Lucas 17
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NAA
1 Iŋgaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ämaqe, qu suqä quvqä du quanŋä päkmbŋqeŋqe, nätmatqä huitaŋä-huitaŋi wimeŋqiyä” ätukqe. “Iŋäqe, ämaqä suqä quvqä iiŋä äma äpätä ävätqä iqu, haŋä-iqä menä.
1 Jesus disse aos seus discípulos:
2 Itaŋga ii tiiŋi. Ymeqä täutaŋä hŋqu, ämaqä hŋqueuä suqä quvqä imäkqaŋgqä du hiŋuä äqunätä, asä iiŋä imäkätä quanŋä päkŋgaŋgutqe, ämaqä suqä ipäqiyqä iqueŋi, haŋä-iqä naqänäŋi äwimenä. Ämaqä hŋqua, hikä naqänäŋä hŋqu ämepu, iqueqä hiiŋuä-qo iu guä äkiqiyepu, eqä-huäŋä bu tnämäupqe, ii haŋä-iqä asänäŋä hmanjqä. Iŋäqe haŋä-iqä ique äwimeniqä iqu, iqueŋi aaŋä naqänäŋä ämäwqätäuŋqiyä” ätukqe.
2 Seria melhor para esse que uma pedra de moinho fosse pendurada ao seu pescoço e fosse atirado no mar do que fazer tropeçar um destes pequeninos.
3 “He hiqä-hiuä hŋqunä-hŋqunä äŋguänä mimbiyä. Tqä tta-tuŋguequ suqä quvqä imäkqaŋgutqe, si, iqu iqueqä suqä quvqä imäkqeŋqä jänä imäknätŋqä tutŋqe. Iqu kŋuä äkunmäknätä, suqä quvqe hämänä ävquatämäuqaŋgutqe, si äwqä haŋuä imäknätnä, hui äkinyänä.
3 — Tenham cuidado. Se o seu irmão pecar, repreenda-o; se ele se arrepender, perdoe-lhe.
4 Ga hiunji hŋqueŋi, iqu suqä quvqä 7 ikimäkätä, 7 äkimetä, ‘Nyi kŋuä ae äkunmäkŋgänä’ ktqaŋgutqe, si iqueqä suqä quvqä kuapänäŋä iiŋqe, äwqä haŋuä imäknätnä, hui kinyätŋqeqä” ätukqe.
4 Se pecar contra você sete vezes num dia e sete vezes vier para lhe dizer: “Estou arrependido”, perdoe-lhe.
5 Ämaqä kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, Naqä Iqueŋi, tii ätukuwi. “Si neqä quuvqä heqiyqe, yäŋänäqŋqänäŋä inemäkiyä.”
5 Então os apóstolos disseram ao Senhor: — Aumente-nos a fé.
6 Iqu kimaŋi, “Hiqä quuvqä heqiyqe, guawä piikä isua eŋqä-paŋä, wäŋqä iiŋä etaŋgutqe, he zä-yäŋä tqueŋi, tiiŋi äŋguä tupŋqäuä. ‘Si tqä hukä qäsä äyautnä, eqä-huäŋä buŋqä äwitnä, iqi tqävä’ tquaŋgpqe, qätä heyäŋqiyä” ätukqe.
6 Ao que o Senhor respondeu:
7 “Ämaqä hesaŋä hŋqueqä wäuŋuä-wiyqä hŋqu, wäuŋuä duta pqaŋga, iqueqä naqä iqu iqueŋi, ‘Si maqänä äptnä, quamä äpmetnä, buayä huinyä’ tuäniqiyä?
7 — Qual de vocês, tendo um servo ocupado na lavoura ou em guardar o gado, lhe dirá quando ele voltar do campo: “Venha agora mesmo e sente-se à mesa”?
8 Oeyä, iqu iqueŋi, ‘Si nyinyqä ymisaŋi näwinyä imäketnä, tqä gquä yappä änyätnä, nmayäqäsiyä. Nyi buayätä, eqätä ganä gaŋga, si qänaki dŋqänänyä’ tuäniqeqä.
8 Não é verdade que, ao contrário, lhe dirá: “Prepare o meu jantar. Apronte-se e sirva-me enquanto eu como e bebo. Depois, você pode comer e beber”?
9 Wäuŋuä-wiyqä iqu ätquaŋgqä-pa iqaŋgaŋi, naqä iqu ‘äŋguiqä’ tuäniqi, ä mätquä yäniqi? Iqu mätquä yänä.
9 Será que ele terá de agradecer ao servo por ter feito o que lhe havia ordenado?
10 Iiŋä etaŋgi he-pqe, he nätmatqä eeqänäŋä Goti Hanjuwä Iqu etätqä-pa imäkäpiyi, ‘Ne ämaqä wäuŋuä-wiyqä quvqä-quneyqä. Nätmatqä ne imäkätaqe, neqä Naqä Iqueqä kukŋuä dunä imäkätuŋqueqä’ tpŋqeqä” ätukqe.
10 Assim também vocês, depois de terem feito tudo o que lhes foi ordenado, digam: “Somos servos inúteis, porque fizemos apenas o que devíamos fazer.”
11 Iŋgaŋi Jisasi Iqu Jerusälemäŋqä wätŋqänä, qua Sämaliyatä, qua Galilisäŋä, awä iqi qaŋä äumiŋqe.
11 De caminho para Jerusalém, Jesus passava pelo meio de Samaria e da Galileia.
12 — ausente —
12 Ao entrar numa aldeia, saíram-lhe ao encontro dez leprosos,
13 — ausente —
13 que ficaram de longe e gritaram: — Jesus, Mestre, tenha compaixão de nós!
14 I tquaŋguwäŋga, Iqu iquau hiŋuä äqunäqe, “He äwäpu, hiqä huiwi hiqäva-imäkqä iquau motquapiyä” ätukqe. Iqu iiŋä tquaŋgqe, qu qätä äwipiyi, qaŋä wätqätaŋguwäŋga, iquauqä huiwi äŋguä qe imäŋgqe.
14 Ao vê-los, Jesus disse: Aconteceu que, indo eles, foram purificados.
15 I ipiyitaŋi, ämaqä iquautaŋä hŋqu, iqueqä huiwä iu hiŋuä iqänäqe, tääqä yäŋänäqŋqä ätätä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä ämamäutä, aŋgi äpkqe.
15 Um dos dez, vendo que estava curado, voltou dando glória a Deus em alta voz
16 Iqu Jisasi Ique äwimeqe, hipeŋui Iqueä yukä-täŋä qua mäŋi eätä, Ique “äŋguiqä” ätukqe. Ämaqä iqu Sämaliyataŋä ique.
16 e prostrou-se com o rosto em terra aos pés de Jesus, agradecendo-lhe. E este era samaritano.
17 I iqaŋga, Iqu tii ätukqe. “Ämaqä 10 iqua äŋguä ae imäŋguwi, huiziqua äŋgikä?
17 Então Jesus perguntou:
18 Iqua aŋgi äpäpu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe haqeqä mamäupŋqe, hmandanä? Ämaqä yäpaqäŋgisaŋä tqunä imäkqä-qeuä” ätukqe.
18 Não se achou quem voltasse para dar glória a Deus, a não ser este estrangeiro?
19 I ätuäqetaŋi, Iqu ämaqä iqueŋi, “Si pämä ätqäutnä, qaŋä uvä. Tqä quuvqä heqiyqe, aŋgumä äŋguä ikimäkqiyä” ätukqe.
19 E lhe disse:
20 Hea hŋqueŋi Parisi iqua, Jisasi Ique yatŋqä äväpu, “Goti Hanjuwä Iqunä miqe, äkŋga timäuniŋqäwä?” ätukuwi.
20 Indagado pelos fariseus sobre quando viria o Reino de Deus, Jesus lhes respondeu:
21 Iŋi, qu ‘Hiŋuä qumbiyä, täqi täsä äpmenä’ ä ‘Näŋi äpmenä’ matqä ipnä. Ii tiiŋi. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, hesä ae äpmenä” ätukqe.
21 Nem dirão: “Ele está aqui!” Ou: “Lá está ele!” Porque o Reino de Deus está entre vocês.
22 Iŋgaŋi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau ätukqe. “Hea qänakndaŋi, he hea Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu pmeniqä hŋquenyqe, hiŋuä qumbŋqä kiiŋä hinyänä. Iiŋä etaŋgi, he hiŋuä moquŋqä da ipnä.
22 A seguir, Jesus disse aos seus discípulos:
23 Qu ‘Hiŋuä qumbiyä! Iqu näŋi äpmenä’ ä, ‘Täqi täsä äpmenä’ hitqaŋguwäŋgaŋi, he iquau qänaki mäwivändqä pa iqäpnä.
23 E dirão a vocês: “Ele está aqui!” Ou: “Lá está ele!” Não saiam nem sigam essa gente.
24 Iqu äpätŋqäŋgaŋi, nyuauä itä, qäukuä haqä yätuta we im-imä äunätŋqä-paŋi, Iquesa we asä inä hunäniqe.
24 Porque assim como o relâmpago, que resplandece e brilha de uma extremidade do céu até a outra, assim será, no seu dia, o Filho do Homem.
25 Iiŋä etaŋgi Iqu täŋä-huŋqä kuapänä ganä menä. Ämaqä hea täŋga äpmeŋuwä iqua, qu Iqueŋi tuwä wipŋqeqä” ätukqe.
25 Mas é necessário que primeiro ele padeça muitas coisas e seja rejeitado por esta geração.
26 “Ämaqe, Noa iqu pmetaŋga imäkmiŋuwä-paŋä iiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu äpätŋqäŋgaŋi, suqä asiqu timäuniqe.
26 Assim como foi nos dias de Noé, será também nos dias do Filho do Homem:
27 Noa iqu pmetaŋgaŋi, qu ymisaŋä änäpu, eqä änäpu, apäkä ämepu, apäkä yaŋä änyäpu, iqa wätqätaŋguwäŋga, Noa iqu yimba yätu äpaqukqe. Iŋgaŋi eqä huakä naqänäŋä ätimäutä, qokä-apäkä eeqänäŋä qui imäkŋguwi.
27 comiam, bebiam, casavam e davam-se em casamento, até o dia em que Noé entrou na arca, veio o dilúvio e destruiu todos.
28 Loti iqu-pqä pmetaŋgaŋi, asä inä ätimäukqe. Iŋgaŋi qu ymisaŋä änäpu, eqä änäpu, nätmatqä mbqä ipu, mbqäŋqä imäkäpu, ymisaŋä vowä ikäpu, aŋä ämätäpu imiŋuwi.
28 O mesmo aconteceu nos dias de Ló: comiam, bebiam, compravam, vendiam, plantavam e edificavam;
29 Itaŋgi, Loti iqu aŋä-himqä Sotomä iu ävämeqaŋga, iŋga qäŋgaŋi, tätä hikätä qäukuä haqä yätutaŋi, piyä eŋqä-paŋä äquvepäqe, ämaqä eeqänäŋä pizqä äpäkkqe.
29 mas, no dia em que Ló saiu de Sodoma, choveu do céu fogo e enxofre e destruiu todos.
30 Iiŋä etaŋgi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu aŋä ätnäŋä iŋgisa timäuqaŋgaŋi, asä iiŋä timäuniqeqä” ätukqe.
30 Assim será no dia em que o Filho do Homem se manifestar.
31 “Hea Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu aŋgi timäuqaŋgaŋi, ämaqä hŋqu iqueqä aŋä atääqä yätu äpmamitätqe, nätmatqä aŋä yäpä iŋgisa witaŋgqeŋqe, äpäkäwitä mämeqä yäniqe. Itaŋga ämaqä hŋqu iqueqä wäuŋuä imä äpmamitätqe, aŋiqinyqä mäwqä yäniqe.
31 — Naquele dia, quem estiver no terraço e tiver os seus bens em casa não desça para tirá-los; e, de igual modo, quem estiver no campo não volte para trás.
32 He Loti iqueqä apäkinyqe, kŋuä äŋguänä indqämbu.
32 Lembrem-se da mulher de Ló.
33 Ämaqä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqeŋqä äwinymitätqe, ga iqueqä quuvqe qui imäknäniqe. Ii etaŋgi, ämaqä hŋqu iqueqä häŋä-pmeqe ävquatämäutqe, iqueqä quuvqe, qui mimäkŋqä yäniqeqä.
33 Quem tentar preservar a sua vida a perderá; e quem a perder, esse a salvará.
34 Nyi he etqä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu heatqäŋga äpätqe, ämaqä hŋquaqu iquvaŋä naqä-huinyä witaŋgiyä-qe, Goti Hanjuwä Iqu, hŋque itmetä, hŋqueŋi hiŋuinä qunäniqe.
34 Digo a vocês que, naquela noite, duas pessoas estarão numa cama: uma será levada, e a outra será deixada.
35 — ausente —
35 Duas mulheres estarão juntas moendo trigo: uma será tomada, e a outra será deixada.
36 — ausente —
36 [Dois estarão no campo: um será tomado, e o outro será deixado.]
37 I tquaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua qätä äwipiyi, “Naqä Iquki, nätmatqä ii äkŋgi timäuniŋqäwä?” ätukuwi.
37 Então perguntaram a Jesus: — Onde será isso, Senhor? Ele respondeu:
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.