Lucas 1

Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI

Sair da comparação
MCR
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Are Theophilus,
2 — ausente —
2 Abisa hikikirum i sabuw iyab iti sawar matar matah yan hi’itin hio hinonowar i hikirum, naatu sabuw iyab iti tur isan hibow hibibinan i hio hinowar hikirum.
3 — ausente —
3 Isan imih Theophilus o i gewas maiyow, ayu iti sawar himamatar isan kiruminamih anot, imih sawar no aneika anutitiy, sabuw ai babatiyih hai an abow gewas, naatu akubaitutur o isa iti a kikirum,
4 — ausente —
4 saise o boro inaso’ob sawar iti etei o hibi’obaiyi i turobe.
5 Ämaqeu miqä naqä Heroti iqu Jutiya iu mitqätaŋgaŋi, hiqäva-imäkqä hŋqu äpmamiŋqe. Iqueqä yoqe Sakätiyasi ique. Ämaqä iqutä wäuŋuä anä iqe, iquauqä yoqe Äpaisa iquai. Sakätiyasi iqueqä apäkiyqä yoqe, Älisapetqi. Ii hiqäva-imäkqä iquauqä kaqä, Aronä iquesaŋä iiyi.
5 Judea wanawanan Herod bi’aiwob ana maramaim, firis wabin Zechariah i Abaijah ana kou’ay wanawanan ma firis ana bowabow bowabow, naatu aawan Elizabeth ana tufuw an i Aaron ana rara’ane na tufuw.
6 Iyaqu Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, Iqueqä kukŋuitä, suqetä, eeqänä qänaknä isinyä, jänänäŋä äpmamiŋiyi.
6 Iti orot aawan hairi God matanamaim hai yawas i gewasin, God ana ofafar naatu ana tur etei hibosiyasiyar hibi’ufunun.
7 Älisapetqi qokitqä etaŋgi, iyaqu ymeqä maeqä enyä, qoyaŋä-äpäyaŋä äpmamiŋiyi.
7 Baise hairi natunatuh en hima hin hiregah hibabine, anayabin Elizabeth i a’arin.
8 Hea hŋqueŋi, ämaqä Äpaisa iqua Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva imäkätqätaŋguwäŋga, Sakätiyasi iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqi wäuŋuä iqämanmiŋqe.
8 Veya ta Jerusalem Tafaror Bar gagamin wanawanan firis ana bowabow isan matan fufur tebowabow na’atube, Zechariah ibo ana veya na tit Tafaror Bar wanawanan ana bowabow isan run.
9 Iŋgaŋi iqua quwqä suqä iwäsäuqäŋqä imäkäpu, Sakätiyasi iqu Naqä Iqueqä aŋä hiqŋqä pmua iŋgisaŋqä äwätä, nätmatqä jinaŋä-weqä tä iketŋqä diŋqä, atäuŋuä ikuwi.Sakätiyasi iqu nätmatqä jinaŋä-weqä tä iketqäuä.|alt="Zechariah burning incense" src="HK00260C.tif" size="col" loc="Lk 1:8-10" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967," ref="1:9"
9 Firis hai binanakwaramaim eo na’atube, gem kakafiyin tafanamaim fi’ufiu afunin isan hibi’arow Zechariah wabin tit, basit na Regah ana Tafaror Bar wanawanan run.
10 Iqu hiqŋqä pmua iuŋqä uwqaŋga, qokä-apäkä aquvä äqäŋguwi, qu yäpaqä mäŋgisa äpmapu, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanmiŋuwi.
10 Naatu Tafaror Bar wanawanan fi’ufiu Zechariah ea’afun ana veya’amaim, sabuw etei i bar ufunane hibat hiyoyoyoban.
11 Iŋgaŋi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋqu, hiqŋqä yäpä iŋgisa jinaŋä-weqä ttawä iŋiu, hipa ämuaŋgisa tqäutaŋgi äquŋgqe.
11 Regah ana tounamatar, gem kakafiyin tainin asukwafune fi’ufiu ea’afunimaim tit irerereb bat.
12 Iqu ique hiŋuä e äqunäqe, änä mäwimäŋqä itä, zä kiiŋä ikqe.
12 Zechariah tounamatar tit batabat itin yan hamu iwa’an ana bir ra’at,
13 Iŋgaŋi eŋätqä iqu, “Sakätiyasi iquki, si zä miqä panä” ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu saqä tääqä ätŋi, qätä ae äkiyäŋqe. Tqä apäkä Älisapetqi, ymeqä qokä hŋqu nyuäŋqiyä. Iqueqä yoqe, ‘Jonäuä’ nyuätqätŋqä.
13 baise tounamatar eo, “Zechariah men inabir! God a yoyoban nowar. O aaw Elizabeth boro yan namatar naatu nataub kek orot nayai o wabin John iniwab.
14 Iŋgaŋi, saqä äwqe, aaŋä yeeqä kuapä kinyäniqeqä. Ämaqä kuapänäŋi, ymeqä iquenyqä aquvänä ipnuwiqä.
14 Nati kek orot natutufuw ana veya o ya wanawanan boro yasisir kawasa awan nakaratan, na’atube sabuw moumurih maiyow auman boro hiniyasisir,
15 Aquvänä iqä qakui, tiinji. Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä naqä-qu äpme, wainqätä, eqä ämaqä iquauqä kŋuä indqäŋqe qui wimäkqetä, maŋqä yäniqeqä. Ymeqä iqu känäwä äwqä imä yqänä mnätaŋgaŋi, Dŋä Äŋguä Iqu, iqutä anä pmetäniqeqä.
15 anayabin Regah matanamaim i boro orot gagamin ta. Iti kek wine o harew fokarih men natom, naatu God Anunin Kakafiyin boro niwanasum auman nama’ama natufuw.
16 Iqu iqueqä wäuŋuä imäkätqätaŋgi, Israitqä kuapänäŋi, iquauqä suqä hŋgisanäŋi huätä ävquatämäupu, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui qätä äwiyäpu, qänaknä ipnuwiqä.
16 I boro Israel sabuw maumurih na’in nabow hinamatabir maiye Regah hai God isan.
17 Iqu Laisa iqueuä suqetä, yäŋänäqŋqetä ämetä, Naqä Ique hiŋuiqä wimeniqeqä. Qunuŋuatä, ymeqä iquatä, äwqä naqä-hŋqunä imbŋqä imäkätä, ämaqä hŋgisanä itqäŋuwä iquauŋi, kŋuä äkunmäknäpu, iquauqä kŋuä indqäŋqe äŋguänäŋä metpŋqä imäkäniqeqä. Iqu ämaqä iquauŋi, Naqä Iqu äpätqäŋgaŋqä näwenyä e imäkäniqeqä” ätukqe.
17 Naatu God ana dinab orot Elijah ana fair baib na’atube boro nab Regah aunan ni’iyon nan, kek tamahinah bairi dogoroh nikitabir hinan hinita’imon maiye; sabuw baifanasairayah dogoroh nikitabir hinan mutufor ma ana not gewasin hinab, naatu Regah ana sabuw nabobunabuna’ih.”
18 Sakätiyasi iqu eŋätqä iqueŋi, “Saqä kukŋuiŋqe, naqä-qakuiqä kŋuä nyätŋqe, nyi näqŋqe äänä himqäwä? Nyitä ŋqä apäkisä, ye quväukuä kuapänä ae ämäyaqutäuqeqä” ätukqe.
18 Zechariah tounamatar iu, “Iti i boro mi’itube anitumatum? Anayabin ayu i ai regah, naatu aawau auman ibabine sawar.”
19 Eŋätqä iqu kimaŋi, “Nyi Gapleti iqunjqä. Nyi Goti Hanjuwä Iqueqä hipeŋuä iqi ätqäuŋänä. Iqu nyi kukŋuä äŋguä täŋqä awä ktmqä änändowatqiyä.
19 Tounamatar iya’afut eo, “Ayu i Gabriel God nanamaim abatabat, imih ayu iyafaru o airit oisan tur gewasin abai ana o a tur ao’owen,
20 Nyaqä kukŋuä tä hea qayunäŋäŋga, naqä-qakuänäŋä timäuniqeqä. Iŋäqe si nyaqä kukŋui qätä manyiyqä iŋä-qae, hea nätmatqä tä timäuqaŋgaŋqe, kukŋuä matqä isŋqinyä” ätukqe.
20 baise ayu au tur men itumitum, imih o boro mena nabit, inama nanan sawar mataramih ao ana veya’amaim namatar, abisa ao’omatan nan niturobe.”
21 Sakätiyasi iqutä, eŋätqä iqutä, iquaqu kukŋuä tqämanätqätaŋgiyäŋgaŋi, ämaqä yäpaqä mäŋgisa ätqäumiŋuwä iqua, Sakätiyasi iqu aŋä yäpä yäŋgisa äpakä pmetaŋgqeŋqä, iquenyqä hiŋuä äqumbu äpmapu, kŋuä kuapänä indqänmiŋuwi.
21 Nati ana maramaim sabuw ufunane hima’am hai kasiy ra’at, Zechariah manin maiyow Tafaror Bar wanawanan ma’am isan.
22 Iqu hŋgaŋqä imänjaqänäqe, hŋgaŋi yäpaqä mäŋgisa ätimäuqe, kukŋuä mätquä iqaŋga, qu iquenyqe, iqu aŋä pmua iŋgisa äpme, wätqä eŋqä-pa äqunätänjqe, näqŋqä ämakuwi. Iqu kukŋuä matqä itä, iqueqä hipa itänä wätqä eŋqä-paŋi imäkkqe.
22 Naatu Zechariah Tafaror Barene titit ana mar, tur oisan menan bit, sabuw nati’imaim hi’itin hiso’ob ina’inan ta isan matar, naatu tur o isan menan bit umanamaim imanuman bairi hio.
23 Qänakndaŋi Sakätiyasi iqu, iqueqä wäuŋuä Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iuŋi qäpu iäqe, iqueqä aŋämqä äukqe.
23 Zechariah ana bowabow Tafaror Bar wanawanan sasawar ufunamaim matabir maiye na ana bar tit.
24 Iŋgaŋi iqueqä apäkä Älisapetqi, äwqä-täŋä eä, iiyqä aŋä yäpä yäŋgisa zä qaŋuä hipa hŋgi eeqä äpmamiŋqe.
24 Nati ufunamaim a wan Elizabeth yan matar, sumar etei umatroun na’atube baremaim nutanub ma.
25 “Goti Hanjuwä Iqu huäqä äwunätä äŋguänä inyimäkqiyä. Nyi qokitqä äpmamä womba änyinmiŋqe, täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu huätä ämanmäuqiyä” ätkqe.
25 Elizabeth eo, “Regah bounabo ibaisu au biya’ohow, orot babin matahimaim etei’imak bosair.”
26 Älisapetqi äwqä-täŋä qaŋuä 6 pmetaŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu eŋätqä Gapleti iqueŋi, Galilisäŋä iŋgi aŋä-himqä Nasäretqäŋqä ändowatkqe.
26 Elizabeth ana sumar umatroun ta’imon ana maramaim God ana tounamatar Gabriel iyafar in Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Nazareth imaim tit.
27 Iqiŋi iqu apäkä hitqä, qokätä hiqaqä mäwiqä imiŋqä hui, iiyqä yoqe Mäliyau äwimakqe. Ii Josepä iquenyqä ätmiŋuwi. Josepä iqueqä kawiqu, ämaqä naqä Dewiti ique.
27 Nati’imaim babitai ta biyan numin Joseph, aiwob orot David ana agir ta i ana rum hiomatan ma’ama biyan tit, babitai wabin Mary.
28 Eŋätqä iqu apäkä ii äwimeqe, “Si äŋguä äpmeŋinyä. Goti Naqä Iqu sinyqä kŋuä äŋguänäŋä indqänätä, sitä anä äpmenä” ätukqe.
28 Tounamatar na babitai biyan tit eo, “Tufuw isa nama! Regah o isa i yan ebaib kwanekwan, naatu baigegewasin o ebit.”
29 Ii kukŋuä tä qätä äwiyäqe, änä-änä mäwimäŋqä itä, “Änääŋqä dqutiyä?” kŋuä äwikqe.
29 Mary iti tur nonowar ana veya biyababan na’atube bai naatu ana kasiy ra’at iti merarayow ana’an isan.
30 Eŋätqä iqu, “Mäliya, si zä miqä panä!” ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä äŋguänäŋiŋqä, si atäuŋuä ae äkiyqeqä.
30 Baise tounamatar eo “Mary, men inabirumih, anayabin God o isa ebiyasisir gagamin maiyow.
31 Si äwqä eätnä, Ymeqä Qokä Hŋque misiŋiqä. Iqueqä yoqe, ‘Jisasiuä’ nyuättŋäŋqeqä.
31 O boro ya namatar inatoub kek orot inayai, naatu wabin Jesu iniwab.
32 Iqu Naqä-qu etaŋguti, ämaqä iqua, ‘Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Ymeqeqä’ tpnuwiqä. Goti Hanjuwä Iqu iwimäkqaŋguti, Iqu qokä-apäkä iuŋi, Kiqä kawiqu Dewiti iqu äpmetä ämimiŋqä-pa, e miniqeqä.
32 I boro orot gagamin naatu God auyomtoro’ot Natun narouw nao, naatu Regah God boro aiwob nitin, marasika ana’agir David bitin na’atube.
33 Iqu hueqä-himqä Jekopä iquesaŋä iquauqä Naqä-qu eä, hea ique-ique pmetäniqeqä. Iqueqä ämiqä iiŋi, qäpunä maeqä da, e witäniqeqä” ätukqe.
33 Naatu Jacob ana rara’ane i boro ni’aiwob wanatowan, naatu ana aiwob i boro nama wanatowan, wanatowan ana yomanin en.”
34 I tquaŋga Mäliya eŋätqä iqueŋi, “Tä äänä timäutŋqä tnyä? Nyi qoki maeqinjqä” ätukqe.
34 Mary tounamatar isan eo, “Ayu i biyau numin. Iti i boro mi’itube namatar?”
35 Eŋätqä iqu kimaŋi, “Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu si äkimetä, Iqueqä yäŋänäqŋqe äkpatqiyäŋqiyä. Ymeqä si änyuesqä Iqu, Goti Iqueqänä hiätaŋguti, qu Iquenyqe, ‘Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqeqä’ tpnuwiqä.
35 Tounamatar iya’afut eo, “Anun kakafiyin boro niwani, naatu God ana fair boro natarsumi, imih iti kek Kakafiyin natutufuw i boro God Natun hinarouw hinao.
36 Qätä nyiyä! Apäkä äpäyaŋä tqä sämaqi Älisapetqi-pqe, ymeqä hŋqu inä nyuäŋqiyä. Iinyqe, ämaqe, ‘Apäkä täsi qokitqeqä’ ätumiŋuwä-qe, qaŋuä 6 päwqaŋga, ii äwqä-täŋä äpmenä.
36 Naatu o tura Elizabeth sabuw a’arin hirouw hio baise boun babine tafan yan matar ana sumar umatroun ta’imon sawar.
37 Goti Hanjuwä Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä di imäkäŋqiyä” ätukqe.
37 Anayabin God isan sawar etei’imak i men ta fokarinamih.”
38 Iqu e tquaŋga Mäliya ämävauqe, “Nyi Naqä Iqueqä wäuŋuä-wiyqinjqä. Si tä ändŋä-maŋi, ätimäuŋqiyä” ätukqe. Ii iiŋä tquaŋga, eŋätqä iqu ävämakqe.
38 Mary eo, “Ayu i Regah ana akir wairafin, abis isou kuo na’atube namatar.” Naatu tounamatar Mary itumar tit.
39 Iŋgaŋi Mäliya, qoqoŋä Jutiya-täŋä iŋgiŋqä aŋä-himqä hŋquenyqä maqänä ekqe.
39 Nati ana veya’amaim, Mary matan kabiy bobuna ra’iy yen in Judah wanawananamaim oyaw na’atune bar merar gagamin ta imaim tit,
40 Aŋä-himqä iu ätimäuqe, Sakätiyasi iqueqä aŋä yäpä yäŋgisa äpäyätä, Älisapetqiŋi, “Hiunjiŋganjqä” ätukqe.
40 Zechariah ana bar wanawanan run Elizabeth ana merar yi. Mary Elizabeth ana merar eyiy|alt="Mary greeting Elizabeth" src="CN01609b.tif" size="col" loc="Luk 1.40" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.40"
41 Iŋgaŋi Älisapetqi, iuä maŋi qätä wiyqaŋgaŋi, ymeqä iqu äwqendaŋi ämeŋä iqaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu Älisapetqiyqä äwqeuŋi kuapänä ämŋgqe.
41 Elizabeth Mary ana merarayow nonowar ana maramaim, yan wanawanan kek inu’in ia’ayob, nati’imaim Anun Kakafiyin Elizabeth iwan
42 Iŋgaŋi ii Mäliyau tääqä yäŋänäqŋqä tii ätukqe. “Apäkä eeqänäŋä iua äpmetaŋguwä-qe, Goti Hanjuwä Iqu si äŋguä ikimäkqiyä. Ymeqä si misŋqä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu Ique-pqe äŋguä iwimäkqiyä.
42 fanan aumetawat eo, “God ana baigegewasin o ebit baibin etei tafahimaim, naatu ya wanawanan a ub auman God ebigegewasin!
43 Nyi änääŋäwä? Nyi apäkä naqinyä maeqä etaŋgqä-qe, ŋqä Naqä Iqueqä känaiki änyimenyä.
43 Aisim sawar gagamin na’in iti na’atube isou matar, au Regah hinah na ebinanawanu?
44 Qätä nyiyä. Si nyi tääqä ändŋäŋgaŋi, nyi qätä kiyqaŋga, ymeqä äwqä tämŋi aquvänä itä, ämeŋä iqäqeqä.
44 O a merarayow anonowar ana mar, kek yau wanawanan inu’in yasisir auman ia’ayob.
45 Si Goti Hanjuwä Iqu äktqeŋqä, ‘Naqä-qakuä, ätimäuŋqiyä’ kŋuä indqäŋgŋi, äwqä yeeqä iŋqikiyqä” ätukqe.
45 O a baitumatumamaim baigegewasin ibai, God eo’omatani boro nan turobe namatar!”
46 Ii i tquaŋga, Mäliya tii ätukqe.
46 Mary eo,
47 Nyaqä quuvqe, Goti Häŋä Inyimäkqä Iquenyqä yeeqä änyiŋgiyä.
47 Naatu yau wanawanan yasisir awan karatan,
48 — ausente —
48 Anayabin i ana akir wairafin wabin men gagamin baise nuh, imih boun ebubusuruf sabuw etei boro ayu baigegewasinayan hinarouw hinao.
49 — ausente —
49 Anayabin sawar gagamih God Fairin ayu isou sinaf.
50 Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquautä, qänaknda pmapnuwä iquautä, Ique qätä wiyqä iquauŋqe, Iqu qeqä wimäŋgaŋgi äŋguä imäkqä-queqä.
50 I ana kabeber i aunan etuwatuw, sabuw hitufuw tema’am,
51 Iqu, hipa wäuŋuä yäŋänäqŋqä iqä-queqä. Ämaqä ‘Ŋqä-näuä äŋguä eäŋänä, nyi imäkmqänä’ kŋuä indqäŋqä iquauŋi, Iqu hiŋginäwa dowatqä-queqä.
51 God umanamaim sawar fairih sinaf,
52 Ämaqä naqä iquauqä yäŋänäqŋqe huätä mamäuqä-queqä. Ämaqä yäpä iqiŋä iquauä yoqe, haqeqä vauqumuatqä-queqä.
52 Aiwob fairih hai ura ma’ama’amaim bow yara’iyih,
53 Ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquauŋi, kuapänä vqä-queqä. Ämaqä nätmatqä kuapänä-täŋä iquauŋi, huätä qanyä dowatqä-queqä.
53 Sabuw aa himomorob, sawar gewasihimaim ituwih,
54 — ausente —
54 Ana omatanen ata a’agir eo’omatanih i kaif,
55 — ausente —
55 Abraham nuh kakabibir na’atube,
56 Mäliya e ätuäqe, Älisapetqisä qaŋuä hŋquaqui-hŋque äpmeqe, kiqä aŋämqä aŋgi äpäwäkqe.
56 Mary sumar etei tounu na’atube Elizabeth hairi hima, imaibo matabir maiye na ana bar tit.
57 Älisapetqi iŋgaŋi ymeqä qokä hŋque ämikqe.
57 Elizabeth ana toub isan veya na tit, naatu toub ana kek orot yai.
58 Ämaqä iisä qäqiqi äpmamiŋuwä iquatä, iiyqä käyämaqä iquatä, qätä äwipiyi, Goti Hanjuwä Iqu qeqä äwutätä, yätamäkqä vqaŋgqeŋqä, iqua iisä aquvänä anä ikuwi.
58 Tain tuwan naatu ana ofonah, God ana baigegewasin gagamin na’in Elizabeth bitin ana tur hinowar hina ana merar hiyi bairi hiyasisir.
59 — ausente —
59 Naatu fur ta’imon ufunamaim, kek ana’ar mo’on afuwin wabin baiwabin isan tain tuwan etei hina. Tain tuwan hikokok kek wabin i boro Zechariah, tamah wabinamaim hitiwabimih hio,
60 — ausente —
60 baise hinah eo, “En! Kek wabin i boro John taniwab.”
61 Iŋi, “Änääŋäŋqäwä? Ämaqä sitaŋä hui, yoqä iiŋi maqoŋqä iŋäuä” ätukuwi.
61 Sabuw hio, “O taituwa wabih men ta nati na’atube ema’ama boro kek wabin nati taniwab.”
62 Iqua e ätupiyi, Sakätiyasi iqu iqueqä kŋui ämotquetŋqä diŋqä, ique atäuŋuä äwikuwi.
62 Basit umahimaim kek tamah isan himan wabin menatan kokok baiwabin isan hibatiy.
63 Itaŋga iqu, iqua zä-heauqä muaepŋqä hipaitänä atäuŋuä äwikqe. Iqu zä-heauqä iuŋi, “Iqueqä yoqe, Jonäuä” äqäkqe. Iqu e qäyqaŋgqeŋqä iqua yäuŋuä ikuwi.
63 Zechariah eo fef hibai hina hitin imaim kirum eo, “Kek wabin i John.” Sabuw etei hifofofor men kafaita.
64 Iŋgaŋi, Sakätiyasi iqu kukŋuä matqä äpmamiŋqe, Goti Hanjuwä Iqu äŋguä iwimäkqaŋgi, iqu kukŋuä ätätä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä ämamäukqe.
64 Nati ana veya’amaim Zechariah menan bit ma’am menan kerer busuruf tur eo, God bora’ara’ah.
65 Nätmatqä huitaŋä e timäuqaŋgqeŋqä, ämaqä iqi äpmamiŋuwä iqua zä ikuwi. Iŋgaŋi ämaqä Jutiya iu qoqoŋä im-imä pmeqä iqua, kukŋuä kuapä ätmiŋuwi.
65 Taintuwan etei awah hae’e hai baifofofor ra’at, baise abisa himamatar ana tur tasasar tit tafaram Judea wanawanan sabuw etei hinowar.
66 Ämaqä kukŋuä qätä e äwikuwä iqua, “Goti Hanjuwä Iqu ymeqä däŋä iqutäŋi, anä pmeŋqiyä” kŋuä e indqämbiyi, “Ymeqä iqu, änääqu heniqätiyä?” ätkuwi.
66 Sabuw etei iti sawar matar ana tur hinonowar isan hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti kek narara’at ana itinin i boro mi’itube?” Anayabin Regah uman i iti kek biyanamaim ma’am.
67 Dŋä Äŋguä Iqu, kaniqu Sakätiyasi iqutä kuapänä muŋgaŋgi, iqu hiŋuä tii ätukqe.
67 John tamah Zechariah Anun Kakafiyin targabuw, God ana ewamaim tabor eo.
68 “Israitqä iquneqä Goti Hanjuwä Naqä Iqu, Iqueqä ämaqä iqune, haŋä-iqä-täŋä pmetaŋgu änemetä, yätamäkqä äneyätä aŋgi inätmeqeŋqe, ne Iqueqä yoqe haqeqä ämamäuanä.
68 “Regah tanabora’ara’ah, Israel sabuw hai God, anayabin i ana sabuw baiyawasih isan natit,
69 Iqu imäkqaŋgi, Ämaqä Yäŋänäqŋqä Hŋqu häŋä inemäkätŋqä eqi. Iqueqä wäuŋuä-wiyqä Dewiti iqueqä hueqä-himqä iuqä awä iqisa eqi.
69 Baiyawasenayan fairin anababatun David ana rara’ane enan,
70 Iqu hiŋuiqänä hiŋuä-tqä iquauä maŋiuta ätkqä-pa, iiŋä ätimäuqiyä.
70 marasika ana dinab wanawanahimaim eo’omatanih na’atube.
71 Neyaqä mäkä-huŋqä iquauqätä, himä-wiuŋqä iquauqätä, hipa iuta aŋgi inetmetŋqä e imäkqiyä.
71 boun it boro ata kamabiy sabuw umahine, naatu sabuw fairih tibifa’ifa’it umahine niyawasit.
72 — ausente —
72 Ana obaibasit kakafiyin bimatar imaim nuh ata a’agir kabeber itih,
73 — ausente —
73 naatu iti obaibasit i marasika God ata agir Abraham eomatan,
74 Neqä ämaqä mäkä-huŋqä iquauqä hipa iuta aŋgi inetmeqaŋga, ne zä mäneŋqä iqaŋguti Iqueuä wäuŋui wiyquatuŋqueqä.
74 imih boun it ata kamabiy sabuw umahine baiyawasit isan natit ebiyawasit, naatu fair ebitit God isan men erebir auman tanabow,
75 Iiŋä etaŋgi ne hea ique-iqueŋi, Iqueqä hiŋuä iqiŋi, suqä äŋguänäŋinä itanä, Iqueuä wäuŋui imäkquatuŋqueqä.
75 God matanamaim tanakakaf naatu tanayasairit ata ef mutufurinamaim tanakwafir wanatowan, wanatowan.
76 Ga ŋqä ymeqä iquki, sinyqä tii tpnuwiqä. ‘Iqu Goti Haqä Yätutaŋä Iqueqä hiŋuä-tqä iqueqä.’ Quati tiinjqä. Si Naqä Iquenyqä hiŋuiqä äwätnä, hänaqä näwenyä imäktŋäŋqeqä.
76 Naatu o ayu natu, o boro God auyomtoro’ot ana dinabumih inamatar, Regah aunan ini’iyon inan ana ef inayabuna,
77 Si iiŋä imäktŋäŋqe, ii Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauŋi, Iqu iquauqä suqä quvqe huätä ämamäutä, häŋä iwimäkäniqeŋqä näqŋqä wisŋäŋqä diŋqeyi.
77 ana sabuw yawas isan inakubuna hai tur ina’owen bowabow kakafih hinihamiyen God hai kakafih nanotawiyen yawas hinab.
78 Ämaqä iquauŋqä qeqä wimäŋgaŋgi, e imäkqe, qäukuä yätutaŋi we-huŋqä hŋque mäptqä ätätŋqä-paŋi, nenyqä iiŋä dowatäniqeqä.
78 Anayabin ata God, i ana manaw kabeber wairafin, i wanawananamaim marakaw marane boro nakusisiar nare,
79 Ne aŋä hiawiqä imä pmetaŋgua, Iqu neqä huiwä zä iiŋqe ktqä namäuqaŋga, mäptqä ätätŋqä-paŋä iiŋi we-huŋqe ne naunätä hänaqä ämänätqueqaŋguti, ne äwqä haŋuä änyätanä qeiqinyä pmetaniqueqä” ätukqe.
79 sabuw iyab guguminamaim tema’am naatu murumurubih hai youninamaim tema’am tafatamaim namarakaw, at narumutufur nanawiyit tanatit tufuw ana efamaim tanaremor.”
80 Ymeqä iqu naqä eätä, iqueqä quuvqe yäŋänäqŋqä ämeqe, qänakŋi, Israitqä iquauqä hiŋuä iqi tqäuniqäŋgaŋqe, iqu aŋä avqŋqä imä äpmamiŋqe.
80 Kek biyan naatu ayubin hairi ana fofonin ra’at yen orot matar, naatu run in arar yan imaim ma ana fair bai, imaibo tit ana bowabow Israel sabuw etei nahimaim busuruf bow.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Lucas 1 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →