Pharisee naatu Sadducee hai bai’obaiyen isan matah toniwa’an.
13 Jisasi Iqu aŋä-himqä Sisariya-Pilipai-täŋä iŋgisaŋqä äwäqetaŋi, Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, yatŋqä äwikqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe, qokä-apäki kŋuä äänä indqänätqäŋuwäwä? Iqu tqukä?”
13 Jesu na Caesarea Philipi wanawananamaim titit ana veya, ana bai’ufununayah ibatiyih, “Sabuw Orot Natun isan mi’itube teo kwanonowar?”
14 I tquaŋga iqua kimaŋi, “Hŋqua ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä,’ hŋqua ‘Laisa iqueqä,’ itaŋga hŋqua ‘Järämai iqutiyä, hiŋuä-tqä hŋququtiyä?’ ätätqäŋuwiqä” ätukuwi.
14 Hiya’afut hio, “Sabuw afa i teo John Baptist, afa Elijah, afa i Jeremiah, naatu afa teo i dinab orot ta.”
15 Iqua e tquaŋguwäŋga, Iqu “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi tquŋgä?” ätukqe.
15 Ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Bo kwa ayu isau i mi’itube kwa’o?”
16 Saimonä Pitä iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si Kraisi, Goti Hanjuwä Iqu ne äminesŋqä atäuŋuä äkikqä Iqukiyqä. Si Goti Häŋä Pmeqä-täŋä Iqueqä Ymeqä Iqukiyqä” ätukqe.
16 Simon Peter iya’afut eo, “O i God Tafa eof nowah God ma’ama wanatowanin Natun.”
17 Itaŋi Jisasi Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Jona iqueqä ymeqä Saimonä iquki, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä ikimäkqeqä. Ämaqä qua täutaŋä hŋqu, kukŋuä tä si mämäktqueqä iqeqä. Oeyä. Ŋqä Apiqu Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqunä si ämäktqueqeqä.
17 Jesu iya’afut eo, “Simon, Jonah natun abigegewasini. Anayabin nati tur anababatun i men orot ta biyanane na irererebamih, baise marane Tamai mutufor o it.
18 Itaŋga Nyi si tiiŋä äktqänä. Si Pitä iqukiyqä. Itaŋgaŋi ämaqe, aŋä yäŋänäqŋqä hikä haqeqi ämätätqäŋuwä-pa, Nyi Ŋqä ämaqä iquau aquvä ämaqiyätmä, hikä tqueqä haqeqi pmuatemniqeqä. Itaŋgaŋi äpäkoŋqä iqueqä yäŋänäqŋqe, Nyaqä ämaqä aquväqŋqä tquauŋi, änä makittqiyqä yäniqeqä.
18 Imih a tur ao’owen o i Peter. Iti kabay tafanamaim ayu boro au ekaleisia anawowab. Naatu morob ana fair boro men kafa’imo natafufur nare’emih.
19 Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqetaŋä qŋqaŋä hutäuqe, Nyi si ktapmniqeqä. Nätmatqe, si qua täuŋi pmua imäkqaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä inä imäkäŋqiyä. Itaŋga nätmatqä qua täuŋi hiŋuinä quŋgaŋgtqe, Goti Qäukuä Yätu Äpmeŋqä Iqu-pqä asä e imäkäŋqiyä” ätukqe.
19 Ayu boro mar ana tufatan anit; abisa iti tafaramamaim kututufatan, maramaim boro ana tufatan. Naatu abisa iti tafaramamaim kururufam, maramaim boro ana rufam.”
20 Itaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, pmua yäŋänäqŋqä iwimäkätä, tii ätukqe. “Ämaqä Goti Hanjuwä Iqu ämaqä miqeŋqä atäuŋuä ikqä Kraisi Iqu, Nyi Qäqunjqae, he ämaqeuŋi awä mätquä pambiyä.”
20 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah awah bofot eo, “Ayu i Tafau hi’of nowah imih men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
21 Iŋgaŋi Jisasi Iqu wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi kukŋuä tiiŋä tuätŋqä ätipäqäkqe. “Nyi Jerusälemä iuŋqä umqe. Iqiŋi, ämaqeu miqä iquatä, hiqäva-imäkqä naqä iquatä, kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatäŋi, qu haŋä-iqä naqänäŋä ändapäpu, Nyi pizqä bäkpnuwiqä. Iwä hea hŋquaqu-hŋque ae äpäwqaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu Nyi aŋgi änyivauqumuatäniqeqä.”
21 Nati ana veya’amaim Jesu busuruf ana bai’ufununayah isah tur mutufor iuwih eo, “Ayu i anan Jerusalem ana tit biyababan gagamin maiyow boro anab, orot ai’in biyahine, Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah biyahine, hina’asabunu ana morob. Baise veya tounu ufunamaim morobone boro anamisir maiye.”
22 Pitä iqu kukŋuä tä qätä äwiyäqe, Jisasi Ique maŋitä ätuma äwäqe, Ique äkasuwä tuätŋqä ätipäqäkqe. “Naqä Iquki, oeyä! Nätmatqä tä, Si mäkimeqä iŋqiyä!” ätukqe.
22 Peter bai hin nabinamaim eo, “Regah, iti na’atube men akokok isa namatar”.
23 Itaŋi Jisasi Iqu hiqumuaŋä äwiyäqe, Pitä iqueŋi tiiŋä qe ätukqe. “Setänä iquki, wawiyä! Si hikä hänaqä iu äknänä, Nyi quanŋä päknmqä nyimäkŋä-paŋä iqukiyqä. Si qänaknäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä kŋuä indqäŋqä iunä miqä itnä, ämaqeuqä kŋuä iunä inyä” ätukqe.
23 Jesu tatabir Peter kwarar iu, “Au’uf kwen, Satan! O i kabay kiru nou kuyayare, anayabin o a not i men God enotanot na’atube kunotanotamih. O i orot babin hai notabe kunotanot.”
24 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi qänaknä nyivändätŋqä wiŋgaŋgutqe, iqueqä äwiŋqä eeqänäŋi, kiuä mändi äkittqänätä, iqueqä zä-huätatä huŋqe ämetä, Nyi qänaki nyivändänä.
24 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “O yait inakok ayu airit namih, taiyuw ina kwahiri a onaf ina’abar ini’ufnunu airit tanan.
25 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqä kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä.
25 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas isan ebowabow boro nikasiy. Baise orot yait ana yawas ayu isau ebi’inuw boro natita’ur.
26 Itaŋga ämaqä hŋqu nätmatqä qua täuŋi eeqänä ämetä, iqueqä häŋä-pmeqe qui imäkŋgaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä? Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe aŋgumä metŋqe, squä di väniqiyä?
26 Tafaram wanawanan sawar tutufin etei ibai aur karam, baise inamomorob ana veya ana gewasin boro inab? En anababatun. Boro men kafa’imo nati sawaramaim a yawas inatubun inab maiye’emih.
27 Nyi iiŋä etqäqe, kiqä quati tiiŋiqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu Kaniqueqä yäŋänäqŋqe ämetä, Iqueqä eŋätqä iquatä quvepäniqeqä. Itaŋga Iqu ämaqä eeqänäŋä iuŋi, qu suqä imäkmitpqeŋqe, kimaŋi iŋga väniqeqä.
27 Anayabin Orot Natun i Tamah ana fair ana bonamanamarinamaim nan, ana tounamatar kakafiyih bairi, imaibo nati ana maramaim i boro orot babin hibowabow ana fofoninamaim hai baiyan nitih.
28 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä täqi pämä ätqäuŋuwä hŋqua, mapäkoŋqä änä yqänä pmetaŋguwäŋgaŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, ämiqä naqä eŋqä-paŋä-qu pqaŋgi qumbnuwiqä” ätukqe.
28 Anababatun a tur ao’owen, sabuw afa iti kwama tur kwanonowar boro morobo’e kwanama’am Orot Natun ni’aiwob maramaim nanan kwana’itin.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.