João 15
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Nyi Ŋqä-näuäŋi Guä-wainqä Naqä-qakuä Iqunjqä.|alt="grapes on a vine" src="HK00112C.tif" size="col" loc="John 15:1-1-8" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="15:1" Itaŋi Iqu tii ätukqe. “Nyi Ŋqä-näuäŋi Guä-wainqä Naqä-qakuä Iqunjqä. Itaŋga Ŋqä Apiqu, wainqä wäuŋuä iu miqä Iqueqä.
1 “Ayu i ai an anababatun, naatu Tamai i masaw Matuwan.
2 Nyaqä hutäkŋä iuŋi, häukuä mäwiqä iŋqä iqua, Ŋqä Apiqu huätä ätävämäuniqe. Ŋŋ hutäkŋä eeqänäŋä häukuä äqäyäŋqä iqua, häukui aaŋä kuapänä qäyätŋqe, Apiqu quwqä-hutäkŋä quvqä iqua huätä ätävämäutä, äŋguänäŋä imäkäniqe.
2 Ayu famufamu ro’oro’on men ebiw gewas boro na’afuw nisaroun, naatu ro’oro’on ebiw gewas boro famufamu natobubunei saise ro’o’ro’on moumurihika niw naya.
3 Kukŋuä Nyi etapqe, heyaqä quvqe huätä emamäutä, äŋguänäŋä ae emäkqiyä.
3 Kwa i marasika kwaigewasin sawar, anayabin ayu turamaim ao kwanowar sawar.
4 He Nyi nyinätaŋgpi, Nyi he hinyätmqeqä. I etaŋgi guä-wainqä hutäkŋi kiqä känäu mauqŋqä eŋqe, hutäkŋä iiŋi, häukui maqäyqä yäŋqiyä. Ga asä iinji, he Nyi manuqŋqä iŋuwi, häukui maqäyqä ipnä.
4 Wanawana’umaim kwanitubonen kwanama, naatu ayu kwa wanawanamaim anitubonen anama. Famen akisin men karam taiyuwin niw ro’on nayai, baise i boro ai naiwan nituw. Ef ta’imon kwa ayu wanawanau kwanitubonen boro ro’oro’o moumurihika kwanaya.
5 Nyi Ŋqä-näuäŋi guä-wainqä iqunä etaŋgi, he hutäkŋä iquenjqä. Ämaqä tqu-tqu Nyi nuqänätaŋguti, Nyi ique äuqänmitmqe, iqu häukui, kuapänä qäyäŋqiyä. Iwä he Nyi änyivquatämäuquwi, nätmatqä hŋqu he änä mimäkqä ipŋqäuä.
5 “Ayu i ai, naatu kwa i ai famefamen, o yait ayu wanawana’umaim inabituwabon naatu ayu o wanawananamaim anabituwabon, i boro ro’oro’o moumurihika naya; anayabin, o akis men karam boro inasinaf namatar.
6 Ga ämaqä hŋqu Nyi manuqŋqä iŋqä iqu, guä hutäkŋä huätä tävämäuqaŋgä yäuä äpiqä-paŋä iquvi. Iwä hutäkŋä e ätävämäpqä iquauŋi, ämepu tä bu tnämäuqaŋgpi, tä näŋqiyä.
6 O yait ta ayu airit men tanibitubonen na’at, i boun ai famefamen hituw batabat kekerer na’atube, nati boro hina’o’on wairaf wan hinaroura’aten hinikubaren hina’arat.
7 He Nyi nuqänätaŋgä, Nyaqä kukŋui he euqänäŋqe, ga he hiqä eŋqeta yatŋqä iquwi, ii i timäuŋqiyä.
7 O yait ayu wanawana’umaim inabitubonen naatu ayu au tur o wanawanamaim nabitubonen na’at, o a kok abistan isan kufefefeyan o boro anit.
8 He Nyaqä wäuŋuä yätquakä iquenŋqä motquapŋqä diŋqe, häukuä kuapänä qäyqäpŋqe. Iwä suqä iiŋä iutaŋi, Ŋqä Apiqu yoqä naqä meŋqiyä.
8 Kwa ro’oro’o moumurihika kwanaya’ay kwa boro taiyuw kwana’inani, kwa i ayu au bai’ufununayah naatu Tamai ana gewasin boro sabuw kwani’obaiyih.
9 Ŋqä Apiqu Nyinyqä kuapänä äwinyätŋqä-pa, ga suqä asä iiŋiutaŋi, Nyi henyŋqä-pqe inä änyinätqänä. He Nyaqä änyiŋqeunä pmetpŋqeqä.
9 Tamai ebiyabuwu na’atube; kwa abiyabuwi. Au yabowamaim kwanitubonen kwanama.
10 Nyi Ŋqä Apiqueuä suqä ändkqä iu qänaki yasämä itmä, ga Iqueqä Nyinyqä äwiŋqä iu äpmeŋqä-pa, He Nyaqä suqeŋqä etätŋqä iu qänaknä ipu pmamitpqe, iiŋändi Nyaqä henyqä änyiŋqä iunä pmapŋqäuä.
10 Kwa ayu ou’obaiyunen tur kwanabobosiyasiyar na’at, boro ayu au yabowamaim kwanitubonen kwanama, boun ayu Tamai ana’obaiyunen tur abosiyasiyar naatu i ana yabowamaim aitubonen ama’am na’atube.
11 Yeeqä Nyi änyinätŋqä-paŋi, he-pqe inä hiŋguätŋqe. Ga yeeqä iŋqä iiŋi, inä imänämäutŋqeqä. I etaŋgi Nyi kukŋuä ae etätŋqä iuŋqä aŋgi etqänä.
11 “Ayu a tur aowen kwanowar sawar saise au yasisir kwa wanawanamaim nama, naatu kwa mar etei yasisiramaim kwanama.
12 Nyi suqä tiiŋi äyä etapätŋqe. Nyi henyŋqä kiiŋä änyinmiŋqä-paŋi, he hŋqunä-hŋqunäŋä iquenä, hiqä-hiuäŋqe asä inä hiŋguätŋqe.
12 Ayu au obaiyunen tur i iti. Turanah bairi kwaniyabowbonen, ayu kwa abiyabuwi na’atube.
13 Ämaqä hŋqu käyämaqä iquauŋqä äwinymitätqä iuta äpäkoŋgqe, suqä äwiŋqä iiŋä iqu, ii suqä äwiŋqä huizi iquauŋi ämäwqätäuä.
13 Yait ta ana ofonah isah namomorob na’at, nati ebi’obaiy i ana yabow ra’at kwanekwan.
14 Itaŋga he Nyi ‘suqä i imäkqäpŋqeqä’ etätŋqä-pa ii ipqe, iiŋä dutaŋi he Nyaqä nyämaqä-quenä hiätätpnä.
14 Ayu obaiyunen tur abistan sinaf isan ou’uwi, i kwanasisinaf na’at, kwa i ayu au ofonah.
15 Wäuŋuä imäkqä iqua nätmatqä quwqä naqä iqu imäkqaŋgutqeŋqe, maqŋqä ipnä. Iŋäqe, kukŋuä eeqänäŋä Ŋqä Apiquesa qätä äwiyqe, Nyi ae äyä etqäqe. Iiŋä iutaŋi Nyi, ‘He wäuŋuä imäkqä-quenjqä’ maetqä, ‘Ŋqä nyämaqä-quenjqä’ etqä.
15 Ayu boro men kafa’imo kwa isa akir anarouw ana’af, anayabin akir orot i men so’ob ana orot ukwarin abistan esisinaf. Nati efanin ayu kwa isa au ofonah arouw ao’o, anayabin ayu Tamai biyanane tur abistanawat anonowar etei’imak a tur aowen kwanowar sawar.
16 He Nyi atäuŋuä manyqä ikuwiqä. Oeyä. Nyi he atäuŋuä eyqäqeqä. Itaŋga Nyi he wäuŋuä etapkqe, he äwäpu häukuä äpakänä witäniŋqä qäpŋqeqä. Iiŋä ipiyä iutaŋi, he Nyaqä yoqeta, Apique nätmatqä hŋqueŋqä yatŋqä vqaŋgpqe, Iqu hämä etapäŋqiyä.
16 Kwa men ayu kwarubinu, ayu kwa arubini naatu atarbaiyuni kwanatit kwanan kwaniw ro’oro moumurihika kwanaya–nati ro’o’ro’on boro men hinamun. Naatu abistan isan ayu wabu’umaim kwafefefeyan Tamai boro nit.
17 Nyi kukŋuä-suqä tiiŋä ae äyä etapätqäŋä. He hŋqunä-hŋqunäŋä iquenä, hiqä-hiuäŋqä aaŋä kiiŋä heŋguätŋqeqä” ätukqe.
17 Iti i ayu ou’obaiyunen tur. Turanah bairi kwaniyabowbonen.
18 I ätuätäqäŋgaŋi, tii-pqe inä ätukqe. “Ämaqä qua iutaŋä iqua he himä-wiuŋqä heyqaŋgpqe, ‘Neqä Naqä Iqueŋä-pqe, himä-wiuŋqä äyä äwikuwä mändanä’ kŋuä heyquäŋqä.
18 “Kwa sabuw hinabifutuwi na’at, kwa kwanaso’ob nati ayu wan ifutuwu’ubo kwa uf ifutuw.
19 Ŋŋ he ämaqä qua täutaŋä iqua eŋqä-paŋä pmeqä-säpi, ämaqä qua täutaŋi, quwqä käyämaqä iuŋqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä-pa, henyqä-pqe inä winyätqätäninji. Iŋäqe, he qua täutaŋuenä manä. Oee. Nyi he suqä qua täutaŋi, huätä vquatämäupŋqä diŋqe, ae atäuŋuä äyä ekqe. Iiŋä iutaŋi, qokä-apäkä qua täutaŋi, he himä-wiuŋqä eyätqäŋäuä.
19 Kwa tafaram nowan kwanama’am na’at, tafaram boro niyabuwi nowan na’atube kwanamatar kwanama, kwa i men iti tafaram nowan, baise kwa tafaramane arubini abotaiti kwatit. Nati isan tafaram kwa ebifutuwi.
20 Nyi, ‘Wäuŋuä-wiyqä hŋqu, iqueqä ämaqä naqä iqueŋi mämäwqätäuqä yäŋqiyä’ etqeŋqe, kŋuä äŋguänä metaŋgpiyä. Iŋi ämaqä Nyi quvqä indquequwä iqua, he-pqe asä i etquapŋqäuä. Ŋŋ Nyaqä kukŋuiunä qänaknä iquwä iqua, heyaqä-pqe qänaknä ipŋqäuä.
20 Iti tur kwa isa ao’o i a notamaim nama. ‘Orot ana bowayan i men ra’at ana orot ukwarin natabirimih.’ Kwa hinarabi hinabi’a’afiyi na’at, ayu auman hirabu tibi’afiyu. Ayu au bai’obaiyen hinabobosiyasiyar na’at, kwa auman boro hinabosiyasiyari.
21 Iiŋä iquwä iqua, Apiqu Nyi änändowatkqä Iqueŋqä änyä maqŋqä epiyä-qae, he Nyaqä yoqe metaŋguwitaŋi, suqä ququvqä eeqänäŋi emäkqäpnuwiqä.
21 Ayu wabu isan, kwa isa boro iti na’atube hinamatar. anayabin i men hiso’ob yait ayu iyunu ana.
22 Iŋi Nyi äpätmä iquau kukŋuä hui mätquä-säpi, quwqä suqä quvqeŋqe, äwqä yäpä imŋi haŋä mävqä iquäninji. I etaŋgi Nyi iiŋä ae ikqä-qae, iqua, ‘Ne suqä quvqä imäkätuŋqueŋqä maqŋqä equeqä’ matqä ipnuwi.
22 Ayu men atan biyah atatit naatu tur gewasin men atao hitanonowar na’at, kakafin isan boro men ubar hitabaimih; baise boun boro men hai kakafin isan hinifufuwenamih.
23 Ga ämaqä hŋqu Nyi himä-wiuŋqä indquetŋqe, Ŋqä Apiqueŋä-pqe inä itquetqä.
23 Yait ayu ebifutuwu Tamai auman i ebifutuw.
24 Nyi iquauä awä iqiŋi, wäuŋuä yäŋänäqŋqä ämaqä hŋqu qäŋganä mimäkqä imiŋqä di, ae imäkkqe. Nyi iiŋä mimäkqä-säpi, qu quwqä suqä quvqeŋqe, äwqä yäpä imŋi haŋä mävqä iquäninji. I etaŋgi qu Nyaqä wäuŋui hiŋuä ae äqunäpu, Qämätqiye himä-wiuŋqä äyekuwi.
24 Ayu wanawanahimaim asisinaf men yait ta sisinaf na’atube asinafumih, imih i boro men kakafin hitasinaf. Baise boun ina’inan hi’itah, naatu ayu Tamai airi’ika hikwahiri.
25 Suqä ii imäkkuwi, kukŋuä hŋqu quwqä kukŋuä-suqä iu äqänäŋqe, naqä-qakuä timäutŋqä iiyi. Kukŋui tiiŋä iquvi. ‘Ämaqe, qu Nyi hiŋgi himä-wiuŋqä änyiyätqäŋäuä.’
25 Baise iti mamatar, i abistanawat hai ofafaramaim hi’o hikikirum i na iturobe, Anayabin en ayu hifutuwu.
26 Dŋä Yätamäkqä Eyqä Iqu Apiqutä äpmeŋqe, Nyi Iqueŋi henyŋqä dowatmniqe. Iqu kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iqu eä, ga Apiqutä äpmeŋqä-qae äquvepänä. Iwä äquvepätä, Nyaqä wäuŋuiŋqätä, suqeŋqätä awä ätnäŋä iqi täniqe.
26 “Ayu boro Baibaisayan aniyafar nan, nati i turobe ana Anun Kakafiyin, i boro Tamai biyanane niyafar nan kwa biya natit, naatu ayu isou boro nao rerereb.
27 Itaŋga he-pqe kukŋuä awä inä tqäpŋqänänji. Tiiŋä duta. Nyi wäuŋuä ipäqäkqeta, he Nyitä anä äpmaka äpätuŋque, täŋga täsuwänä” ätukqe.
27 naatu kwa auman boro ayu isou kwana’orerereb, anayabin no aneika kwa ayu bairit tama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.