Lucas 11
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Hiunji hŋqueŋi, Jisasi Iqu hŋqäqi äpme, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqämanmiŋqe. Iqu tääqä ae ätqaŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä hŋqu, tii ätukqe. “Naqä Iquki, Jonä iqu iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquau näqŋqä äwimiŋqä-paŋi, ne-pqe neqä Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tqeŋqe, Si mänätquayä” ätukqe.
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 I tquaŋga Jisasi Iqu, tii ätukqe. “He Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätäpiyäŋgaŋi, tii tqäpŋqä. ‘Apiquki, ämaqe, Tqä yoqe haqä yätqä äwi, pmua hitaŋgi qumbnä. Sinä miqe, äpänä.
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 Hiunji ique-ique, buayä nätapqaŋgnä.
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 Ämaqä quvqä inetqueqaŋguwä iquauŋqä, ne äwqä haŋuä imäknätuŋquetaŋi, Si nenyqä äwqä haŋuä imäknätnä, neqä suqä quvqe huätä mänamäutŋqe. Yamwiqä nemetŋqä itŋqä iuŋi, Si hiŋuinä mäquŋquä panä’ tqäpŋqeqä” ätukqe.
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 — ausente —
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 — ausente —
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 — ausente —
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 Nyi tii etqänä. Iqu ‘Ŋqä nyämaqä-queqä’ kŋuä vqaŋguti, ävautä mavqä yäŋqiyä. Iŋäqe, ämaqä yäpaqäŋgisa ätqäuqä iqu, qŋqaŋä ptqä yqänä äqäyätä, ymisäŋiŋqä yatŋqä vätqätaŋgi, iqu enyqä qäyä wiŋgaŋguti, ävautä nätmatqä eeqänäŋi, iqu äwa iqaŋgutqe, äväŋqiyä” ätukqe.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 “Iiŋiŋqe, Nyi he etqänä. He Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqaŋgpqe, Iqu nätmatqä etapäŋqiyä. He qävqä ipiyi, he ämäqumuapŋqäuä. He aŋä qŋqaŋä ptqä päsqaŋgpqe, qŋqaŋi äutänäŋqiyä.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Ämaqä, Goti Hanjuwä Ique yatŋqä vqaŋgpqä iqua, nätmatqä ämapŋqäuä. Ämaqä qävqä ipiyä iqua, ämäqumuapŋqäuä. Ämaqä qŋqaŋä ptqä päsqaŋgpqä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu qŋqaŋä äwuteyäŋqiyä” ätukqe.
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 “Ii tiinjqä. Heyaqä ymeqetaŋä hŋqu, hämapäkäŋqä tqaŋgutqe, kaniqu qämakä quvqä momuayqä yäŋqiyä.
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 Iqu yŋŋä quiŋqä tqaŋgutqe, kaniqu qänjuakäta momuayqä yäŋqiyä.
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 Kaniquenyä, he suqä quvqä imäkqä-quenä etaŋgqä-qe, he nätmatqä äŋgui ämepu, hiqä ymeqä du inä ävätqäŋuwiqä. Iiŋqe he näqŋqä tiiŋä hipŋqäuä. Hiqä Hiniqu, Qäukuä Haqä Yätuŋä Iqu, ämaqä ‘Tqä Dŋä Äŋguä Ique dapiyä’ ätuäpu, yatŋqä vqaŋgpqä iquauŋi, Iqu äväŋqiyä” ätukqe.
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Hea hŋqueŋi dŋä quvqe, ämaqä hŋqueä äwqä imä ämnä, ique kukŋuä matqäŋqä imäkätqätaŋgi, Jisasi Iqu “Huätä uvä” ätukqe. Dŋä quvqä iqu ae ävämeqaŋga, ämaqä iqu kukŋuä tqaŋgi, ämaqe yäuŋuä ikuwi.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Iiŋä ipiyitaŋi, ämaqä hŋqua tii ätkuwi. “Belsäpulä, dŋä quvqä iquauqä naqä iqu, yäŋänäqŋqä vqaŋgi, Iqu dŋä quvqä iquau huätä ändowatätqänä.”
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Itaŋga huiziqua, yamwiqä äväpu tii ätukuwi. “Si wäuŋuä hui imäkiyä. Ne Sinyqä, ‘Iqu Goti Iqueqä Wäuŋuä Imäkqä-queqä’ kŋuä neyätŋqänänyä” ätukuwi.
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Jisasi Iqu iquauqä kŋuä iuŋi, näqŋqä eä tii ätukqe. “Ämaqä aŋä-himqä hŋquesaŋä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, aŋä-himqä iqueŋi, qui imäknäŋqiyä. Itaŋga ämaqä hŋqueqä ymeqä iqua, iwäsänäpu mäkä huŋgaŋgpqe, iqua-pqe qui inä imäkmbŋqäuä.
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Iwä Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqu, iqueqä ämaqä iqua iwäsänäpu mäkä humbqe, iqua äänä pmapnuwäŋqäwä? He Nyinyqä tii ätquwiuä. ‘Belsäpulä iqu yäŋänäqŋqä vqaŋgi, dŋä quvqe huätä ändowatätqänä.’ Iiŋqe, Nyi yatŋqä eyqänä.
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 He Nyinyqe, ‘Iqu Belsäpulä iqueqä yäŋänäqŋqeta, dŋä quvqä iquau huätä ändowatätŋqeqä’ qäyunä tqaŋgpqe, hiqä ämaqä iqua, dŋä quvqä huätä ändowatätqäŋuwi, yäŋänäqŋqä tqueqeta, ändowatätqäŋuwäwä? Hiqä ämaqä iiŋä iqua, ämetquapŋqeqä. Heyaqä kukŋuä iiŋi, ii qäyunä hmanjqä.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 I etaŋgqä-qe, Goti Hanjuwä Iqu yäŋänäqŋqä dapqaŋgi, Nyi dŋä quvqä iquau huätä dowatqaŋgmdqe, he näqŋqä tiiŋä mapŋqeqä. Goti Hanjuwä Iqunä miqe, ae emeqeqä.”
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 “Ämaqä yäŋänäqŋqä hŋqu, nätmatqä mäkä iqä-sua a äqätä, iqueqä aŋiu ämitqätaŋgutqe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi, äŋguänä witäŋqiyä.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Itaŋgi qänakŋi, ämaqä aaŋä yäŋänäqŋqänäŋä hŋqu äpäqe, ämaqä iqueŋi ämäwqätäutä, iqueqä yäŋänäqŋqä isuatä e äpmamitätqä-qe, iqueqä nätmatqä eeqänäŋi ämotawaŋi, ämaqä hŋquau-mända väŋqiyä” ätukqe.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 “Ämaqä hŋqu wäuŋuä yätamäkqä manyqä imitätqe, iqu Nyaqä himä-wiuŋqä-queqä. Qokä-apäkä aquvä qiyqeŋqä yätamäkqä manyqä imitätqä iqu, ämaqä huätä im-imä ändowatäniqeqä” ätukqe.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 “Dŋä quvqä hŋqu ämaqä hŋque ävämaŋi, aŋä yeŋuä duŋqä äwäqe, iqu aŋä hapä pmeqä iuŋqä qävqä ikiquäŋqiyä. Itaŋga hŋque mämoqumueqä iäqe, ‘Nyi aŋä hiŋuiqänä ävämakqä duŋqä, aŋgu umqänä’ tnäŋqiyä.
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 I ätnäqe, iqu äwäqe, aŋä iqueŋi siyä äpipu äŋguä imäkepqä qunäŋqiyä.
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 Iiŋä äqunäqe, iqu äwätä dŋä quvqä 7 yätmeŋqiyä. Dŋä iquauqä quvqe, dŋä kiŋganäŋä iqueqä quvqe, ämäwqätäuŋqiyä. Iquau yätmetä, qu aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväpu pmapŋqäuä. Ämaqä iqu hiŋuiqänäŋi quvqä äpmamitätqe, täŋgaŋi aaŋä quvqänäŋä pmeŋqiyä” ätukqe.
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Jisasi Iqu e tuätqätaŋga, apäkä hui, qokä-apäkä iuqä awä iqisaŋi, maŋä tiiŋä ätukqe. “Apäkä, Si äkinyuätä aŋuä äktapkqe, ii aquvänä yäŋqiyä.”
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 I etaŋgi Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Si kukŋuä naqä-qakuä ätätŋä qayuä. Iŋäqe ne iiŋi, matqä yaŋqunä. Tiiŋä tatuŋqueqä. ‘Qokä-apäkä, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyäpu, qänaknä itqäŋuwä iqua, qu aquvänä iqäpŋqäuä’ tatuŋqueqä” ätukqe.
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Qokä-apäkä kuapänä timäuqaŋguwäŋga, Jisasi Iqu tiiŋä ätukqe. “Qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi, quvqä-quaeqä. Iqua, ‘Ne Sinyqä näqŋqä metuŋquä diŋqe, wäuŋuä hui imäkiyä’ ändquwä-qe, Nyi iiŋi mimäkqä imqänä. Iqua näqŋqä mapŋqä diŋqe, hiŋuä-tqä Jona iqu qeyqä.
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Ii tiinjqä. Ämaqä hiŋuiqänä, aŋä-himqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona ique hiŋuä äqunäpu, näqŋqä ämakuwä-paŋä iiŋi, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwä iqua, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Ique hiŋuä äqunäpu, näqŋqä asänäŋä iiŋä hipnuwiqä.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Hiŋuiqänäŋi, apäkä, qua hituŋuä nämä pmeqä ämiqä naqä ii, Solomonä iqu iqueqä näqŋqeŋqä awä tqaŋgi qätä wiyätŋqä äpkqeqä. Iŋäqe täŋgaŋi, Ämaqä, Solomonä ique ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä äpmetaŋgi, ämaqe, Ique qätä mäwiyqä itqäŋuwi. Iiŋiŋqe hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, apäkä naqä iiŋi ävautä, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä, awä täniqeqä.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Asä iiŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua, Jona iqueqä kukŋuä qätä äwipiyi, iquauqä kŋuä äkunmäkŋguwiqä. Iŋäqe täŋgaŋi, Ämaqä Jona ique ämäwqätäuŋqä Iqu, täqi qäyä äpmetaŋgi, ämaqe, iquauqä kŋuä makunmäkŋqä iquwi. Iiŋiŋqe, hiunji Goti Hanjuwä Iqu qokä-apäkä iwäsäutqäŋgaŋi, ämaqä Ninipe äpmamiŋuwä iqua ävaupu, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquauqä suqä quvqeŋqä awä tpnuwiqä” ätukqe.
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 I ätuäqe, tiiŋä-pqä ätukqe. “Ämaqe, hiqi-tä ämäsäpiyi, qu aŋä yäpä imä-qe, ä häkä yäpä imŋä-qe, matqäteqä ipŋqäuä. Ämäsäpiyi, qu kiqä ätqäuqä ätnäŋä iqi tqätepŋqäuä. Ämaqä aŋä yäpä iŋgisa äyappiyä iqua, hiŋuä qumbŋqä diŋqäuä.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Tqä hiŋuä iqu, huiwä iqueqä hiqi-tä eŋqä-paŋiqä. Tqä hiŋui äŋguä äqännä, si ämaqe yätamäkqä wiyquki hitaŋgutqe, tqä huiwä eeqänäŋä imŋi, we äŋguä äkunänä. Iŋäqe, tqä hiŋui quvqä äqännä yätamäkqä mävquki hitaŋgutqe, tqä huiwi eeqänäŋä imŋi hea äwinä.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Itaŋga si äŋguänä miŋgaŋginyä, we-huŋqä si-täŋä yäpä imä äyänäŋqä di, hea mäwiqä yätŋqänänyä.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Iŋi tiinjqä. Tqä huiwä äwqä eeqänäŋi wenyä-huŋqä eä, hea mäwiqä etaŋgutqe, iŋi tqä huiwä eeqänäŋi we äunä, hiqi-tä eŋqä-pa yänätäŋqiyä” ätukqe.
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Jisasi Iqu kukŋuä qäpu tqaŋga, Parisi hŋqu, Iqu äpätä buayä anä nyiyäŋqä yatŋqä äwikqe. Itaŋga Jisasi Iqu aŋä yäpä iŋgisa äpaquväqe, buayä nätŋqä qua iqi eqäkŋgqe.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Jisasi Iqu buayä nätŋqä itäqäŋgaŋi, eqä akiyä iŋqä du asŋä ganä maqŋqä iqaŋgi äqunäqe, Parisi iqu kŋuä kuapänä indqänmiŋqe.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Iŋgaŋi Naqä Iqu tii ätukqe. “He Parisi iquenyä, eqä-häkitä hevqetä haqäŋgisaŋi, asŋä äŋguänä äqäyäpiyä-qe, hiqä yäpä iŋgisaŋi, quwä-meqetä suqä quvqä huitaŋä-huitaŋitä maŋguä äyä enyänä.
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 He kŋuä qäyunäŋi, mindqäŋqä-quenjqä. Ämaqeqä huiwä yäpaqäŋgisa imäkkqä Iqu, yäpäŋgisaŋä-pqe mimäkqä ikqätanä? Iqu inä imäkkqeqä.
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 I etaŋgi, nätmatqä buayä hevqä yäpäŋgisaŋi, ämaqä äwa itqätaŋguwä iquau yätamäkqä inä wipŋqeqä. He e imäkqaŋgpqe, hiqä nätmatqä eeqänäŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä iqiŋi äŋguänäŋä witäŋqiyä” ätukqe.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 “He Parisi iquenyä, haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Iwuneqätä, kuämiqätä, nätmatqä isuaqu-täŋä asänäŋä huizitä ämepu, iwäsäupu 10 imäkäpu, hŋqu Goti Hanjuwä Ique ävätqäŋuwiqä. I etaŋgi suqä ämaqä qäyunä itqueqetä, Goti Hanjuwä Iquenyqä hiŋqetäŋi, he tuwä wiyquenjqä. Äŋguänäŋi, tiiŋiqä. Suqä he hiqä nätmatqä iwäsäupu, hŋqu Goti Ique vqe mävquatämäuqä ipu, suqä he tuwä äwiyätqäŋuwä iquaquiŋä-pqe qänaknä iqaŋgpqe, ii äŋguä wäŋqiyä” ätukqe.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 “He Parisi iquenyä, haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Aŋä aquväqŋqä iuŋi, zä-hawä äŋguänäŋä iqinyä pmapŋqä kiiŋä hiŋquenjqä. Ga, ququawä aquväqŋqä iu pmetaŋguwäŋga, ämaqe, ‘hiunjiŋganjqä’ etpŋqä kiiŋä hiŋquenjqä” ätukqe.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 “Ga haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. He ämaqä qua maqŋqä äptepqä eŋqä-paŋuenjqä. Ämaqä qua maqŋqä äptepqe, ämaqä huiziqua maqŋqä epu qaŋä haqeqi äwäpiyitaŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi kiyä mätqä eäŋäuä” ätukqe.
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 Iŋgaŋi kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä hŋqu, kima ävätä, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si kukŋuä iiŋä ätätqäŋäŋgaŋi, ne-pqä qäsä qui inemäkätqäŋiqä” ätukqe.
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 Iqu e tquaŋga, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquenyä, haŋä-iqe he-pqe emeŋqiyä. Ii tiinjqä. He ämaqeu, yquayä haŋä änä mämeqäŋqä ävätqäŋuwenjqä. Iiŋä etaŋgi, he qu yätamäkqä wipŋqä diŋqe, hipa hui mävqä itqäŋuwiqä.
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 Mä haŋä-iqe tiiŋiŋqä emeŋqiyä. Hiŋuä-tqä, hiqä tawäka qäŋganä äpäkkuwi, he täŋgaŋi quwqä qua äptekuwä iuŋi, äŋguänä imäkätqäŋuwenjqä.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 He suqä ii imäkäpiyäŋgaŋi, tawäkauqä suqeŋqä ‘äŋguiqä’ ätätqäŋuwiqä. Ii tiinjqä. Hiŋuä-tqä, tawäka äpäkkuwä iquauŋqe, he quwqä huiwä pŋqä wiqä aŋi imäkätqäŋuwiqä.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 Iŋi Goti Hanjuwä Iqu kŋuä jänäŋä äŋguänäŋä indqänätä tii ätkqeqä. ‘Hiŋuä-tqä iquautä, ämaqä Nyi wäuŋuäŋqä ändowatqä iquautä, ämaqä iquauŋqä ändowatmniqeqä. Itaŋga iqua hŋquau äpäsäpu, huizi iquau quvqä itquapnuwiqä’ ätkqeqä.
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 I etaŋgi, Goti Hanjuwä Iqu qua tä änyä imäkqaŋga, ämaqä, hiŋuä-tqä iquau pizqä äpäkka äpmiŋuwä iquauqä suqä quvqetaŋä kimaŋi, ämaqä täŋga äpmeŋuwä iqua-mända mapŋqeqä.
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 Hiŋuä-tqä iquauŋi, qu Epo iquesa äpäsipäqäkaŋi, yäpaki Sakätiyasi ique äpäsätqutukuwi. Sakätiyasi ique äpäkkuwi, Goti Hanjuwä Iqueqä aŋä iuŋi, hiqäva-imäkqä ttawä iutä, hiqŋqä Goti Hanjuwä Iqunä pmeqä iutä awä iqi äpäkkuwi. Nyi heŋi naqä-qakuä etqänä. Suqä quvqä eeqänäŋä iiŋqä kimaŋä haŋä-iqe, qokä-apäkä täŋga äpmeŋuwi mapŋqäuä” ätukqe.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 Itaŋga, “Kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquenä, haŋä-iqe tiiŋäŋqä-pqä inä emeŋqiyä” ätuätä, kukŋuä ktqä tiiŋä ätukqe. “Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä meqä aŋä hänaqä iutaŋä qŋqaŋä hutäuqe, he ae ämakuwiqä. Hiqä-hiuä näqŋqä mapŋqe, aŋä yäpä yäŋgisa mäpeyqä itqäŋuwiqä. I etaŋgi, qokä-apäkä yäŋgisa äpeyäpu näqŋqä menätpu iqaŋguwä iquauŋqe, he hänaqä qŋqaŋä äyätqäŋäuä” ätukqe.
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 Iŋgaŋi Jisasi Iqu iqisaŋi ävämeqaŋga, ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquatä, Parisi iquatä äwqä quvqä wiŋgaŋga, qu nätmatqä huitaŋä-huitaŋä iuŋqä yatŋqä ävqa-ävqa äumiŋuwi.
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 Iqua täŋäŋqä guä äquväutqäŋuwä-pa, Iqu kukŋuä kimaŋi qäyunä mätquaŋgutqe, iqua Ique guä kiqiyäupŋqä ätuma wanä-tpu, iiŋqä ätumiŋuwi.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.