Mateus 11
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs VC
1 Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä 12 iquauŋi kukŋuä ii ae ämotqueqe, Iqu iqiŋi äväma, aŋä-himqä huizi, qua Galili iu äwiŋqä iu, ämaqeu ämotquetä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui awä ätuäkämiŋqe.
1 Após ter dado instruções aos seus doze discípulos, Jesus partiu para ensinar e pregar nas cidades daquela região.
2 Jonä iqu guä kiqiyäueqä aŋiu äpmeqäŋgaŋi, iqu wäuŋuä eeqänäŋi Kraisi Iqu imäkqaŋgqeŋqä qätä äwiyäqe, iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋquaqu, Jisasi Ique yatŋqä wiyŋqä ändowatkqe.
2 Tendo João, em sua prisão, ouvido falar das obras de Cristo, mandou-lhe dizer pelos seus discípulos:
3 Iquaqu Ique äwimayi, yatŋqä tiiŋä äwikiyi. “Qu ‘Kraisi Iqu äpäŋqiyä’ ätätqäŋuwi, Si Qäqukitanä, ä hŋquenyqä hiŋuä inä äqänanä pmetuŋqutanä?”
3 Sois vós aquele que deve vir, ou devemos esperar por outro?
4 Jisasi Iqu kimaŋi, iquaqui tiiŋä ätukqe. “Qe nätmatqä hiŋuä äqunäsinyä qätä äwiyäŋiyiŋqe, äwäsinyä Jonä ique awä tiiŋä suinyqä.
4 Respondeu-lhes Jesus: Ide e contai a João o que ouvistes e o que vistes:
5 ‘Ämaqä hiŋuä pisqä iqua, hiŋuä äŋguä äqäŋgäuä. Yukä quvqä iqua, qaŋä äŋguä äwqäuä. Wänyimäŋqä-täŋä iqua, äŋguä imäŋgäuä. Qätä äyqä iqua, qätä äwiyqäuä. Ae äpäkoŋguwä iqua, aŋgi ävauqäuä. Nätmatqä maeqä iqua, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä äŋgui qätä äwiyqäuä.’
5 os cegos vêem, os coxos andam, os leprosos são limpos, os surdos ouvem, os mortos ressuscitam, o Evangelho é anunciado aos pobres...
6 Ämaqe, qu Nyi imäkqaŋgqeŋqä kŋuä indqänäpiyä iqua, quwqä quuvqä heqiyqe qui mimäkŋqä iqaŋgutqe, qu aquvänä ipŋqäuä” ätukqe.
6 Bem-aventurado aquele para quem eu não for ocasião de queda!
7 Jonä iqueqä ämaqä iquaqu ae uwqaŋgiyäŋga, Jisasi Iqu qokä-apäkä iuŋi, Jonä iquenyqä tii ätukqe. “He aŋä avqŋqä duŋqe, squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Qoä-qamqä yuŋuä miqaŋgqe qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä.
7 Tendo eles partido, disse Jesus à multidão a respeito de João: Que fostes ver no deserto? Um caniço agitado pelo vento?
8 Squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? He ämaqä qäkä äŋguänäŋä yäuqä pmetaŋgqä hŋque hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Oeyä. Ämaqä qäkä äŋguä äyäuŋuwä iqua, ämiqä naqä iqueqä aŋä du pmetpŋqäuä.
8 Que fostes ver, então? Um homem vestido com roupas luxuosas? Mas os que estão revestidos de tais roupas vivem nos palácios dos reis.
9 He squä hiŋuä qumbŋqä äukuwäwä? Ämaqä hiŋuä-tqä hŋque hiŋuä qumbŋqä äukuwätanä? Ŋŋqä. Iiŋä sätäti, Nyi tiiŋä etqänä. Iqu, Goti Hanjuwä Iqueuä hiŋuä-tqä huizi iquauŋi ämäwqätäunä” ätukqe.
9 Então por que fostes para lá? Para ver um profeta? Sim, digo-vos eu, mais que um profeta.
10 “Bukä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋui tii ätä äqänänä.
10 É dele que está escrito: Eis que eu envio meu mensageiro diante de ti para te preparar o caminho {Ml 3,1}.
11 Itaŋgi Nyi he naqä-qakuä tiiŋä etqänä. Ämaqä eeqänäŋä iutaŋi, Jonä asŋä-qäyqä ique ämäwqätäutŋqe, aaŋqeqä. Iŋäqe Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iuŋi, ämaqä yäpakä quvqä äpmeŋqä iqu, Jonä iqueŋi ämäwqätäunä” ätukqe.
11 Em verdade vos digo: entre os filhos das mulheres, não surgiu outro maior que João Batista. No entanto, o menor no Reino dos céus é maior do que ele.
12 “Jonä asŋä-qäyqä iqu kukŋuä awä ätumiŋqäŋgaŋi, ämaqä yäŋänäqŋqä-täŋä iqua, Goti Qäukuä Yätutaŋä Iqunä miqä iu paqupŋqeŋqe, qu wäuŋuä yäŋänäqŋqä ipŋqä ipäqäkuwi. Täŋgaŋi qu wäuŋuä iiŋi yqänä imäkäpu, Goti Iqueqä miqeuŋi haŋä-iqä kuapänä ävätqäŋäuä.
12 Desde a época de João Batista até o presente, o Reino dos céus é arrebatado à força e são os violentos que o conquistam.
13 Jonä iqu ätimäukqäŋgaŋqe, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqe, qu bukä hiŋuä-tqä iqua äqäkuwiutatä, Mosisi iqu kukŋuä-suqeŋqä äqäkqeutatä ämamiŋuwiqä.
13 Porque os profetas e a lei tiveram a palavra até João.
14 Goti Iqueqä bukä iuŋi, ‘Hiŋuä-tqä Laisa iqu äpäŋqiyä’ ätätä äqänäŋqe, ii Jonä iquenyqänä äqänänä. He Nyaqä kukŋuä iiŋqe, quuvqä heqäpŋqäpiyä, maeqiyqä ipŋqäpiyä?
14 E, se quereis compreender, é ele o Elias que devia voltar.
15 He qätä-täŋuenä epiyi, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.
15 Quem tem ouvidos, ouça.
16 “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iuŋqe, Nyi änäänyä tmqäwä? Tiiŋuaiqä. Ymeqä ququawä aquväqŋqä iu quamä äpmapu, ymeqä huizi iquauŋqä tääqä tiiŋä ätätqäŋuwä-paŋä-quaiqä.
16 A quem hei de comparar esta geração? É semelhante a meninos sentados nas praças que gritam aos seus companheiros:
17 ‘Ne henyqä hääwä qäyä ätqaŋgu, he himnuŋuä miqä iquwiqä. Ne pmapqä qäyä iqaŋgu, he kŋuä maqiyqä iquwiqä’ ätätqäŋuwiqä. Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iqua, qu ymeqä tqua eŋqä-paŋä eäpu, suqä äsque-äsqueŋqä mäwiŋgaŋgiyi.
17 Tocamos a flauta e não dançais, cantamos uma lamentação e não chorais.
18 Jonä asŋä-qäyqä iqu äpäqetaŋi, buayä änätä, wainqä-eqä maŋqä iqaŋga, qu ‘Dŋä quvqä-täŋä-queqä’ äyä ätkuwiqä.
18 João veio; ele não bebia e não comia, e disseram: Ele está possesso de um demônio.
19 Iŋäqe Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpäqetaŋi, buayätä eqätä gaŋgqäŋga, qu tii ätqäuä. ‘Ämaqä buayä eqä yaqäpiqä itä änätä, wainqä-eqä kuapä ŋqueqä. Itaŋga ämaqä mbqä motauqä iquauqätä, suqä quvqä imäkqä iquauqätä näueqä-queqä’ inä ätqäuä. Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauqä wäuŋui, tiiŋä motquapnä. Iqueqä kŋuä indqäŋqe, ii aaŋä naqä-qakuiqä” ätukqe.
19 O Filho do Homem vem, come e bebe, e dizem: É um comilão e beberrão, amigo dos publicanos e dos devassos. Mas a sabedoria foi justificada por seus filhos.
20 I ätuäqetaŋi, Iqu ämaqä aŋä-himqä hui-huiu äpmeŋuwä iquauŋi, äkasuwä ätukqe. Aŋä-himqä iuŋi, Iqu wäuŋuä ämaqä mimäkqänäŋä di kuapänä qäyä imäkqaŋgi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe mävquatämäuqä imiŋuwi.
20 Depois Jesus começou a censurar as cidades, onde tinha feito grande número de seus milagres, por terem recusado arrepender-se:
21 Iquauŋi Iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä Kolasinä pmeqä iquendä, Betsaitä pmeqä iquendä, hiqä haŋä-iqeŋqe, Nyi ‘Oänä’ etqänä. Tiiŋä etaŋgiyä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä-paŋi, ämaqä hŋqu Tayä pmeqä iquauätä, Saitonä pmeqä iquauätä awä iqisa imäkqä-säpi, qu qäŋganä tiiŋi ae pmeqäpniŋgä. Quwqä kŋui äkunmäknäpu, suqä quvqe ävquatämäupiyitaŋi, huäqä-huŋqä qäki ämäyäupu, tä wätakiu ae pmeqäpniŋgä.
21 Ai de ti, Corozaim! Ai de ti, Betsaida! Porque se tivessem sido feitos em Tiro e em Sidônia os milagres que foram feitos em vosso meio, há muito tempo elas se teriam arrependido sob o cilício e a cinza.
22 Iiŋiŋqe Nyi he etqänä. Hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuqä suqä iwäsäuniŋqä atäuŋuä ikqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe, Tayä pmeqä iquauqätä, Saitonä pmeqä iquauqätäŋi, ämäwqätäuniqeqä.
22 Por isso vos digo: no dia do juízo, haverá menor rigor para Tiro e para Sidônia que para vós!
23 Itaŋga Kapänamä pmeqä iquenyä, Goti Iqu heŋi, qäukuä haqä yätuŋqä etma yäniqätanä? Oeyä, Iqu he ämaqä pizqä iquauqä aŋä buŋqä endowatäniqeqä. Nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di, Nyi heyaqä awä iqisa imäkkqä eŋqä-paŋi, ämaqä hŋqu Sotomä pmeqä iquauä awä iqisa imäkqä-säpi, aŋä-himqä iqu yqänä witäninjqä.
23 E tu, Cafarnaum, serás elevada até o céu? Não! Serás atirada até o inferno! Porque, se Sodoma tivesse visto os milagres que foram feitos dentro dos teus muros, subsistiria até este dia.
24 Iiŋä etaŋgi hiunji Goti Hanjuwä Iqu ämaqeuqä suqä iwäsäuniŋqä atäuŋuä ikqeuŋi, heyaqä haŋä-iqe Sotomä pmeqä iquauqeuŋi ämäwqätäuniqeqä” ätukqe.
24 Por isso te digo: no dia do juízo, haverá menor rigor para Sodoma do que para ti!
25 Iŋgaŋi, Iqu tii ätukqe. “Apä, Qäukuitä Quaetä Miqä Iquki, ämaqä näqŋqä kŋuä-täŋä iquauŋqä si nätmatqä tä zä äkittqiyeŋä-qe, ymeqä däŋä-sua eŋqä-pa äyä ämotquenyä. Si e imäkqaŋgnä, Nyi ‘äŋguiqä’ äktqänä.
25 Por aquele tempo, Jesus pronunciou estas palavras: Eu te bendigo, Pai, Senhor do céu e da terra, porque escondeste estas coisas aos sábios e entendidos e as revelaste aos pequenos.
26 Auä, Apä, Si Tqä-täuä yeeqä imäkndŋqä diŋqä, imäkŋiqä” ätukqe.
26 Sim, Pai, eu te bendigo, porque assim foi do teu agrado.
27 Tiiŋä-pqä inä ätukqe. “Ŋqä Apiqu nätmatqä eeqänäŋi, Ŋqä hipa täu änjiyqeqä. Ämaqe, Ymeqä Iquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Apiqunänjqä. Ämaqe, Apiquenyqä näqŋqe, aaŋqeqä. Ymeqä Iqutä, ämaqä Ymeqä Iqu ämotquetŋqä iquatänä, Apiquenyqä näqŋqä eäŋäuä” ätukqe.
27 Todas as coisas me foram dadas por meu Pai; ninguém conhece o Filho, senão o Pai, e ninguém conhece o Pai, senão o Filho e aquele a quem o Filho quiser revelá-lo.
28 “Ämaqä wäuŋuä tnäŋä ipu, haŋä-iqä ämepu, huiwä haŋuä enyätŋqä iquenä, he eeqänäŋuenä hapä hitapmqä Nyinyqä ppiyä.
28 Vinde a mim, vós todos que estais aflitos sob o fardo, e eu vos aliviarei.
29 Bulumäka iqua nätmatqä eyqiyämapŋqä, zä quavqä hiŋuä-qo iu guä ämäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, he Nyaqä yäpä iqi äpmapu, Nyita näqŋqä meqäpŋqeqä.|alt="plowing with yoke of oxen" src="HK00019B.tif" size="col" loc="Mat 11:28-30" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995" ref="11:29" Nyi Ŋqä-näuä äkittqänätmä, ämaqeuŋi haŋuä itquetŋqe. Iŋi, bulumäka iqua nätmatqä eyqiyämapŋqä, zä quavqä hiŋuä-qo iu guä ämäsäutqäŋuwä-paŋä iiŋi, he Nyaqä yäpä iqi äpmapu, Nyita näqŋqä meqäpŋqeqä. Itaŋga he haŋä-iqä naqänäŋä mämeqä, hapä pmepŋqäuä.
29 Tomai meu jugo sobre vós e recebei minha doutrina, porque eu sou manso e humilde de coração e achareis o repouso para as vossas almas.
30 Kukŋuä Nyi etmqe, haŋä-iqä naqä manä, he qeiqinyäŋä mapŋqäuä” ätukqe.
30 Porque meu jugo é suave e meu peso é leve.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.