Lucas 13
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NVI
1 Iŋgaŋi ämaqä iqi äpmamiŋuwä hŋqua, Jisasi Iqueŋi, ämaqä Galili pmeqä hŋquauŋqä ätukuwi. Galili pmeqä iiŋä iqua, Goti Hanjuwä Iquenyqä hiqäva imäkätqätaŋguwäŋga, ämaqä naqä Pailoti iqu, “He iquauŋi pizqä päkpiyä” tquaŋga, qu iquau äpäsqaŋguwäŋga, iquauqä häŋeqetä, hiqäva iutaŋitä, naqä-huinyä imäkŋgqeŋqä ätukuwi.
1 Naquela ocasião, alguns dos que estavam presentes contaram a Jesus que Pilatos misturara o sangue de alguns galileus com os sacrifícios deles.
2 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nätmatqä quvqä Galili pmeqä iquau e äwimakqetaŋi, he ‘Ämaqä e äpäkoŋguwä iquauqä suqä quvqe, Galili pmeqä huiziquauqä suqeuŋi ämäwqätäunä’ kŋuä indqänätqäŋäuä?
2 Jesus respondeu: "Vocês pensam que esses galileus eram mais pecadores que todos os outros, por terem sofrido dessa maneira?
3 Oeyä, kŋuä iiŋi mämeqä pambiyä. Nyi etqänä. He heqä kŋuä makunmäkŋqä ipu, suqä quvqä huätä mävquatämäuqaŋgpqe, hepqe qui inä imäkmbŋqäuä.
3 Eu lhes digo que não! Mas se não se arrependerem, todos vocês também perecerão.
4 Tiiŋä-pqe. Ämaqä 18 iquauŋi, hiŋuiqänäŋi Siloamä iuŋi, aŋä quäuqä iqu äpisäutä, ämaqä iu äpäkkqä iquauŋqe, he ‘Ämaqä e äpäkoŋguwä iquauqä suqä quvqe, ämaqä Jerusälemä iu iŋga äpmamiŋuwä huiziquauqe, ämäwqätäunä’ kŋuä indqänätqäŋäuä?
4 Ou vocês pensam que aqueles dezoito que morreram, quando caiu sobre eles a torre de Siloé, eram mais culpados do que todos os outros habitantes de Jerusalém?
5 Oeyqä. Nyi he etqänä. Heqä kŋuä makunmäkŋqä ipu, suqä quvqä huätä mävquatämäuqaŋgpqe, he-pqe qui inä imäkmbŋqäuä” ätukqe.
5 Eu lhes digo que não! Mas se não se arrependerem, todos vocês também perecerão".
6 Iŋgaŋi Iqu kukŋuä ktqä tiiŋä hŋqu ätukqe. “Ämaqä hŋqu, zä-eaqä hŋqu, iqueqä wainqä wäuŋuä iqisa tqäutaŋgi, häukuä wiqäŋqä-tä qävqä äpätqe, aaŋqä qunäniqeqä.
6 Então contou esta parábola: "Um homem tinha uma figueira plantada em sua vinha. Foi procurar fruto nela, e não achou nenhum.
7 I äqunäqe, ämaqä wäuŋuä iu miqä iqueŋi, tiiŋä tuäniqe. ‘Quväukuä hŋquaqui-hŋqueŋä iquauŋi, nyi äpkqe, häukuä mäwitaŋgi aaŋqä äquŋgqeqä. Zä tqu, qua aowä hiŋginä ämetŋqä di, suŋqäwä? Si zä iqueŋi huätä tävä’ tuäniqeqä.
7 Por isso disse ao que cuidava da vinha: ‘Já faz três anos que venho procurar fruto nesta figueira e não acho. Corte-a! Por que deixá-la inutilizar a terra? ’
8 I tquaŋga wäuŋuä-wiyqä iqu tii tuäniqe. ‘Naqä Iquki, qäyä eänä. Quväukuä hŋqunä qäyä äpäwänä. Nyi kiqä hukä iqi qua mŋä yasäqi äuätmä, yaqueqä zä äkäka qakuä iqi qäyä emä.
8 "Respondeu o homem: ‘Senhor, deixe-a por mais um ano, e eu cavarei ao redor dela e a adubarei.
9 Qänakndaŋi häukuä winiqätiyä, mäwiqä yaniqätiyä? Häukuä mäwiqaŋgutqe, si huätä iŋga täumäuqätŋqä’ tuäniqeqä” ätukqe.
9 Se der fruto no ano que vem, muito bem! Se não, corte-a’ ".
10 Sämbatqä hiunji hapä pmeqä hŋqueŋi, Jisasi Iqu qokä-apäkä iquau, aŋä aquväqŋqä hŋqueu näqŋqä äwikqe.
10 Certo sábado Jesus estava ensinando numa das sinagogas,
11 Iŋgaŋi äpäkä dŋä quvqä-täŋä hui äpmamiŋqe. Dŋä quvqe, ii täŋä-yaqä vätqätaŋgi, quväukuä 18 ae äpäukqe. Iiyqä tuwä-hiiki qui imäknätaŋgi, pämä jänänäŋi matqäuqä imiŋqe.
11 e ali estava uma mulher que tinha um espírito que a mantinha doente havia dezoito anos. Ela andava encurvada e de forma alguma podia endireitar-se.
12 Jisasi Iqu ii hiŋuä äqunäqe, tääqä ätuätumeqe, “Tqä yaqä quvqe, huätä ae äkivämeqiyä” ätukqe.
12 Ao vê-la, Jesus chamou-a à frente e lhe disse: "Mulher, você está livre da sua doença".
13 E ätuäqe, hipa haqeqi wiyqaŋga, apäkä iiŋä ii, maqänä jänä pämä ätqäuqe, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeu qe ämamäukqe.
13 Então lhe impôs as mãos; e imediatamente ela se endireitou, e louvava a Deus.
14 Iiŋä etaŋgi, ämaqä naqä, aŋä aquväqŋqä iu miqä iqu, Jisasi Iqu Sämbatqäŋga, apäkä ii äŋguä wimäkqaŋgqeŋqä äwqä tnäŋä wiŋgaŋga, qokä-apäkiu tiiŋä ätukqe. “Hiunji wäuŋuä iqe, 6 inänjqä. Hiunji iquauŋi, Iqu yaqä äŋguä emäkätŋqä ppŋqeqä. Hapä pmeqäŋgaŋi, iiŋqe mapqä ipŋqeqä” ätukqe.
14 Indignado porque Jesus havia curado no sábado, o dirigente da sinagoga disse ao povo: "Há seis dias em que se deve trabalhar. Venham para ser curados nesses dias, e não no sábado".
15 Kimaŋi, Naqä Iqu tii ätukqe. “He wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. Hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, he eequenä, bulumäka aŋä duŋqä äwäpu, bulumäkatä doŋgitä eeqänäŋi, eqä bŋqä ätuma uwquenjqä.
15 O Senhor lhe respondeu: "Hipócritas! Cada um de vocês não desamarra no sábado o seu boi ou jumento do estábulo e o leva dali para dar-lhe água?
16 I etaŋgi apäkä, Aprähamä iqueqä meqä täsi, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu a äkiqätä pmetaŋgi, quväukuä 18 ae äpäukqeqä. Itaŋga hiunji hapä pmeqäŋgaŋi, Nyi nätmatqä ii a äkiqätäŋqe, huätä mämamäuqä imqe, ii suŋqäwä?” ätukqe.
16 Então, esta mulher, uma filha de Abraão a quem Satanás mantinha presa por dezoito longos anos, não deveria no dia de sábado ser libertada daquilo que a prendia? "
17 Iqu e tquaŋgaŋi, Iqueqä himä-wiuŋqä iqua womba naqänäŋä iqaŋguwä-qe, qokä-apäkä eeqänäŋi, Jisasi Iqu e imäkätqätaŋgqeŋqä yeeqä naqänäŋä ikuwi.
17 Tendo dito isso, todos os seus oponentes ficaram envergonhados, mas o povo se alegrava com todas as maravilhas que ele estava fazendo.
18 Iŋgaŋi Iqu kukŋuä hui inä tii ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋi, ii änääŋgä? Nyi kukŋuä ktqe, äkitaŋi tmqäwä?
18 Então Jesus perguntou: "Com que se parece o Reino de Deus? Com que o compararei?
19 Ii tiiŋiqä. Ämaqä hŋqu zä-guawä piikä wäŋqe ämetä, iqueqä wäuŋuä du vowä meŋqiyä. Qänakndaŋi, piikä iiŋä ipu, zä eŋqä-pa naqä tqäuqaŋgqäŋga, yŋŋä iqua äpäpu, äpa du yuuwä imäkpŋqäuä” ätukqe.
19 É como um grão de mostarda que um homem semeou em sua horta. Ele cresceu e se tornou uma árvore, e as aves do céu se fizaram ninhos em seus ramos".
20 Iqu tiiŋä-pqe inä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iqunä miqeuŋqe, Nyi kukŋuä ktqe, äkitaŋi tmqäwä?
20 Mais uma vez ele perguntou: "A que compararei o Reino de Deus?
21 Ii tiinjqä. Ii nätmatqä änyuämäutŋqä imäkätŋqä eŋqä-panjqä. Apäkä hui pälawä kuapänä ämetä, eeqänäŋi änyuämäutŋqä diŋqe, nätmatqä änyuämäutŋqä imäkätŋqä hmbunä ämetä, naqä-huinyä imäkäŋqiyä” ätukqe.
21 É como o fermento que uma mulher misturou com uma grande quantidade de farinha, e toda a massa ficou fermentada".
22 Qänakŋi Iqu Jerusälemä timäutŋqä äwätäqäŋgaŋi, Iqu qokä-apäkä du näqŋqä ävätä, aŋä-himqä naqeutä wäŋqeutä ikämiŋqe.
22 Depois Jesus foi pelas cidades e povoados e ensinava, prosseguindo em direção a Jerusalém.
23 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu, “Naqä Iqukiyä, mäpäkoŋqä ipŋqä häŋä iqumuatätŋqe, Goti Hanjuwä Iqu ämaqä hmbunä aŋgu itmeniqätanä?” ätukqe.
23 Alguém lhe perguntou: "Senhor, serão poucos os salvos? " Ele lhes disse:
24 “Nyi he etqänä. Qänakŋi, ämaqä kuapänäŋi, Goti Iqunä miqeuŋqä yanä-tpu ipiyä di, änä mäyqä da ipnuwiqä. Iiŋiŋqe, he aŋä hänaqä wäŋqä iuta hipŋqeŋqä yäŋä qämbiyä.
24 "Esforcem-se para entrar pela porta estreita, porque eu lhes digo que muitos tentarão entrar e não conseguirão.
25 Aŋä Kaniqu ävautä, qŋqaŋä ae ämäyeqaŋga, he yäpaqä mäŋgisa ätqäupu, qŋqaŋä ptqä äqiyäpu tääqä tupnuwiqä. ‘Naqä Iquki, Si qŋqaŋä nauteyä.’ Iŋäqe Iqu kimaŋi, tiiŋä hetäniqeqä. ‘He äŋgisa ti äpquwätiyä-qe, Nyi maqŋqeqä.’
25 Quando o dono da casa se levantar e fechar a porta, vocês ficarão do lado de fora, batendo e pedindo: ‘Senhor, abre-nos a porta’. "Ele, porém, responderá: ‘Não os conheço, nem sei de onde são vocês’.
26 Iŋgaŋi he tii tupnuwiqä. ‘Ne Sitä buayä eqä anä äyä änmiŋqueqä. Si neyaqä aŋä-himqä hänaqä näŋi ätqäunä, ne näqŋqä äyä änätapmiŋiqä.’
26 "Então vocês dirão: ‘Comemos e bebemos contigo, e ensinaste em nossas ruas’.
27 Iŋäqe Iqu tii hetäniqeqä. ‘He äŋgisa ti äpquwätiyä-qe, Nyi maqŋqeqä. He ämaqä suqä quvqä imäkquenjqae, huätä upiyä’ hetäniqeqä.
27 "Mas ele responderá: ‘Não os conheço, nem sei de onde são vocês. Afastem-se de mim, todos vocês, que praticam o mal! ’
28 He Aprähamä ique, Aisakä ique, Jekopä ique, itaŋga hiŋuä-tqä iquau, Goti Hanjuwä Iqunä miqeu pmetaŋgä hiŋuä ae äquŋgaŋguwäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqu henyä hŋqäqinyqä huätä hindowatäniqeqä. Iqiŋi he iiŋqe, kŋuä äqäyäpu, hiquaŋä maŋgtäsqukuä mäuqäpnuwiqä.
28 "Ali haverá choro e ranger de dentes, quando vocês virem Abraão, Isaque e Jacó e todos os profetas no Reino de Deus, mas vocês excluídos.
29 Iŋgaŋi ämaqä mäptqä timäuqä iŋgisaŋä, mäptqä quveqäqä iŋgisaŋä, yuŋuä yapqä iŋgisaŋä, yuŋuä quveqäqä iŋgisaŋä iqua, qu äppiyi, Goti Hanjuwä Iqunä miqä iu buayä bŋqä quamä pmapnuwiqä.
29 Pessoas virão do oriente e do ocidente, do norte e do sul, e ocuparão os seus lugares à mesa no Reino de Deus.
30 Qätä nyipiyä! Ämaqä täŋga qua täu yoqä maeqä äpmamipqä iquautaŋä hŋqua, qu yoqä naqä-täŋä timäupnuwiqä. Itaŋga ämaqä täŋga qua täu yoqä-täŋä äpmamipqä iquautaŋä hŋqua, qu yoqä maeqä timäupnuwiqä” ätukqe.
30 De fato, há últimos que serão primeiros, e primeiros que serão últimos".
31 Iŋgaŋi, Parisi hŋqua äwimapiyi, “Heroti iqu äkpäsätŋqä itŋqä-qae, Si aŋä täuŋi äväma, aŋä huiuŋqä uvä” ätukuwi.
31 Naquela mesma hora alguns fariseus aproximaram-se de Jesus e lhe disseram: "Saia e vá embora daqui, pois Herodes quer matá-lo".
32 Iqu kimaŋi tii ätukqe. “He täŋä hindqä iquenyqä äwäpu, Nyaqä kukŋuä tä awä tupiyä. ‘Täŋgatä äwiŋgatäŋi, Nyi dŋä quvqä iquau huätä ändowatätmä, ämaqä täŋä-yaqä-täŋä iquau äŋguä iwimäkmqänä. Iŋi hea hŋquaqui-hŋque päwqaŋgaŋi, Nyi Ŋqä wäuŋui qäpu imniqeqä’ tupiyä.
32 Ele respondeu: "Vão dizer àquela raposa: ‘Expulsarei demônios e curarei o povo hoje e amanhã, e no terceiro dia estarei pronto’.
33 Iŋäqe tängatä, awiŋgatä, ä awiŋga-mändaŋi, Nyi asänä iqa umqänä. Ii tiinjqä. Ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä-tqä iqueŋi aŋä hŋqäqi päsqe qäyä etaŋguti, Jerusälemä dunä päsqe qäyunjqä” ätukqe.
33 Mas, preciso prosseguir hoje, amanhã e depois de amanhã, pois certamente nenhum profeta deve morrer fora de Jerusalém!
34 “Jerusälemä, Jerusälemä, Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä hiŋuä-tqä sinyŋqä dowatqaŋgqä iquauŋi, hikä pizqä päsqukiyqä. Hea kuapänäŋi, Nyi saqä ymeqä iquauŋi, kukutakisqä kiqä ymeqä itmetä, hikuwä yäpä iqi ämoqumuatetäŋqä-pa, naqä hmbinyä i moqumuatemätmä itŋqeqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he iiŋqe maeŋqä enä.
34 "Jerusalém, Jerusalém, você, que mata os profetas e apedrejas os que lhe são enviados! Quantas vezes eu quis reunir os seus filhos, como a galinha reúne os seus pintinhos debaixo das suas asas, mas vocês não quiseram!
35 Tiiŋä timäuniqeqä. Goti Hanjuwä Iqu, heyaqä aŋi ävämeqaŋga, ii aaŋqä hiäniqeqä. Itaŋga Nyi tiiŋä etqänä. He qänaknda hiŋuä äŋqänäpu, ‘Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeta pqaŋgqä Iqueŋi, nätmatqä äŋgui äwimeŋqiyä’ ätäpiyäŋgaŋqe, hiŋuä maŋqŋqä iqäpnuwiqä” ätukqe.
35 Eis que a casa de vocês ficará deserta. Eu lhes digo que vocês não me verão mais até que digam: ‘Bendito o que vem em nome do Senhor’".
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.