Marcos 8
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iŋgaŋi aŋgumŋi, ämaqä kuapänäŋi Jisasi Ique äwimepu, ymisaŋä äŋqeŋqe aaŋqä etaŋgä, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe.
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 “Ämaqä tä, Nyitä hiunji hŋquaqu-hŋque äpmeŋuwi, ga ymisaŋä bŋqä di aaŋqä etaŋgqeŋqä, Nyi quŋqä huäqä änuŋgiyä.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Iŋi Nyi, quwqä aŋämqä dä yqänä iqä ändowatmqe, hŋqua aŋä kiŋä-näunda äpquwä-qae, qaŋä änä mäwqä ipu, hänaqeuŋi dä päkombŋqäuä” ätukqe.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, “Aŋä avqŋqä täqiŋi, ämaqä eeqänäŋä tä ymisaŋä bŋqe, ne äŋgi ämetanä vatuŋquäwä?” ätukuwi.
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Jisasi Iqu iquauŋi, “He bretqe, äänä ämeŋäuä?” tquaŋga, qu kimaŋi, “Ne 7 ämeŋunä” ätukuwi.
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Iŋgaŋi Iqu ämaqä eeqänäŋi, “Quamä pmapiyä!” ätuäqe, bretqä 7 iquau ämeqe, Goti Ique “äŋguiqä” ae ätuäqe, äqäyäkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau äwikqe. Ävqaŋga, iqua ämaqeu yaŋä wipŋqä äma ikäkuwi.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Itaŋga qu hämapäkä wäŋqä hnjua qäsä ämamiŋuwi. Jisasi Iqu isuauŋqä, Goti Ique “äŋguiqä” ae ätuäqe, “Hämapäkä-pqä tä, qäsä yaŋä wipiyä” ätukqe.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Iqi änätqutekuwi, iqua aquvä ämaqiyäpu, hiqokä-qa 7 ämamikuwi.|alt="collecting 7 baskets full" src="DN00443B.tif" size="col" loc="Mk 8:1-9" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="8:8" Iŋi ämaqä eeqäŋi äwqä änäpäsäpu iqi änätqutekuwi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, aquvä ämaqiyäpu, hiqokä-qa 7 ämamikuwi.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Ymisaŋä ii änmiŋuwä iqua, 4,000 iquayi. Ga Jisasi Iqu, quwqä aŋämqä ändowatkqe.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Iqu ae ändowatäqe, iŋga qäŋga Iqueqä ämaqä iquatä yimbaeu ikuapmäupiyi, qua Dalämanuta iuŋqä äukuwi.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Parisi hŋqua, Jisasi Ique äwimapiyi, Iqueqä kukŋui mändi kittqäpŋqä ipäqiyäpu, yamwiqä äväpu, tii ätukuwi. “Si nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkätnä, Tquki eŋiŋqe, mänätquayä.”
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqueqä äwqä imŋi, quŋqä haŋä-iqä ämetä, haaqä ätätä, “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä ii, wäuŋuä imäkätnä ämänätquayä-qe, suŋqä dqäuä?” ätukqe. “Nyi he naqä-qakuä etqä. Iqua nätmatqä hui hiŋuä mäquŋquä ipnä.”
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 I ätuäqe, Iqu quŋi äväma, aŋgi yimbaeu ikuapmäuqe, eqä-huäŋä yätäqäŋgisaŋqä äukqe.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, bretqä hui inä mämeqä, hui imäukuwi. Iutaŋi, qu yimbaeuŋi, bretqä hŋqunä ämapu äpmamiŋuwi.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu, “Parisi iquauqätä, Heroti iqueqätä, bretqä änyuämäwa peyqeŋqe, äŋguänä äminyäpu, wimasäpiyä” ätuätä, näqŋqä äwikqe.
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 I tquaŋga, iqua quwqä-quwä, “Ne bretqä aaŋqä etaŋgqueŋqä änatqiyä” ätŋgäukuwi.
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Iqu, qu iiŋä tŋgaŋguwiŋqä, näqŋqä ämeqe, iquau yatŋqä äwikqe. “He ‘Ne bretqä aaŋqeqä’ ätŋguwi, suŋqä tqauä? He näqŋqä-pqä, ä kŋuä-pqe, mämeqä iquwätanä? Heqä kŋuä indqäŋqä iuŋi, kŋuä wäuŋui yasämä miqä da iqiyä?
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 He hiŋuä-täŋä eŋuwi, hiŋuä mäquŋquä ipu, qätä-täŋä eŋuwi, qätä mäwiyqä ipu, kŋuä äpakänäŋi mämeqä iquwi, ii suŋqäwä?
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 Nyi bretqä hipa hŋgi eeqä, 5,000 iquauŋqä äkutkqe, ga änätqutekuwi, he qa naqä maŋgui, äänä ämamikuwäwä?” ätukqe.
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 Itaŋi Iqu, “Ga Nyi bretqä 7, ämaqä 4,000 iquauŋqä äkutkqä, änätqutekuwi, hiqokä-qa maŋgui, äänä ämamikuwäwä?” ätukqe.
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Ga Iqu, “He iiŋqe, näqŋqä mämeqä yqänä itqäŋäuä?” ätukqe.
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Itaŋgaŋi iqua aŋä-himqä Betsaitä qe ätimäukuwi. Iqiŋi, qu ämaqä hiŋuä quvqä hŋque, Jisasi Iqueŋqä ätuma ätimäupiyi, “Iyää, Jisasi Iquki, tqä hipae itmaqiyä” ätukuwi.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, ämaqä iqueŋi, a ämasqäŋga, aŋä himqä yäpaqä mängisa ätuma äwäqe, iqueqä hiŋuiu makukuä äwqutäqe, hiŋuä-huiwiu itmaqiyätä, yatŋqä äwikqe. “Si nätmatqä hui hiŋuä äqunäŋinyä?”
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 Iqu hiŋuä äqänäqe, “Ŋŋqä, nyi ämaqä hui qaŋä ikiqaŋgä äqunmä-qe, quŋi ätnäŋäqi mäquŋquä eŋänä. Qu zä eŋqä-paŋä-qua etaŋgä äqunäŋänä” ätukqe.
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 I tqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä hipae, ämaqä iqueä hiŋuä-huiwä iu itmaqiyqaŋga, iqueqä hiŋui hämänä äqänätä, äŋguä ätimäuqaŋga, iqu nätmatqä eeqänäŋi, ätnäŋäqi äquŋgqe.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu ämaqä iqueŋi, “Si aŋä-himqeuŋi mäpaquvqä, tqä aŋiuŋqä jänä uvä” ätukqe.
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Itaŋi Jisasi Iqutä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, aŋä wäŋqä, aŋä-himqä Sisariya-Pilipai iu mätnätaŋgqeuŋqä äukuwi. Hänaqä äwäpiyä nämŋi, Iqu quŋi yatŋqä äwikqe. “Ämaqe, Nyiŋqe, tqueqä ätätqäŋuwäwä?”
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Iqu yatŋqä ii vqaŋga, iqua tii ätukuwi. “Ämaqä hui Sinyqe, ‘Jonä asŋä-qäyqä iqueqä,’ hui, ‘Laisa iqueqä,’ itaŋga hui, ‘hiŋuä-tqä-queqä,’ ätätqäŋuwiqä” ätukuwi.
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Iqua iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu iquauŋi yatŋqä tii äwikqe. “Hiyaqä kŋuä duŋi, Nyi tquŋgä?”
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Iŋgaŋi Iqu, quŋi, “He Nyiŋqe, ämaqeuŋi awä mätquä pampiyä” ätätä, kukŋuä yäŋänäqŋqä ätukqe.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Ii ätuäqetaŋi, Jisasi Iqu, iquau näqŋqä änyä-häŋä hui ävätä, tii ätukqe. “Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, haŋä-iqä kuapänä meniqeqä. Itaŋga ämaqeu miqä iquau, hiqäva-imäkqä naqä iquau, itaŋga kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä-pqä iquau, Iqueŋi pizqä päsqaŋguwäŋga, Iqu hea hŋquaqui-hŋque äwiqe, aŋgumä vauniqeqä” ätukqe.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Jisasi Iqu eeqäpnä ätnäŋä iqi tquaŋga, Pitä iqu Iqueŋi, haqä nänä ätuma äwäqe, “Si kukŋuä iiŋi, awä matqä panä. Ii quvqeqä” ätukqe.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Pitä iqu i tquaŋga, Jisasi Iqu yakmbä iqe, Iqueqä ämaqä iquau äqunä, Pitä iqueŋi, maŋä mi äminyätä, “Setänä, Goti Iqutä mäkä-huŋqä iquki, hoptäwä manyqä, qänaki nyi! Tqä kŋuä indqäŋqe, Goti Iqueä ma, ämaqä iquauqeqä” ätukqe.
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 E ätuäqe, Iqu, ämaqeutä, Iqueqä ämaqä iquautä tääqä ätuätumeqe, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu Nyi qänaki nyivändätŋqä etaŋgutqe, iqu, iqueqä-kiuäŋqä kŋuä mämeqä, iqueqä zä-huätati huŋqe ämetä, Nyi qänaki nyivändänä.
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu, iqueqä häŋä-pmeqe a yäŋänäqŋqä äkiqätmitätqe, qui imäknäniqeqä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Nyinyqätä, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋiŋqätä, kŋuä indqänätä, iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämämitätqe, iqu häŋä pmetäniqeqä.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Itaŋga ämaqä hŋqu, nätmatqä qua täutaŋi eeqä ämetä, äpäkoŋgqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋä iiŋi, yätamäkqä äänä väniqiyä?
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Itaŋga ämaqä hŋqu, iqueqä quuvqe aŋgumä metŋqe, squäsua väniŋqäwä?
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Itaŋgaŋi, apäkä, qokique äväma qaŋä hiŋgi qŋqä eŋqä-paŋä iiŋi, ämaqä täŋga äpmeŋuwi, asä e imäkäpu, Goti Iqueŋi tuwä äväpu, suqä quvqä imäkätqäŋä. Iŋi, ämaqä hŋqu qutä anä äpme, Nyiŋqätä, Nyaqä kukŋuiŋqätä womba wiŋgaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, Kaniqueä yäŋänäqŋqä motqueqä di ämetä, Goti Iqueqä eŋätqä iquatä äppqäŋgaŋi, Iqu ämaqä iquenyqä womba yäniqeqä” ätukqe.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.