Marcos 6
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Jisasi Iqu aŋä iqiŋi äväma, aŋä-himqä Iqueqeuŋqä aŋgumä äukqe. Ii äwqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äwivändkuwi.
1 Jesu efan nati ihamiy matabir maiye ana bai’ufununayah hitur bairi hina ana bar ana merar hitit.
2 Sämbatqä, hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Iqu aŋä aquväqŋqä iuŋqä äwäqe, Goti Iqueqä kukŋuiŋqä näqŋqä vätŋqä ätipäqäkqe. Ämaqä kuapänäŋi, qu Iqueŋi qätä äwipiyi, “Äänä ätqutiyä” tpu ikuwi. Iiŋä ipiyi, “Ämaqä tqu, kukŋuä tä äŋgisa ämeqäqäwä? Näqŋqä Iqu ämeŋqä ätqäqä tä, äkitaŋiwä? Itaŋga ämaqä mimäkqänäŋi imäkätŋqe, änääŋäwä?” ätŋguwi.
2 Baiyarir ana veya Kou’ay Baremaim busuruf sabuw i’obaibiyih, naatu sabuw moumurih ana tur hinonowar i hifofofor naatu hio, “Iti orot menamaim kirum so’ob? Naatu not rerekab yait itin ina’inanen fokarih esisinaf?
3 Itaŋga, “Ne näqŋqe, Iqu, aŋä Imäkqä Ique. Ä Mäliyaqä Ymeqä Iquvi. Itaŋga Jemisi, Josepä, Jutä, Saimonä, iquauqä Kätequvi. Ga qunapqa täqi nesä anä äpmeŋunä” ätŋguwi. Ii ätäpu, Iqueŋqä äwqä quvqä ätimäukŋguwi.
3 Iti orot i bar wowabayan. Mary natun taitin James, Joseph, Judas naatu Simon, ruburubun baibitar iti’imaim bairit tama’am?” Iti na’atube hio naatu hikwahir.
4 Iŋgaŋi Jisasi Iqu quŋi, ätukqe. “Hiŋuä-tqä iqua aŋä-himqä eeqänäŋä iuŋi, yoqä-täŋuae. Etaŋgqä-qe, hŋqunä-hŋqunäŋi, iqueqä aŋä-himqä iutä, iqueqä käyämaqä iutä, iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutäŋi, iqu yoqä maiqä-queqä.”
4 Naatu Jesu hai tur eowen bar merar afa’amaim dinab orot i tekakakafiy, baise orot taiyuwin ana bar merar, ana sabuw, ana rara men tekakakafiy.
5 Itaŋi Iqu, nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi hui, iqi mimäkqä danä ikqe. Mä Iqu ämaqä täŋä-yaqä-täŋä huiunä a uwqätätä, äŋguä imämbŋqä inä imäkkqe.
5 Naatu ana bar meraramaim ina’inan men ta sinaf, sawusawuwih bai’abamo biyah botobonen hiyawas.
6 Iŋi Iqu, iqua qätä äwiyäpu quuvqä maeqiyqaŋguwiŋqä, yäuŋuä itä, kŋuä kuapänä indqäŋgqe.
6 Sabuw men hibitumatum isan Jesu ifofofor men kafai ta.
7 Iqu Iqueqä 12 iquauŋi, aquvä ämaqiyäqe, iŋgi-iŋgi hŋquaqu-hŋquaqu ändowatätŋqä ipäqäkqe. Iwä Iqu iquauŋi, dŋä quvqä qokä-apäkiu ätqäuŋuwi, huätä ändowatpŋqä yäŋänäqŋqä äwikqe.
7 Ana bai’ufununayah nah 12 eafih hina hitit afiy kakafih nunih isan fair itih naatu orot rouru’ab iyafarih hitit.
8 Iqu tii ätukqe. “He äwäpiyäŋgaŋi, yäkqä qaŋä huisäŋqenä a maqätqäpŋqä. Ä nätmatqä qaŋä qäsä äma uwqä hnjua, mämeqä iqäpŋqä. Tiiŋä isua, bretqä, yquayä qa-mŋqä, ŋŋ mbqeu. Iiŋqe, ‘aaŋä oeyqä’ ätqä.
8 Naatu iuwih, “Remor kwanabubusuruf a tu akisin kwanab, men sawar ta, men rafiy, men hafoy, naatu men kabay ta kwanab naiw a kikiramaim kwanarobere.
9 Itaŋga yukä-su dinä ämuasmäupu, gque hŋquaqu mipŋqä danä iqäpŋqä.”
9 A baibiyon kwaniyoun, baise biya baibiyon men bairou’abin kwanab.”
10 Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He aŋä himqä hŋque ätimäupiyäŋgaŋi, hiqaqe, aŋä du-täu mäwäyäkiqä, aŋä-himqä iuŋi ävämepiyäŋgaŋqe, aŋä hiqaqä äwipiyä iquenyä wiqäpŋqä.
10 Naatu iuwih, “Bar merar menatan kwarur imaim kwanama kwanabow nanan a veya nab imaibo nati bar merar kwanihamiy.
11 Itaŋga aŋä-himqä hŋqueŋi, qu yeeqä miqä danä ipu, qätä maeyqä iqaŋgpqe, he iqi ävämepiyäŋgaŋi, qua yukä iu emäkäŋqe, ptäquväteqämä imbnuwäŋqe. Suqä iiŋi, qu quwqä suqä quvqeŋqä näqŋqä mapŋqänänyä” ätukqe.
11 Naatu efan menamaim a merar men hinay hinabubuwi, o fana men hinanonowar kwana’orarafih kwanana’ufut tafaram kwanihamiy kwanan, nati i hai baimatnuwen!”
12 Itaŋi iqua äupiyi, qokä-apäkiuŋi, quwqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä quvqe huätä vquatämäupŋqä, awä ätuäkämiŋuwi.
12 Basit hitit hin bowabow kakafihine dogor baikitabiren isan hibinan.
13 Iqua ii ätäkipiyäŋgaŋi, dŋä quvqä kuapänäŋi huätä ändowatäpu, itaŋga ämaqä täŋä-yaqä-täŋä etaŋguwä iuŋi, olipqä eqä aowätäŋi äwiquatäpu, äŋguä iwimäkmiŋuwi.
13 Wagabur moumurih maiyow hinunih hitit naatu sawusawuwih moumurih na’in biyah raiy hirarouw etei hiyawas.
14 — ausente —
14 Jesu wabin ra’at aiwob orot Herod nowar, anayabin sabuw afa hio’o Iti i John Baptist morobone misir maiye, imih biyanamaim fair ma ina’inanen ta ta sinaf temamatar.
15 — ausente —
15 Afa hio, “Iti i Elijah. Afa ibanak hio’o, ‘Iti i marasika dinab orot ta na tit.’”
16 Heroti iqu qätä ii äwiyäqäŋgaŋi, tii ätkqe. “Jonä, nyi nyuäŋä ätäwikqä iqu, täŋga aŋgi häŋä ävautänjqä.”
16 Baise Herod nonowar ana maramaim eo, “John sikan abuburu’um i morobone misir maiye?”
17 Tiiŋä etaŋgi. Heroti iqu, iqueqä-kiuä ämaqä hui dowatqaŋgi, ga qu Jonä ique itmepu, guä äkiqiyäupu, guä pmeqä aŋiu äpmuatekuwi. Iqu ii ikqe, käta, Pilipä iqueqä apäkä Herotiyasi iiŋi, iqu ämotautä, ämetäqeŋqä imäkkqe.
17 Anayabin Herod taiyuwin iuwih John hifatum hibai hin dibur baremaim hiyaru’uy. Iti sisinaf ana’an i Herod tain Philip aawan bi’awan isan.
18 Jonä iqu Heroti iqueŋi, “Si tqä ttequeqä apäki ämotautnä ämeŋi, äŋguä miqä danä inyä” ätumiŋqe.
18 Anayabin Herod tain aawan bi’aawan isan John gam tur fokarin maiyow eo, “O i ofafar iastu’ub yawas kakafin kusisinaf.”
19 Ii tuätqätaŋgqetaŋi, Herotiyasi, Jonä Iquenyqä wiwuŋgaŋgi, “Iqueŋi äpäkmä” kŋuä vqaŋgqä-qe, Heroti iquesa eqänmiŋqe.
19 Imih Herodias yan so’ar kok kwanekwan boro John ta’asabun, baise ef men ta ma boro tasinaf.
20 Heroti iqu, Jonä iqueŋqe, iqu ämaqä jänänäŋä-qu, Goti Iqueqä yäpä iqi pmetaŋgqeŋqä zä itä, äŋguänä ämimiŋqe. Iwä iqu Jonä iqueqä kukŋui qätä äwiyätäqäŋgaŋi, kŋuä mäwiyqä imiŋqe. Ii qäyä itä, Jonä iqueqä kukŋui qätä-wiyqäŋqe, yqänä äwinymiŋqe.
20 Baise Herod i John isan birubir anayabin i so’ob John i orot kakafiyin, ana yawas mutufurin imih tatafafar, John binan Herod nonowar ana not i’afiy baise Herod ana kok i John tabinan i tanowar.
21 Qänakŋi Herotiyasi, iiyqä äwinyätaŋgqä di imäkätŋqä hiunji iqu ätimäukqe. Hiunji Heroti iqu, iqueqä känai ämikqeŋqä kŋuä ämetä, ymisaŋä naqänäŋä hŋqu imäkkqe. Iqu ii imäkkqe, ii ämaqä naqä, iqueqä gapmanqä wäuŋuiu yätamäkqä wimiŋuwä iquauŋqätä, ä mäkä-iqä iquauqä ämiqä kiŋganäŋä iquauŋqätä, ŋŋ ämiqä qua naqä Galili iutaŋä iquatä anä bŋqeyi.
21 Basit veya gewasin ta Herod tutufuw ana veya baiyasisir isan hiyuw bogaigiwas, ana sabuw nukwanukwarih, baiyowayah nukwanukwarih, naatu Galilee wanawanan sabuw gagamih etei e’af ayuwih.
22 Iŋgaŋi Herotiyasiyqä meqi, yäŋgisa äpäyäqe, Heroti iquesä, iqutä anä pmetaŋguwä iquautä, himnuŋuä äwukoquvätä, yeeqä äwikqe. Iŋgaŋi ämiqä naqä iqu, hitqä iinyŋqä yeeqä itä, “Si nätmatqä hnjua matŋqä, nyi yatŋqä änyiyqaŋgtqe, ga äktapmqänä” ätukqe.
22 Nati’imaim Herodias natun babitai na run benaben Herod ana nanawan sabuw hiru’ay hima’am etei hiyasisir men kikimin ta.
23 Heroti iqu kukŋuä guä yäŋänäqŋqä tii ämäsäukqe. “Hitqä iiki, naqä-qakuä äktqä. Nätmatqä tqä äkinyäŋqeŋqä yatŋqä änyiŋi, ga nyi äktapmqänä. Itaŋga qua nyi ämitŋqe, hŋquaqu ämisqiyätmä, hŋgiŋi si ktapmqä dqaŋgtqe, nyi kikiyaŋgu miqä ymqänä” ätukqe.
23 Naatu babitai isan eobaifaro eo, “Abisa isan inifefeyan au aiwob turin auman boro anit.”
24 Iqu iiŋä tquaŋga, hitqi äwäqe, känäu yatŋqä äwikqe. “Nyi iqueŋi yatŋqe, nätmatqä äkiŋqä wimqäwä?”
24 Babitai in hinah ibatiy, “Ayu boro abisa isan anifefeyan?” Hinah iya’afut iu, “John Baptist ukwarin!”
25 Känai i tquaŋga, hitqi aŋgumä ämiqä naqä iqueŋqä tnäŋä äwäqe, “Nyi Jonä asŋä-qäyqä iqueqä nyuäŋi, täŋganä hevqä iqutäwa daptŋqeqä” ätukqe.
25 Babitai matan kabiy in aiwob biyan tit ifefeyan eo, “Ayu akokok John Baptist ukwarin tew yan inayai iti boun inab inan initu.”
26 Qätä ii äwiyäqe, iqu äwqä haŋä naqänäŋä ämakqe. Iŋgaŋi, iqu hitqiŋi, iqueqä kukŋuä guä yäŋänäqŋqä ämäsäukqeŋqä kŋuä ämetä, ga iqutä ymisaŋä anä änmiŋuwä iquauqä hiŋuä iqisa womba meqäŋqe mäwiŋqä itä, iiyqä äwiŋqeuŋi hŋgisanä vqeŋqe mäwiŋqä ikqe.
26 Aiwob orot yababan gagamin bai, baise men karam sabuw matahamaim babitai isan eo’obaifaro ta’astu’ub.
27 — ausente —
27 Mar ta’imonamo tur iyafar sika afu’afuw orot iyun in John dibur baremaim ma’am sikan buru’um.
28 — ausente —
28 Naatu ukwarin tew yan iwan bai na babitai itin imaibo bai in hinah itin.
29 Itaŋgaŋi Jonä iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, haŋä-iqä ii timäuqaŋgqeŋqä qätä äwipiyi, iqua ätimäupu, iqueä huiwi ämapiyi, hikä hovqeu pŋqä ekuwi.
29 John ana bai’ufununayah tur hinonowar ana veya hina biyan hibai hin rahamaim hiyai.
30 Itaŋga ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, aŋgumä Jisasi Iqutä aquvä äqämbiyi, qu Iqueŋi, wäuŋuä imäkkuwiŋqätä, kukŋuä qokä-apäkiu ätukuwiŋqätä, tiwiqä eeqänä äwikuwi.
30 Tur Abarayah himatabir hina Jesu biyan hitit mi’itube hibowabow naatu sabuw hibi’obaiyih ana tur hi’owen.
31 Iŋgaŋi ämaqä kuapänäŋi, iquauŋqä äpäpu, äwäpu iqaŋgä, iqua ymisaŋä änä maŋqä ipu, hapä äŋguä mäpmeqä ipiyä iutaŋi, Jisasi Iqu, “Hapä wäŋqä hmbu pmetuŋquä, neqä-neuänä hŋqäqinyqä watuŋqueqä” ätukqe.
31 Naatu Jesu iuwih eo, “Tarabon tan efan sira’utubinamaim mar kafai taniyarir. Anayabin sabuw moumurih Jesu isan hirun hititit, ana bai’ufununayah bay men karam boro hitaa.
32 I etaŋgi, quwqä-quwänä yimba ikuapmäupu, aŋä avqŋqä imŋqä upŋqä ävämakuwi.
32 Imih akisihimo wa afe’en hisra’at hin efan ana sira’utubinamaim hitit.
33 Iqua iiŋä iqaŋguwiŋqe, ämaqä aŋä-himqä eeqänäŋä iutaŋä kuapänäŋi, hiŋuä äqunäpu, “Tä iqua äyä mändanä-qe” näqŋqä ämapiyi, qaŋä maqä-maqä äwäpu, qu-ganä ätimäukuwi.
33 Baise hinan sabuw moumurih na’in hi’itih hi’inanih, naatu hai bar hai merar hihamiyen aunah hi’iyon hina hima isan hikakaif na run,
34 Ga Jisasi Iqu yätäqä näŋgisa ae iuäqämeqe, ämaqä kuapänä pmetaŋgä äqunäqe, quŋqä huäqä kiiŋä äwuŋgqe. Huäqä äwuŋgqe, tiiŋä iutayi. Qu sipsipqä, quwqä ämiwiyqä iqu maeqä eŋuwä-paŋä iiŋä äquŋgqe. Ii äqunäqe, Iqu näqŋqä kuapänä äwimiŋqe.
34 wa’ane bisure auman sabuw kou’ay gagamin hima’am itih iyababan, anayabin iti sabuw i sheep na’atube aurih nabatanenayan en, naatu busuruf sawar moumurih na’in i’obaibiyih.
35 — ausente —
35 Veya ra’iy birabirab auman, ana bai’ufununayah hina biyan hitit hio, “Iti efan i yok na’in naatu veya i sawar,
36 — ausente —
36 sabuw kwiyafarih ten bar merar afa iti yubinamaim naatu masaw baremaim bay hinatobon hinaa.”
37 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu, “Ymisaŋi, hiqä-hiuä wipiyä” ätukqe.
37 Baise Jesu iyafutih eo, “Kwa a efanamaim abisa ema’am i kwaitih te’aan.” Naatu hiya’afut hio, “Bay nati na’atube i boro sumar etei eight orot ta’imon ana baiyan ana fofonin tanatobon sabuw tanituwih.”
38 Iqu, “He bretqe, äänä ämeŋä? Hiŋuä-ganä qumbŋqä upiyä!”
38 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy fafar bai’ab isa tema’am? Kwan kwa’itin.” Hin hiso’ob hina ana tur hi’owen rafiy fafar etei five naatu siy rou’ab.
39 Iŋgaŋi, Iqu ämaqeuŋi, “Iwäsämbu, qätaqä hioätqä äŋguä täqi pmakäupiyä” ätukqe.
39 Imaibo Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih matan, matan fotan gewasin yan timarir.”
40 Itaŋga qu iwäsämbiyi, hui 100, ä hui 50 äpmakuwi.
40 Naatu sabuw hi’uwih matan, matan fotan gewasin yan himarir, afa 100 na’atube afa 50 na’atube.
41 Itaŋi, Jisasi Iqu bretqetä, hämapäkitä ämeqe, qäukuä yätu äqunä, Goti Ique, “äŋguiqä” ätuäqe, bretqe äkutätä, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua äma yaŋä väkäpŋqä äwikqe. Itaŋga hämapäkä iquaquiŋä-pqe, ämaqä eeqänäŋi bŋqe, inä iwäsäukqe.
41 Jesu rafiy five naatu siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at God ana merar yi imseseben ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
42 — ausente —
42 Sabuw etei nati bay hi’aa hai fofonin bai.
43 — ausente —
43 Ana bai’ufununayah rafiy rebarebah, naatu siy turih sabuw hi’aa hibow sakasak etei 12 hiwan foten.
44 Ämaqä qokä ymisaŋä äŋguwä iqua, 5,000.
44 Oro’orot bay hi’aa i etei 5,000.
45 Ymisaŋä qäpu ti ämbiyi, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “He yimba ikuapmäupu, eqä-huäŋä yätäqä Betsaitä näŋgisaŋqä, hiŋuiqä upiyä” ätukqe. “Nyi qokä-apäkä täuŋi, quwqä aŋämqä dowatmqänä.”
45 Mar ta’imonamo Jesu ana bai’ufununayah iuwih wa hisra’at au Bethsaida wan iyafarih hirabon naatu i baise ma sabuw itubabarih hai ubar hin.
46 Iŋgaŋi Iqu, ämaqä eeqänäŋä iuŋi ae ändowatäqe, Goti Iquenyqä tääqä tätŋqä qoqoŋä yätuŋqä ekqe.
46 Sabuw itubarih hinan ufunamaim yoyobanamih yen in oyaw wan tit.
47 Heatqä asä qäŋgaŋi, yimba eqä-huäŋä awä iqi äwätqätaŋga, Jisasi Iqu kiuänä näŋgisa yqänä ätqäumiŋqe.
47 Birabirab auman wa re in kuyowen naatu Jesu akisinamo i me yanamaim ma.
48 — ausente —
48 Ana bai’ufununayah i’itih i hiboy hibi’akir, anayabin yourabad nahine bababin, mar tot auman Jesu tit riy yan bat remor in biyah tit tanatabirihimih.
49 — ausente —
49 Baise hinuw harew yan bat remor nan hi’itin ana veya wagabur mowan ta hirouw hitar koukuw.
50 — ausente —
50 Anayabin Jesu iti na’atube sinaf hi’itin i hibir men kikimin ta, baise Jesu matan kabiy iuwih eo, “Ya hinakwat! Men kwanabirumih! Ayu anan.”
51 Ii ätuäqe, Iqu yimba iu äpeyätä, iquatä anä pmeqaŋga, yuŋui qe äqänäkqe. Yuŋuä ii iqaŋgqeŋqä, iqua, “Tä änääŋqä iqutiyä” tpu, miqä yäŋä ikäkuwi.
51 Naatu wa afe’en yen nuwarob eafuw ana bai’ufununayah hifofofor men kafaita.
52 Quwqä kŋui qŋqaŋä enätaŋgqetaŋi, Iqu bretqä äkutätä ämaqeu yaŋä ävqäkqueta, Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqä kŋuä yasämä mämeqä ikuwi.
52 Anayabin rafiy bimasib ana kirikirifot men hiso’ob, baise dogorohine i fokar.
53 Qu eqä-huäŋä maŋä näŋgisa, qua Genesäretqä iu iuäqämapiyi, yimba iqi guä äqäyekuwi.
53 Naatu harew hirabon tafaram Genesaret imaim hirun hai wa hirouw,
54 Qu yimbaeta ti ätimäwa uwqaŋguwäŋgaŋi, ämaqe, tä Jisasi Iqu äyä hitaŋgi äquŋguwi.
54 wa’ane hitit hirara’iy ana veya sabuw Jesu hi’itin hi’inan.
55 Iŋgaŋi qu qua ique äpmamiŋuwi, im-imä tnäŋä ikipu, ämaqä täŋä-yaqä-täŋi hevqä ämiqutäwa, Jisasi Iqu äkisqi pmetaŋgutqeu wimapŋqä ätŋgäukuwi.
55 Naatu nati tafaram wanawanan sabuw himatkabikabiy hinunuw sawusawuwih emo’em hiwan hi’abar Jesu ana tur hinonowar imaim hi’abar hin.
56 Itaŋga Iqu aŋä-himqä naqä iquau, ä wäŋqä isuau, ŋŋ aŋä hŋqunä-hŋqunäŋä iu ikiqaŋgqä-pa, ämaqe, qu täŋä-yaqä-täŋä iquau ququawä aquväqŋqä iqi ätuma äwätemiŋuwi. Itaŋga Jisasi Iqueŋi, “Iyää! Ämaqä täŋä-yaqä-täŋä tqua, saqä qäkä hituŋui qäyä itmaqämbŋqä, hiŋuinä qunyä” ätumiŋuwi. Iŋi, ämaqä Iqueä qäkä hituŋui itmaqänäpiyä iqua, quwqä täŋä-yaqe qäpu emiŋqe.
56 Bar merar kikimin o gagamin, naatu masaw bar imaim inan ana tur hinonowar, sawusawuwih hibow hitit ahar efanamaim hiya hifefeyan hai kok i mi’itube ana waifuw yomaninawat hitabutubun. Naatu sabuw etei Jesu hibubutubun iyawasih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.