João 3
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Parisi iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe Nekitimäsi iquvi. Iqu Israitqä Jerusälemä iu hiqäva äqämiŋuwä iquauqä naqä ämiqä iquautaŋä hŋquvi.
1 Jew hai ukwarin orot wabin Nicodemus i Pharisee ana kou’ayamaim orot ta.
2 Iqu Jisasi Iquenyqä heatqäŋga äpäqe, “Näqŋqä-vqä Iquki, ne näqŋqe, si näqŋqä motqueqä Goti Hanjuwä Iqu äkndowatqä Iqukiyqä” ätuätä, tii ätukqe. “Ämaqä hŋqu nätmatqä ämaqä hui mimäkqänäŋi Si imäkätqäŋä-paŋä iiŋi, mimäkqä danä yänä. Goti Hanjuwä Iqu iqutä anä sätäti, i imäkäŋqiyä” ätukqe.
2 Guguminamaim na Jesu biyan tit, naatu eo, “Bai’obaiyenayan, aki aso’ob o i bai’obaiyenayan God biyanane ina. Men yait ta karam boro ina’inanen fairih o kusisinafube nasinaf, God men hairi hinama’am na’at.” Jesus Nicodemus hairi bar tafan hima tibidudur|alt="Jesus and Nicodemus" src="CN01670b.tif" size="col" loc="Jhn 3.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="3.1-4"
3 I tquaŋga, Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä ktmqeqä. Ämaqä hŋqu, aŋgumä ymeqä däŋä hayuqä ii eŋqä-paŋä mimäŋqä itqe, iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqä duŋi, hiŋuä mäquŋquä danä iquäŋqiyä” ätukqe.
3 Mar ta’imonamo Jesu iya’afut, “Ayu tur anababatun a tur ao’owen, men yait ta boro God ana ma’ama wanatowan na’itin, baise i boro natufuw maiye’ebo.”
4 Itaŋi Nekitimäsi iqu yatŋqä tii äwikqe. “Iqu ae ämaqä naqä qoyaŋä eŋqe, ymeqä däŋä hayuqä ii eŋqä-paŋi, äänä itä imänätŋqäwä? Iqu känai iqueŋi aŋgumä nyuetŋqä diŋqe, känäwä äwqä imŋi aŋgumä mamŋqä yäŋqiyä” ätukqe.
4 “Orot ra’at gagamin na’in ema’am, boro mi’itube natufuw maiye?” Nicodemus ibat. “Men karam hinah yan wanawanan narun mar bairou’abin natufuw maiye!”
5 Ga Jisasi Iqu ämävauqe, “Nyi naqä-qakuänäŋä ktmqeqä” ätukqe. “Ämaqä hŋqu eqetä, itaŋga Dŋä Äŋguä Iquesatä, ymeqä däŋä hayuqä eŋqä-paŋä mimäŋqä itqe, iqu Goti Hanjuwä Iqunä miqä duŋi mäpeyqä danä iquäŋqiyä.
5 Jesu iya’afut eo, “Turobe a tur ao’owen, men yait ta boro God ana ma’ama wanatowan narun, baise i harew naatu Anuninamaim natufuw.
6 Ämaqä huiwiqu änyuetqe, iqu huiwä-quvi. Iŋäqe Dŋä Äŋguä Iqu änyuetqe, iqu quuvqä-quvi.
6 Biyat etatoub, i biyat eya’iy, baise Anun Kakafiyin etatoub Anun Kakafiyin iya’iy.
7 Si Nyaqä kukŋui, ‘He aŋgumä ymeqä däŋä imämbŋqeqä’ tqaŋgqeŋqä, yäuŋuä miqä isŋqeqä.
7 O boro men ita’ororsa’ir ayu tur iti tufuw maiye ao isan.
8 Yuŋuä kiqä äwinyätaŋgqä du äqunätä, huuwqä tqaŋgqenä äwiyätnäŋgaŋi, äŋgisa äpätä, äŋgi äwqutiyä-qe, si maqŋqä esnä. Iŋi ämaqä Dŋä Äŋguä Iqu änyueqäqe, qu eeqä asänäŋä iiŋiqä” ätukqe.
8 Waruw ana kokomaim ebababin. O i nidun kunonowar, baise o men karam boro inao, i menane na enan, o au mena’at babin enan. Imih orot babin anunihine i nati na’atube tetutufuw.”
9 Ii tquaŋga, Nekitimäsi iqu, “Si e ätŋi, änääŋqä tnyä?” ätuätä yatŋqä äwikqe.
9 Nicodemus i bat, “Iti i mi’itube?”
10 Yatŋqä i vqaŋga Jisasi Iqu ämävauqe, “Si Israitqä iquauqä näqŋqä motquequki eŋi, nätmatqä täŋqe näqŋqä mämeqe, äänä itnä inyä?” ätukqe.
10 Jesu eo, “O i Israel hai bai’obaiyenayan naatu o iti sawar men imanamamih?”
11 “Nyi naqä-qakuänäŋä ktmqe. Ne näqŋqä eanä hiŋuä äqunätuŋquä duŋqä etätqäŋu. Iŋäqe he neyaqä kukŋuä duŋi, naqä-qakuä mimäkqä iqäuä.
11 Jesu iya’afut eo, “Ayu turobe a tur ao’owen, aki abisa asoso’ob i a’o, naatu abisa aki a’i’itin i isan a’o, baise kwa i boro’ika aki ai tur naniyan men kwabaibimih.
12 Nyi nätmatqä qua täuŋiŋqä tqaŋgqe, he quuvqä maeqiyqä iquwi, ga Nyi nätmatqä qäukuä yätuŋiŋqä hetqaŋgundqe, he quuvqe äänä ipu heqäpŋqäwä?
12 Ayu tafaram ana sawar isah ao kwanowar baise kwa men kwabitumatum. Kwa boro mi’itube kwanitumatum ayu mar ana sawar isah ana’o na’at?”
13 Ämaqä hŋqu qäukuä yätuŋqä mäyqä iŋqe. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqunä, qäukuä yätu äpme äpqeqä.
13 Men yait ta in mar run, baise orot Natun marane nan akisinamo.
14 — ausente —
14 Moses mi’itube arar yan kok bora’ah na’atube, orot natun hinabora’ah nayen,
15 — ausente —
15 saise iyabowat i tebitumatum boro ma’ama wanatowan hinab.
16 “Goti Hanjuwä Iqu ämaqä qua täuŋiŋqä huäqä kiiŋä wuŋgaŋgi, Iqu Iqueqä Ymeqä Kiuänäŋä Ique äwikqe. Ga iŋi, ämaqä tqu-tqu Iquenyqä quuvqä eqämipqe, qu eeqänä qui mimäkŋqä danä, häŋä hea ique-ique pmeqe mapnuwi.
16 God tafaram iyabuw kwanekwan imih i Natun ta’imonamo iyafar na, saise yait i ebitumitum boro men namorob, baise boro yawas wanatowan nab.
17 Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä Ymeqä Iqueŋi, ämaqä qua täuŋä iuqä suqä quvqe iwäsäutŋqä ändowatkqä mäetqe, Iqu iquauŋi häŋä iqumuatätŋqä ändowatkqe.
17 God i men tafaram bai’afiyin isan Natun iyafar na tafaramaim titamih, baise tafaram baiyawasin isan na tit.
18 Itaŋga ämaqä tqu-tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Iquenyqä quuvqä eqämitpqe, iquauŋi suqä quvqeŋqä miwäsäuqä yäniqe. Itaŋga ämaqä tqu-tqu Goti Hanjuwä Iqueqä Ymeqä Kiuänäŋä Iqueqä yoqeŋqä quuvqä maeqiyqä imitpqe, iquauŋi iuta suqä quvqeŋqä ae iwäsäuä.
18 O yait I kubitumitum boro men ina’afemih, baise o yait men ebitumitum i eaf sawar, anayabin i men God Natun Ta’imon, i akisinamo wabin itumitumamih.
19 We-huŋqä Iqu qua täuŋqä qäyä äpqaŋgqä-qe, ämaqe, suqä quvqä imäkäpiyiŋqä We-huŋqä Iqueŋi tuwä äwiyäpu, hiawiqä imqä äwinyä. Suqä iŋiuta iwäsäunä.
19 Iti i baib’afiyen. Marakaw na tafaramamaim tit, baise orot marakaw efanin gugumin iyabuw anayabin hai sinaf kakafih.
20 Ämaqä suqä quvqä imäkätqäŋuwä iqua, suqä quvqe ätnäŋäqi äti witŋqä etaŋgqeŋqä, qu eeqänäŋi, We-huŋqä Iquenyqä mäwiŋgaŋguti, Iquenyqä mapqä ipnä.
20 Orot babin etei sinaf kakafih tesisinaf i marakaw hikwahir naatu boro men hinan marakaw wanawanan hinarun, tebirubir hai sinaf boro hinirerereb.
21 Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueä suqä naqä-qakuä iu qänaki itqäŋuwä iqua, quwqä wäuŋui Goti Hanjuwä Iquesa imäkqaŋgpqe, ätnäŋäqi äti timäutŋqänä, We-huŋqä Iquenyqe äppŋqäuä” ätukqe.
21 Baise yait ta turobe’emaim ema’am marakaw wanatowan erur, saise i ana bowabow God wanawananamaim bowabow boro nirerereb.
22 Ii iqe, Jisasi Iqu Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä qua Jutiya iuŋqä äupiyi, iqiŋi qu ämaqä asŋä äqiyäpu äpmamiŋuwi.
22 Iti ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Judea tafaram ufunane hirun, nati’imaim mar kikimin hima naatu bapataito itih.
23 — ausente —
23 Nati’imaim John auman tafaram Aenonamaim sabuw bapataito bitih, Salim i men ef yok i sisibinamaim, anayabin nati’imaim i harew moumurih, naatu sabuw i nan ufun hinan bapataito bain isan.
24 — ausente —
24 (Iti John dibur hiyaru’uy ma’am nanamaim.)
25 Hiunji hŋqueŋi, Jonä iqueqä ämotquamiŋqä hŋquatä, Israitqä huizi hŋqutä, suqä eqetä akiyä änymiŋuwä iquenyqä kukŋuä näŋi-täqi ämamäumiŋuwi.
25 John ana bai’ufununayah afa naatu Jew sabuw afa wanawanahimaim gamin matar, bapataito ana ofafaren isan.
26 Iiŋä ipiyi, qu Jonä iquenyqä äpäpu, “Näqŋqä nätapqä iquki, eqä Jotänä ique yätäqä näŋgisa, Ämaqä sitä anä äpmanyä, itaŋga Iquenyqä ‘Iiŋä-iiŋäqueqä’ ätmiŋä Iqu, täŋgaŋi ämaqä asŋä qäyqaŋgi, ämaqä kuapänä Iquenyqä äwqäuä” ätukuwi.
26 I hina John biyan hitit naatu hi’o, “Bai’obaiyenayan, orot nati o airi no Jordan harew rounane menatan isan o i’o’orerereb, i boun bapataito sabuw ebitih, naatu sabuw etei i isan tenan.”
27 I tquaŋguwäŋga Jonä iqu, “Ämaqä hŋqu nätmatqä hui hiŋgi mämeqä danä yänä. Goti Hanjuwä Iqu ique vqaŋgutqenä ämenä.
27 Nati isan John iya’afut eo, “Orot abistanawat marane tebitin iwat nab.
28 ‘Nyi Kraisi, ämaqä mitŋqä Goti Hanjuwä Iqu Ique atäuŋuä ikqä iqunä maetqenä. Nyi Iquenyqä hiŋuiqä änändowatqä iqunjqä’ tqaŋgqe, hiqä-hiuä qätä äyä änyikuwiqä.
28 Kwa taiyuw i karam ayu ao i kwanao’rereb, Ayu i men Keriso, baise ayu i nanamaim hiyafaru ana.
29 Ämaqä hŋqu apäkä tuwakŋä änyuätqe, apäkä ii iqueqä apäkiyi. Iŋäqe ämaqä apäkä metŋqä iqueqä näueqä iqu, iqi ätqäutä apäkä meqaŋgqä iqueqä quväki qätä äwiyäqäŋgaŋi, iqu yeeqänäŋä yänä. Ga nyaqä yeeqä iqe, aaŋä naqänäŋä asä iiŋiqä.
29 Babin orot ana rum hi’o ema’am, orot ana of menatan i bai’awaninamih i orot isan ma tainin rub ma ekakaif, naatu i ana rum fanan enonowar ana veya i anababatun ekakawasa. Iti kawasa i ayu nowau, naatu kawasa i boun ana yomanin a’asa’ub.
30 Nyi yoqä maeqä quvqä hiqaŋga, Iqu ämaŋqutäutä, yoqä-täŋä hiäŋqiyä” ätukqe.
30 I ana fair ra’at natabiru, ayu fair i men ra’at.”
31 “Ämaqä haqä yätuta äpqäqä Iqu, ämaqä huiziquauŋi ämäwqätäunä. Itaŋga ämaqä qua täutaŋä iqu, iqu täutaŋä-qu eä, kukŋui nätmatqä qua täutaŋiŋqä tänä. Iŋäqe qäukuä yätuta äpqä Iqu, eeqänäŋi ämäwqätäunä.
31 Yeit auyomane nan i ra’at etei natabirih, menatan iti tafaramane nan i tafaram nowan, naatu tafaram ana sawar isah i ebidudur. Menatan marane nan i sawar etei tafahimaim.
32 Iqu hiŋuä äqunätä, qätä äwiyätŋqä iu qäyä ätqaŋgi, qu Iqueä kukŋui naqä-qakuä mimäkqä danä itqäŋäuä.
32 I abis nonowar, i’itanen i isah eo’orerereb, baise men yait ta ana tur ebaibimih.
33 Iŋäqe ämaqä Iqueqä kukŋuä qätä äwiyätä ämeqä iqu, iqu ämaqä huiziquauŋi, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui naqä-qakuänäŋä etaŋgi ämotquenä.
33 Orot yait ta i ana tur nabitumitum na’at, i ebi’obaiyit i ebitumatum God abistan eo’o i turobe.
34 Goti Hanjuwä Iqu, Ämaqä Iqu ändowatqäqä Iqueŋi, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique aaŋä kuapänäŋä vqaŋgqetaŋi, Iqu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui awä tänä.
34 Menatan God biyafar i God ana tur eo’orerereb; anayabin God i Anun i nowanamih itin anababatun
35 Kaniqu, Iqueqä Ymeqä Iquenyqä kuapänä wiŋgaŋgi, ga Iqu nätmatqä eeqänäŋi Iqueä hipa iqi ekqe.
35 Tamah Natun iyabuw kwanekwan naatu sawar etei i ana fair babanamaim ya.
36 Ämaqä tqu-tqu Ymeqä Iquenyqä quuvqä eqiyqäqe, häŋä hea ique-ique pmeqe äme. Iŋäqe ämaqä tqu-tqu Ymeqä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqäqe, häŋä-pmeqe mämeqä, Goti Hanjuwä Iqueqä äwqä äkasuwi, iqutä hea ique-ique witäŋqiyä” ätukqe.
36 Yait ana baitumatum Natunamaim naya’iy boro yawas wanatowan nab, baise yait ta God Natun nabifutuw boro men yawas nitinimih, God ana yaso’ar tafahimaim nama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.