Lucas 12
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs VC
1 Qokä-apäkä kuapänä ätimäupu, ätqäupu, quwqä yukä duŋi qo ktäupäumä änymiŋuwi. Iŋgaŋi Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, kukŋuä awä tiiŋi ganä ätukqe. “Parisi iquauä nätmatqä änyuämäuqä iiŋqe, he wa wipiyä. Quwqä suqä, wopqä ipu kukŋuinä tqeŋqä etqänä.
1 Enquanto isso, os homens se tinham reunido aos milhares em torno de Jesus, de modo que se atropelavam uns aos outros. Jesus começou a dizer a seus discípulos: Guardai-vos do fermento dos fariseus, que é a hipocrisia.
2 Nätmatqä eeqänäŋä huäqä äutnmitätqe, ätnäŋä iqi timäuŋqiyä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä zä äwämitätqe, ämaqä iqua näqŋqä hipŋqäuä.
2 Porque não há nada oculto que não venha a descobrir-se, e nada há escondido que não venha a ser conhecido.
3 Iŋi, he kukŋuä eeqänäŋi, hiawiqä imda ätmipqe, ämaqe, hiunjiŋganä qätä wipŋqäuä. He aŋä hiqŋqä imda hiyäkakä ätmipqe, qu aŋä haqä yätqä ätqäupu, awä tpŋqäuä” ätukqe.
3 Pois o que dissestes às escuras será dito à luz; e o que falastes ao ouvido, nos quartos, será publicado de cima dos telhados.
4 “Ŋqä näueqä iquenyä, ‘He ämaqä huiwä dunä päsqä iquauŋqä, zä miqä pambiyä’ sä etqänä. Iqua qänakndaŋi, nätmatqä hui mimäkqä ipnuwi.
4 Digo-vos a vós, meus amigos: não tenhais medo daqueles que matam o corpo e depois disto nada mais podem fazer.
5 He zä tquenyqä ipŋqeŋqe, Nyi ämetquamqeqä. Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä äpäsätäqäŋgaŋi, Iqu yäŋänäqŋqä-täŋu eä, ique tä hea ique-ique äsäŋqä du tnämäuŋqiyä. Auqä. Nyi he etqänä. ‘He ze, Goti Hanjuwä Iquenyqänä ipŋqeqä.’
5 Mostrar-vos-ei a quem deveis temer: temei àquele que, depois de matar, tem poder de lançar no inferno; sim, eu vo-lo digo: temei a este.
6 He näqŋqeqä. Ämaqe, qu yŋŋä wäŋqä hipa hŋgiŋi eeqä hnjuauŋqe, mbqä wäŋqä hnjuaqu ipŋqäuä. Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu yŋŋä hmbinyqe, huäqä äumäkätä, kŋuä huätä mävquatämäuqä yäŋqiyä.
6 Não se vendem cinco pardais por dois asses? E, entretanto, nem um só deles passa despercebido diante de Deus.
7 Tiiŋä-pqe inänji. Goti Hanjuwä Iqu, hiyaqä dä nyuäŋä iuŋi, a ae ätäuqeqä. Iutaŋi, he zä miqä pambiyä. Goti Hanjuwä Iqu yŋŋä kuapänä isuauŋqe, huäqä wäŋqäpu äwunänä. Henyqe, huäqä aaŋä kuapänä äwunänä” ätukqe.
7 Até os cabelos da vossa cabeça estão todos contados. Não temais, pois. Mais valor tendes vós do que numerosos pardais.
8 “Nyi tiiŋä etqänä. Ämaqä hŋqu, zä miqä itä, huizi duŋi, ‘Nyi Jisasi Iqueqä-qunjqä’ tqaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu eŋätqä iquauŋi, ‘Iqu Nyaqeqä’ tuäŋqiyä.
8 Digo-vos: todo o que me reconhecer diante dos homens, também o Filho do Homem o reconhecerá diante dos anjos de Deus;
9 Iŋäqe ämaqä hŋqu, zä itä, ‘Nyi Jisasi Iqueqä-qunä manä’ tqaŋgutqe, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu eŋätqä iquauŋi, ‘Iqu Nyaqä hmanjqä’ tuäŋqiyä.
9 mas quem me negar diante dos homens será negado diante dos anjos de Deus.
10 Ämaqä hŋqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqä kukŋuä quvqä tqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä quvqä iiŋi, huätä mamäuŋqiyä. Iŋäqe ämaqä hŋqu, Dŋä Äŋguä Iquenyqä kukŋuä ququvqä di tqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueqä quvqä iiŋi, huätä mämamäuqä yäŋqiyä” ätukqe.
10 Todo aquele que tiver falado contra o Filho do Homem obterá perdão, mas aquele que tiver blasfemado contra o Espírito Santo não alcançará perdão.
11 “Ämaqä hŋqua he aŋä aquväqŋqeu miqä iquauŋqä-qe, ämaqä miqä naqä iquauŋqä-qe, ämaqä yoqä-täŋä iquauŋqä-qe, etma uwqaŋgpqe, ‘Ne kukŋuä kimaŋi, äki tuatuŋquäwä?’ kŋuä indqänäpu, zä miqä pa iqäpnä.
11 Quando, porém, vos levarem às sinagogas, perante os magistrados e as autoridades, não vos preocupeis com o que haveis de falar em vossa defesa,
12 Dŋä Äŋguä Iqu kukŋuä tupŋqe, iŋganä ämetqueniqeqä” ätukqe.
12 porque o Espírito Santo vos inspirará naquela hora o que deveis dizer.
13 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu, ämaqä awä iqisa ämävauqe, Jisasi Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, ŋqä apiqu ae äpäkoŋgqeqä. Nyi Si ŋqä tasipeque, yeqä apiqueqä nätmatqe yewäsäutŋqä, tutŋqä änyiŋgiyä” ätukqe.
13 Disse-lhe então alguém do meio do povo: Mestre, dize a meu irmão que reparta comigo a herança.
14 I tquaŋga Jisasi Iqu, “Ämaqä iquki, qe äqewäsäutmä, qeyaqä nätmatqe iwäsäumqe, tqu pmuatenjikqäwä?” ätukqe.
14 Jesus respondeu-lhe: Meu amigo, quem me constituiu juiz ou árbitro entre vós?
15 Iqu iiŋä ätuäqe, qokä-apäkä iuŋi tii ätukqe. “Nätmatqä eeqänäŋiŋqä hiŋuä aowä mäquŋquä ipŋqä diŋqe, he wa wipiyä. Ämaqä hŋqu yquayä kuapä-täŋu emitätqe, iqueqä yquayi häŋä-pmeqä mävqä yäŋqiyä” ätukqe.
15 E disse então ao povo: Guardai-vos escrupulosamente de toda a avareza, porque a vida de um homem, ainda que ele esteja na abundância, não depende de suas riquezas.
16 E ätuäqe, Iqu kukŋuä ktqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä yquayä kuapä-täŋä hŋqueqä wäuŋuä iuŋi, ymisaŋä kuapänä witäŋqiyä.
16 E propôs-lhe esta parábola: Havia um homem rico cujos campos produziam muito.
17 Nyi aŋä naqä hma eŋqe, ymisaŋä pŋqä emqe, äänä imäkmqäwä?|alt="man with excess possessions" src="C078 copy grey.jpg" size="col" loc="Lk 12:16-21" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="12:17" Iŋgaŋi iqu, ‘Nyi aŋä naqä hma eŋqe, ymisaŋä pŋqä emqe, äänä imäkmqäwä?’ kŋuä indqäŋguäŋqiyä.
17 E ele refletia consigo: Que farei? Porque não tenho onde recolher a minha colheita.
18 Iiŋä itä, tii tnäŋqiyä. ‘Nyi tiiŋä imäkmqänä. Ŋqä buayä pŋqä maeqä aŋä äpnakmi, aŋä naqänäŋä imäkätmä, ymisaŋä eeqänäŋi aquvä äqiyätmä, aŋä iuŋi pŋqä maemqeqä.
18 Disse então ele: Farei o seguinte: derrubarei os meus celeiros e construirei maiores; neles recolherei toda a minha colheita e os meus bens.
19 Nyi ŋqä-näuä tiiŋä äyä ätŋgänä. “Nyi yquayä kuapä-täŋunjqä, quväukuä kuapänäŋä iuŋqäuä. Täŋgaŋi nyi hapä pmetmqeqä. Buayä eqä änätmä, yeeqä itmä pmetmqeqä” ätŋgänä,’ täŋqiyä.
19 E direi à minha alma: ó minha alma, tens muitos bens em depósito para muitíssimos anos; descansa, come, bebe e regala-te.
20 Iiŋä iqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu, ‘Si ämaqä qämä-qämänjqukiyqä’ tuäŋqiyä. ‘Täŋga hea tqueŋi, äpäkondŋqinyä. Itaŋga nätmatqä eeqänäŋä näwenyä imäkätqäŋä iqu, tqu maqutnätŋqäwä?’ tuäŋqiyä” ätukqe.
20 Deus, porém, lhe disse: Insensato! Nesta noite ainda exigirão de ti a tua alma. E as coisas, que ajuntaste, de quem serão?
21 Jisasi Iqu kukŋuä ktqä iiŋä ätuäqe, tii-pqä inä ätukqe. “Ämaqä hŋqu nätmatqä aquvä i äqäka äwätä, Goti Hanjuwä Iqueqe mävqä iqaŋgutqe, kukŋuä ktqä du ätimäukqä-paŋä iiŋi, äwimeŋqiyä.”
21 Assim acontece ao homem que entesoura para si mesmo e não é rico para Deus.
22 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, Iqu tii ätukqe. “Iiŋiŋqe, Nyi he tiiŋä etqänä. He ‘Ymisaŋä squä natuŋquäwä?’ ätäpu, häŋä pmapŋqä diŋqä kŋuä kuapänä mindqäŋqä pambiyä. ‘Ne gque, squä ipnatuŋquäwä?’ ätäpu, hiqä huiwiuŋqä kŋuä kuapänä mindqäŋqä pambiyä.
22 Jesus voltou-se então para seus discípulos: Portanto vos digo: não andeis preocupados com a vossa vida, pelo que haveis de comer; nem com o vosso corpo, pelo que haveis de vestir.
23 Häŋä-pmeqe, buayiŋqänä pmeqä manä. Huiwi nätmatqä gquä iuŋqänä manä.
23 A vida vale mais do que o sustento e o corpo mais do que as vestes.
24 He yŋŋä iquauŋqä kŋuä indqämbiyä. Qu ymisaŋä vowä mamäuqä ipu, ymisaŋä maptqä ipŋqäuä. Itaŋga qu aŋä ymisaŋä pŋqä hipŋqe, aŋi hmanjqä. Iŋäqe Goti Hanjuwä Iqu iquauqä ymisaŋi äväŋqiyä. Yŋŋä iquaŋqe, Goti Hanjuwä Iqu huäqä wäŋqäpu äwunänä. Henyqe, Iqu huäqä kuapänä äwunänä.
24 Considerai os corvos: eles não semeiam, nem ceifam, nem têm despensa, nem celeiro; entretanto, Deus os sustenta. Quanto mais valeis vós do que eles?
25 Itaŋga ämaqä hesaŋä hŋqu, häŋä-pmeqeŋqä kŋuä kuapänä indqänätqe, iqueqä häŋä-pmeqe haqä nänä imäkäwatätŋqä di, hmanjqä.
25 Mas qual de vós, por mais que se preocupe, pode acrescentar um só côvado à duração de sua vida?
26 He nätmatqä wäŋqä iiŋä ipu, änä mimäkqä ipiyitaŋi, nätmatqä huiziŋqänäŋi, kŋuä kuapänä suŋqä indqänätqäŋäuä?” ätukqe.
26 Se vós, pois, não podeis fazer nem as mínimas coisas, por que estais preocupados com as outras?
27 “I indqänäpiyi, he qätaqä hutqeŋqä, ‘Äänä ätätätiyä?’ tpu, kŋuä indqämbiyä. Qätaqä isua, wäuŋuä ipu gquä mimäkäyäuqä ipŋqäuä. Itaŋgi Nyi he etqänä. Solomonä, ämaqä naqä hiŋuiqä äpmamiŋqä iqu, iqu gquä häŋä qeqätqä ii imäknmiŋqe, qätaqä hutqe, iqueŋi ämäwqätäunä.
27 Considerai os lírios, como crescem; não fiam, nem tecem. Contudo, digo-vos: nem Salomão em toda a sua glória jamais se vestiu como um deles.
28 Täŋgaŋi qätaqe, yqänä ätqäuqä-qe, awiŋgaŋi ämaqä ätäväpu, tä du tnämäuqäpŋqäuä. Iiŋä etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu imäkqaŋgi, qätaqe hutqä äŋguänäŋä ätänä. Iiŋiŋqe, ämaqä quuvqä wäŋqäpu eqiyätqäŋuwä iquenyä, he näqŋqä tiiŋä hipŋqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqu ne-pqe gquä äneptätqänä’.
28 Se Deus, portanto, veste assim a erva que hoje está no campo e amanhã se lança ao fogo, quanto mais a vós, homens de fé pequenina!
29 Itaŋga ‘Ne buayä eqä squä natuŋquäwä’ kŋuä indqänäpu, qundqändqä miqä pambiyä.
29 Não vos inquieteis com o que haveis de comer ou beber; e não andeis com vãs preocupações.
30 Ämaqä eeqänäŋä im-imä äpmeŋuwi, qu quuvqä maeqiyqä da, nätmatqä iu mapŋqeŋqä kŋuä indqänätqäŋuwiqä. I etaŋgi, he nätmatqä iiŋiŋqä äwa itqäŋuwiŋqe, hiqä Heniqu näqŋqä eänä.
30 Porque os homens do mundo é que se preocupam com todas estas coisas. Mas vosso Pai bem sabe que precisais de tudo isso.
31 Itaŋi he Goti Hanjuwä Iqunä meyqeuŋqä qävqä ipŋqeqä. Iŋgaŋi Iqu nätmatqä iiŋä-pqe etapäŋqiyä” ätukqe.
31 Buscai antes o Reino de Deus e a sua justiça e todas estas coisas vos serão dadas por acréscimo.
32 Iqu tiipqä ätukqe. “Sipsipqä iquenyä, he zä miqä ipŋqe. Hiqä Hiniqu, aquvänä itä Iqueqä-kiuänä miqe etapätŋqä, ae ätkqe.
32 Não temais, pequeno rebanho, porque foi do agrado de vosso Pai dar-vos o Reino.
33 Nätmatqä he ämeŋuwi, eeqänäŋä mbqäŋqä imäkäpu, mbqä ämapiyi, ämaqä äwa itqäŋuwä iquau wipŋqeqä. Itaŋga qua täuŋi, he nätmatqä qui imäkŋqä di aquvä maqiyqä ipŋqe. Nätmatqä eeqänäŋi aquvi, qäukuä haqä yätuŋi qäpŋqeqä. Yäŋiŋi, nätmatqä eeqänäŋi qui mimäkŋqä itä, ämaqä quwä mämeqä ipu, imätaŋuä maquvqä yäniqeqä.
33 Vendei o que possuís e dai esmolas; fazei para vós bolsas que não se gastam, um tesouro inesgotável nos céus, aonde não chega o ladrão e a traça não o destrói.
34 He iqiŋi aquvä qäpŋqe, tiiŋä hitaŋgiyi. Ämaqe, aŋä quwqä nätmatqä äŋguänäŋä pŋqä witäŋgqä iuŋqänä wiŋguäŋqiyä” ätukqe.
34 Pois onde estiver o vosso tesouro, ali estará também o vosso coração.
35 Tiipqä inänji. “Hiqä wäuŋuä iqä gquä ipnäpu, hiqi-tä ämäsäupu, näwenyä e pmapiyä.
35 Estejam cingidos os vossos rins e acesas as vossas lâmpadas.
36 Tiiŋä eŋqä-paŋi. Ämaqä naqä hŋqu, apäkä ämetä ymisaŋä naqänäŋä iuta äpätŋqä iqaŋgi, iqueqä ämaqä iqua, iquenyqä hiŋuä äqumbu pmepnä. Iwä iqu äpätä, qŋqaŋä ptqä qäyqaŋgaŋi, iqua qŋqaŋä maqänä wätepŋqäuä.
36 Sede semelhantes a homens que esperam o seu senhor, ao voltar de uma festa, para que, quando vier e bater à porta, logo lha abram.
37 Ämaqä naqä iiŋä iqu äpäqe, iqua hiqaqä mawiqä äyä etaŋgä quŋgaŋga, iqua aquvänä ipŋqäuä. Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä naqä iqu, gquä wäuŋuä imäkätŋqä näwe ipnätä, ‘He buayä bŋqä quamä pmapiyä’ ätuätä, buayä äma äpätä väŋqiyä.
37 Bem-aventurados os servos a quem o senhor achar vigiando, quando vier! Em verdade vos digo: cingir-se-á, fá-los-á sentar à mesa e servi-los-á.
38 Ämaqä naqä iiŋä iqu, heatqä quaesqäŋga äpätqä, ä zä vätŋqä qäqiqiŋiŋga äpätqä-qe, iqua hiqaqä mäwiqä etaŋgpi quŋgaŋga, iqua aquvänä ipŋqäuä.
38 Se vier na segunda ou se vier na terceira vigília e os achar vigilantes, felizes daqueles servos!
39 Itaŋga he tiiŋä-pqeŋqä näqŋqä inä mapiyä. Ämaqä aŋä-täŋä hŋqu, ‘Quwä-meqä hŋqu, hea iŋga ti päŋqiyä-qe’ näqŋqä eä äpmamitätqe, iqu quwä-meqä iqueŋi, iqueqä aŋä qäyä pänasqiyätä yäpä yäŋgisa päyätŋqe, hiŋuinä mäquŋquä yäŋqiyä.
39 Sabei, porém, isto: se o senhor soubesse a que hora viria o ladrão, vigiaria sem dúvida e não deixaria forçar a sua casa.
40 Iiŋiŋqe, he-pqe näwinyä imäkmbu pmapiyä! Hea hŋqueŋi, he Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iquenyqe, ‘Täŋga mapqä yäŋqiyä’ kŋuä indqänätqätaŋguwäŋgaŋi, Iqu äpäŋqiyä” ätukqe.
40 Estai, pois, preparados, porque, à hora em que não pensais, virá o Filho do Homem.
41 Pitä iqu, kimaŋi, “Naqä Iquki, Si kukŋuä ktqä iiŋi, nenyä änatnyä ä, ämaqä eeqänäŋqä änatnyä?” ätukqe.
41 Disse-lhe Pedro: Senhor, propões esta parábola só a nós ou também a todos?
42 I tquaŋga, Naqä Iqu tii ätukqe. “Ämaqä wäuŋuä miqä kŋuä äŋguä ämetä, kiqä wäuŋui äŋguä imäkqä iquenyqe, awä etmqe. Ämaqä naqä iqu ämaqä iiŋä iqueŋi, iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquau ämitä, ymisaŋä hea qayunäŋäŋga väniqä diŋqä atäuŋuä väŋqiyä.
42 O Senhor replicou: Qual é o administrador sábio e fiel que o senhor estabelecerá sobre os seus operários para lhes dar a seu tempo a sua medida de trigo?
43 Naqä Iqu aŋgi äpäqe, iqueqä wäuŋuä imitätqä di hiŋuä quŋgaŋgaŋi, iqu aquvänä yäŋqiyä.
43 Feliz daquele servo que o senhor achar procedendo assim, quando vier!
44 Nyi naqä-qakuänä etqänä. Ämaqä naqä iqu, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi mitŋqeŋqe, iqueŋi atäuŋuä väŋqiyä.
44 Em verdade vos digo: confiar-lhe-á todos os seus bens.
45 — ausente —
45 Mas, se o tal administrador imaginar consigo: Meu senhor tardará a vir, e começar a espancar os servos e as servas, a comer, a beber e a embriagar-se,
46 — ausente —
46 o senhor daquele servo virá no dia em que não o esperar e na hora em que ele não pensar, e o despedirá e o mandará ao destino dos infiéis.
47 “Wäuŋuä-wiyqä, iqueqä naqä iqueqä äwiŋqeŋqä näqŋqä qäyä eäqä-qe, nätmatqä näwenyä mimäkqä itä, naqä iqueqä äwiŋqeuŋi qänaknä miqä imitätqe, ämaqä naqä iqu yäŋänäqŋqä päsäniqeqä.
47 O servo que, apesar de conhecer a vontade de seu senhor, nada preparou e lhe desobedeceu será açoitado com numerosos golpes.
48 Itaŋga wäuŋuä-wiyqä huizi, naqä iqueä äwiŋqä duŋqä maqŋqä eä, suqä äŋguä miqä imitätqe, naqä iqu wäŋqäpu päsäniqeqä. Ämaqä nätmatqä kuapänä huizi iquauqä hipa iuta ämamipqä iqua, kimaŋi kuapänä wipnuwiqä. Qokä-apäki, ämaqä hŋque nätmatqä kuapänä äwimitpqe, iqu quŋi, kima kuapänä väniŋqä tupnuwiqä” ätukqe.
48 Mas aquele que, ignorando a vontade de seu senhor, fizer coisas repreensíveis será açoitado com poucos golpes. Porque, a quem muito se deu, muito se exigirá. Quanto mais se confiar a alguém, dele mais se há de exigir.
49 “Nyi qua täuŋi, tä hänaqä ikävemqä äpqäqe. Tä iiŋi, hänaqä ae äsqä-säpi, Nyi aquvänä iqämiŋgä.
49 Eu vim lançar fogo à terra, e que tenho eu a desejar se ele já está aceso?
50 Nyi asŋä huitaŋä hui mamqänä. Asŋä iiŋi, mämeqä änyä etaŋgqeŋqe, haŋä änyiyqiyä.
50 Mas devo ser batizado num batismo; e quanto anseio até que ele se cumpra!
51 He Nyi äpqeŋqe, ‘Iqu ne ämaqä qua täu äpmeŋqu iqune, äwqä haŋuä nemäkätŋqä äpqeqä’ kŋuä eyqiyä? Oeyä. Nyi he etqänä. Ämaqe, Nyinyqä iwäsämbŋqä äpqeqä.
51 Julgais que vim trazer paz à terra? Não, digo-vos, mas separação.
52 Täŋgaŋqätä, qänakŋqätä, ämaqä hipa hŋgiŋä hŋqua aŋä hŋqueu äpmamipqe, Ŋyinyqä iwäsänäpu, hŋquaqui-hŋqueŋä iqua, hŋquaquiŋä iquaqui äkasuwä tupnuwiqä. Hŋquaquŋä iquaqu, hŋquaqui-hŋqueŋä iquau äkasuwä suinyiyiqä.
52 Pois de ora em diante haverá numa mesma casa cinco pessoas divididas, três contra duas, e duas contra três;
53 Iqua Nyinyqä tiiŋä iwäsämbnuwi. Kaniqutä ymeqä qokä iqutä, äkasuwä tninyiyi, känaisä kiqä meqisä, äkasuwä tninyiyi, itaŋga ämaqä hŋqueqä känaisä, iqueqä apäkisä äkasuwä tninyiyiqä” ätukqe.
53 estarão divididos: o pai contra o filho, e o filho contra o pai; a mãe contra a filha, e a filha contra a mãe; a sogra contra a nora, e a nora contra a sogra.
54 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu qokä-apäkä kuapänäŋä iuŋi, tiiŋä ätukqe. “He qaquvqä, mäptqä quveqäqä mäŋgisa timäuqaŋgi, hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, ‘piyä qiyätŋqeqä’ ätätqäŋäuä. Ga, asä iiŋi ätimäutqänä.
54 Dizia ainda ao povo: Quando vedes levantar-se uma nuvem no poente, logo dizeis: Aí vem chuva. E assim sucede.
55 He yuŋuä, ämaqä mäpmeqä mäŋgisa yapqaŋgi, hiŋuä äqumbiyäŋgaŋi, ‘mäptqä tnäŋä timäutŋqeqä’ ätätqäŋäuä. Ga, asä iiŋi ätimäutqänä.
55 Quando vedes soprar o vento do sul, dizeis: Haverá calor. E assim acontece.
56 He wopqä ipu, kukŋuinä tqä-quenjqä. He nätmatqä qäukuä haqä yätutatä, qua täutatä ätimäuqäqeŋqä, äŋguänä iwäsäutqäŋuwiqä. Nätmatqä täŋga ätimäuqäqä täŋqe, he miwäsäuqä iquwi, äänä etaŋgikä?
56 Hipócritas! Sabeis distinguir os aspectos do céu e da terra; como, pois, não sabeis reconhecer o tempo presente?
57 Hiqä-hiuänä, ‘suqä äŋgui äsqutiyä’ tpu, miwäsäuqä iquwi, ii suŋqäwä?
57 Por que também não julgais por vós mesmos o que é justo?
58 Ämaqä hŋqu, si mändi äkikittqiyätä, guä kkiqäyäutŋqä, hänaqä awä iqi äwäsiyäŋgaŋi, si ämaqä iqutä kukŋuä jänä imäkiyŋqä diŋqä yamwiqä isŋqeqä. Ii, haŋä-iqä tiiŋi, mäkimeqä diŋqeyi. Iqu ämaqä jänä imäkqä iquenyqä äktäma uwqaŋga, jänä imäkqä iqu ämayukä-imaŋqä hŋqueqä hipaeu kivqaŋguti, iqu guä pmuateqä aŋä du pmuatekiyqä iŋqäuä.
58 Ora, quando fores com o teu adversário ao magistrado, faze o possível para entrar em acordo com ele pelo caminho, a fim de que ele te não arraste ao juiz, e o juiz te entregue ao executor, e o executor te ponha na prisão.
59 Nyi si kukŋui tiiŋä äktqänä. Mbqä qu atäuŋuä kipqä iqueŋi, eeqänä päsesŋqä diŋqe, guä pmeqä aŋiuŋi, mävquatämäuqä isŋqeqä” ätukqe.
59 Digo-te: não sairás dali, até pagares o último centavo.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.