João 6

Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI

Sair da comparação
MCR
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 — ausente —
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 — ausente —
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 — ausente —
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 Jisasi Iqu ämaqä aaŋä kuapänäŋä Iquenyqä äyä pqaŋgä äqunäqe, Iqu Pilipä iqueŋi, “Ämaqä tä ymisaŋä bŋqe, ne ymisaŋä mbqe, äkŋgi yatuŋquäwä?” ätukqe.
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 Jisasi Iqu Iqueqä imäkätŋqä diŋqe, Iqueqä-kiuänä näqŋqä ämeqä-qe, Iqu Pilipä iqueqä quuvqä heqiyqe, yamwiqä äwikqe.
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 Iwä Pilipä iqu ämävauqe, “Ämaqä eeqänäŋi, ymisaŋä meqä-meqäpu bŋqeŋqä, buayä mbqe, 200 duŋi ämäwqätäuqä iqeqä” ätukqe.
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 — ausente —
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 — ausente —
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 Iqiŋi qätaqä hioätqä äŋguänäŋäqi etaŋgi, Jisasi Iqu “‘quamä pmapiyä’ tupiyä” ätukqe. Ga iqua quŋi, “He quamä pmapiyä” tquaŋga, qu eeqänäŋä quamä äpmakuwi. Ämaqä qokä iquanäŋi, 5,000 äpmakuwi.
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 Jisasi Iqu bretqä ämeqe, Goti Hanjuwä Ique ‘äŋguiqä’ ätuäqe, ämaqä iqi quamä pmetaŋguwä iu yaŋä ikqe. Hämapäkä-pqe i imäkätqä-pa imäkqaŋgi, qu eeqänä äŋguä kuapänäŋä äŋguwi.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Qu äŋguä änäpu änätquteqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Änätqutequwi qui mimäkŋqä yätŋqä, he ämayäkäpiyä” ätukqe.
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 I tquaŋgaŋi, iqua bretqä kuä-balitä äyäqäkuwä 5 isuataŋi änätquteqaŋguwi, qa naqä 12 maŋguä ämamikuwi.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Jisasi Iqu nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋä i imäkqaŋgi äqumbiyä iqua, “Ämaqä Tqu naqä-qakuä, ‘hiŋuä-tqä qua täuŋqä päŋqiyä’ ätnäŋqä Iqueqä” ätkuwi.
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 I ätäpu, Iqu ‘oeyä’ qäyä ätqaŋguti, qu Ique a äkiqätäpu, ämaqä naqä ämiqäŋqä imäkpŋqä äyä iqaŋgä näqŋqä eäqe, Iqu quŋi aŋgumä äväma, qoqoŋä imä kuäquväkiquätŋqä ekqe.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 — ausente —
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 — ausente —
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Iŋgaŋi yuŋuä yäŋänäqŋqä hŋqu äqunätä, eqe yäyäŋi qoqoŋä ätqäwa äpemiŋqe.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, yimba iqu eqä iqi wätŋqe, iqua eqä buŋi ämiqa-ämiqa, awänäŋi (4 o 5 kilomita) tii äwäpiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu yimba-täŋä qäqi, eqä haqeqä qaŋä pqaŋgi äqumbiyi, iqua zä kiiŋä ikuwi.
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 E iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi “Tä Nyinjqä. He zä miqä pambiyä!” ätukqe.
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Iŋgaŋi iqua Iquenyqä yeeqä ipu, yimba iŋgisaŋqä itmakuwi. Iwä iŋgaŋi yimba aŋä-himqä iqua timäupŋqä äwäpiyä-täŋä iu, qäqi maqänä imäŋgaŋgi iuäqämakuwi.
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Hiunji buayä i änäpu äpmakuwä äwiŋgaŋi, ämaqä kuapänäŋä huäŋä yätäqä iŋgisa iqi yqänä äpmamiŋuwä iqua, “Täqiŋi yimba kiuänäŋä hmbunä pmetaŋgi, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquetŋqä iqua, Jisasi Iqu maeqä, quwqä-quwänä yimba ipi äyä äwquwätanä!” kŋuä ämakuwi.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 Yimba huiziqua Taipiriyasitaŋi, Naqä Iqu buayä äŋguiqä tqaŋga, ämaqä kuapänä äŋguwä-täŋä qäqiqi iuäqämakuwi.
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 Ämaqä kuapänäŋä iiŋi, Jisasi Iqutä Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, iqiŋi heaqiyä äyä nyätaŋgä äqumbiyi, qu yimba iquau ätkamäupu, Jisasi Iquenyqä qävqe, aŋä Kapänamäŋqä äukuwi.
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 Ämaqä kuapänäŋä iiŋä iqua, qu Jisasi Iqueŋi huäŋä yätäqä näŋgisa ämäqumuapiyi, Iqueŋi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Si täqinyqe, äkŋga äpŋäwä?” ätukuwi.
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 I tquaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä etqä. He Nyinyqä qävqä ikiquwi, Nyi nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi imäkqaŋgqeŋqä manä, Nyi buayä hetapqaŋgä äwqä äŋguä änäpäsäpiyiŋqänä ikiqäuä.
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 He wäuŋui, ymisaŋä qui imäknätä pizqä iqä duŋqä miqä ipu, häŋä hea ique-ique wiqä duŋqä ipŋqeqä. Goti Hanjuwä Apiqu, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueqä yoqe, yäŋänäqŋqä witŋqä imäkkqe. Ga ymisaŋä iiŋi, Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu hetapäniqeqä” ätukqe.
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 I tquaŋga qu Iqueŋi, tiiŋä ätukuwi. “Goti Hanjuwä Iqu, ne squä wäuŋuä imäkatuŋquä äwinyätqänä?”
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 Ga qu iiŋä tquaŋguwäŋga, Iqu kimaŋi, “Goti Hanjuwä Iqu, he Ämaqä Iqu ändowatkqä Iquenyqä quuvqä heqäpŋqä äwinyänä” ätukqe.
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 Quvaqe, Iqueŋi tii ätukuwi. “Si nätmatqä ämaqä mimäkqänäŋi äki imäktŋqäwä? Ga ne iu äqunanä, Tqä kukŋui naqä-qakuä imäkatuŋque, äänä isŋqäwä?
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 Neyaqä atqä-awäkiqua, buayä mana Mosisi iqu äwikqeu äŋguwi.|alt="gathering manna" src="030_tif.tif" size="col" loc="John 6:31" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987." ref="6:31" Neyaqä atqä-awäkiqua, aŋä avqŋqä maeqä duŋi, buayä mana Mosisi iqu äwikqeu äŋguwi. Goti Hanjuwä Iqueqä tuwaŋuä iuŋi, ‘Iqu buayä qäukuä yätutaŋi bŋqä äwikqeqä’ ätnäŋqä-panjqä” ätukuwi.
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu quŋi, “Nyi he naqä-qakuänäŋä etqänä. Qäukuä yätutaŋä buayä naqä-qakui, Mosisi iqu etapäŋqä maetqe, Nyaqä Apiqu etapätqänä.
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 Buayä Goti Hanjuwä Iqu vqe, ii qäukuä yätuta äpätä, qua täuŋä iu Häŋä-pmeqä-vqä Iquvqä” ätukqe.
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 I tquaŋgaŋi, qu Iqueŋi, “Iyää, Naqä Iquki, buayä iiŋi, Si ne hea ique-ique nätapqa uwqätŋqeqä” ätukuwi.
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 Iŋgaŋi, Jisasi Iqueä kimaŋi, “Nyi Buayä Häŋä-pmeqä Iqunjqä” ätukqe. “Ämaqä Nyinyqä äpätä quuvqä heqiyqä iqu, buayäŋqätä, eqäŋqätä dä mävqä itä, quväkä-ye, mävqä yäŋqiyä.
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 Iiŋä etaŋgqä-qe, Nyi tii etqänä. ‘He Nyi hiŋuä äŋqämbiyä-qe, Nyinyqä quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋäuä.’
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 — ausente —
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 — ausente —
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 Nyi änändowatqä Iqu, ämaqä Nyi ändapkqä iquauŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi Nyi hŋqueŋi hiŋuinä mäquŋquä itmä, eeqänäŋä iuŋi häŋä vauqumuatmniqŋqä äwinyänä.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 Nyaqä Apiqu tiiŋiŋqä äwinyä. Ymeqä Ique äqunäpu, Iquenyqä quuvqä eqämipqä iqua, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämepu pmetaŋgpi, ga hiunji yäpakäŋgaŋi, Nyi quŋi häŋä vauqumuatmniqŋqänänyä” ätukqe.
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Iŋgaŋi Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iqua, Jisasi Iqu “Nyi bretqä qäukuä yätuta äpqä Iqunjqä” tqaŋgqeŋqe, qu kukŋuä kuapänäŋä ätkuwi.
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 Iiŋä ätäpu, “Ämaqä Tqu Josepä iqueqä hikŋä Jisasi Iqutanä, ä äsqukä? Iqueqä kaniquenyqätä, känäuŋqätäŋi, ne näqŋqä eäŋque. Iqu täŋgaŋi, ‘Nyi qäukuä yätuta äpqä Iqunjqe’ änääŋqä ätqiyä?” ätkuwi.
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 Iŋgaŋi, Jisasi Iqu ävauqe, “He kukŋuä kuapä matuwäŋqä pambiyä” ätukqe.
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 “Ämaqä hŋqu Nyinyqe, hiŋgi mapqä yänä. Apiqu Nyi änändowatkqä Iqu, ämaqä ique Nyinyqä pätŋqä ämäqipmeqaŋguti, iqu i pänä. Ga Nyi iqueŋi, hiunji yäpakäŋgaŋi, häŋä vauqumuatmniqeqä.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 Hiŋuä-tqä iquauä tuwaŋuä iuŋi, ‘Qu eeqänäŋä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu näqŋqä väŋqiyä’ ätä äqänänä. Ga ämaqä Ique qätä äwiyäpu, Iquesa näqŋqä ämepiyä iqua, qu eeqänäŋi Nyinyqä ppŋqäuä.
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 Iiŋä etaŋgi, ämaqä-pqä hui Goti Kanique hiŋuä ae äqunätqäŋuwä hmanji. Ämaqä Goti Hanjuwä Iquesa äpqäqä Iqunä, Kaniqueŋi, hiŋuä äqunätŋqe.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 Nyi naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä quuvqä eqiyätäqä iqu, häŋä hea ique-ique pmeqe, ämeŋqiyä.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 Bretqä häŋä-pmeqä iqu, ii Nyinjqä.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 Heyaqä hewäkiqua, aŋä avqŋqä duŋi, buayä mana äŋguwä-qe, qu äyä äpäkoŋguwiqä.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Iŋäqe bretqä qäukuä haqä yätuta äpqä tqueŋi, ämaqä hŋqu ique äŋgqe mapäkoŋqä yäŋqiyä.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 Bretqä häŋä-pmeqä qäukuä yätuta äpqä iqu, ii Nyinjqä. Ämaqä hŋqu buayä ique äŋgqe, iqu häŋä hea ique-ique pmeniqeqä. Buayä Nyi ämaqä qua täu äpmeŋuwiu häŋä-pmeqä mapŋqä wimqe, ii Nyaqä huiwiyqä” ätukqe.
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 I tquaŋgqeŋqä iqua quwqä-quwä, “Ämaqä Tqu, Iqueqä huiwi ne änatuŋque, äänä nätapätŋqäwä?” ätäpu, himänä ipu ätŋguwi.
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 I tŋgaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ivatuwänäqe, tii ätukqe. “Nyi he naqä-qakuänäŋä etqänä. He Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueä huiwitä, häŋeqetä maŋqä ipqe, häŋä-pmeqe hesäŋi aaŋqeqä.
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 — ausente —
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 — ausente —
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 Ämaqä tqu-tqu Nyaqä huiwitä, häŋeqetä änmitätqe, iqu Nyi nyinätaŋgi, Nyi ique änyäŋänä.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 Nyiŋi, Apiqu häŋä-pmeqä Iqu änändowatqaŋgi, ga Nyi häŋi Iquesa äpmeŋqä-pa, ämaqä Nyi änmitätqä iqu, häŋi, Nyita pmeniqeqä.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 Buayä qäukuä yätutaŋä äpqäqä Tqunäŋi, Iqu buayä heyaqä taqä-tawäkiqua mana änäpu, äpäkoŋguwä ii eŋqä-paŋä manä. Ämaqä, Buayä Tqunä ännätqä iqu, häŋä hea ique-ique pmetäniqeqä” ätukqe.
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋi, aŋä aquväqŋqä Kapänamä du näqŋqä ävätä ätkqe.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋä hui, Iqu i tqaŋgi äwipiyi, “Iqueqä kukŋuä, ne kŋuä änä mämeqänäŋä ätqäqe, qäte tqu wiyätŋqäwä?” ätkuwi.
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Qu kukŋuä kuapänä tqaŋguwiŋqä, Jisasi Iqu, Iqueqä-kiuä näqŋqä eäqe, tii ätukqe. “Kukŋuä tqu he qui emäkqiyä?
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, aŋä änyäŋäŋga äpmamiŋqä yätuŋqä yqaŋgi äqumbqe, äänä ipnuwäwä?
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 Häŋä-pmeqe, Dŋä Äŋguä Iqu ävätqänä. Ämaqeuqä yäŋänäqŋqä duta, maetqenä. Iiŋä etaŋgi Nyi kukŋuä etqä tä, quuvqä vqeŋqätä, häŋä-pmeqä vqeŋqätä etqänä.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 — ausente —
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 — ausente —
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Iŋgaŋi Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä kuapänäŋi, qu Ique tuwä äwiyäpu, Iqutäŋi anä mikiqä danä qe ikuwi.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 I iqaŋguwäŋgaŋi, Jisasi Iqu Iqueqä ämaqä 12 iquauŋi, “He-pqe Nyi inä nyivämapŋqätanä?” ätukqe.
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 Iwä Saimonä Pitä iqu, “Naqä Iquki, Si kukŋuä häŋä hea ique-ique pmeqe ämeŋnä. Ne tquenyqä watuŋquäwä?
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 Iŋi, ne näqŋqä ämenä quuvqä eqiyqu. Si Ämaqä äŋguä jänänäŋä Goti Hanjuwä Iqueqä atäuŋuä ekikqä Iqukiyqä” ätukqe.
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 I tquaŋga Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi heŋi, 12 etmakqeuŋi, hŋquki dŋä quvqä-täŋä äyqukitanä?” ätukqe.
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Kukŋuä iiŋi ätkqe, Saimonä Iskarioti iqueqä hikŋä Jutasi iquenyqe. Iqu ämaqä 12 iutaŋä-qu qäyä eä, Jisasi Iquenyqe, täkqä tuäniqä etaŋgi, ii ätkqe.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar João 6 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →