João 14
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Jisasi Iqu tii-pqä inä ätukqe. “He iiŋqä äwqä haŋä heyqaŋguti, qundqändqä miqä ipu, Goti Hanjuwä Iquenyqätä, Nyinyqätä quuvqä heqäpŋqeqä.
1 Jesu ana bai’ufununayah isa eo, “Men kwaniyababan, God kwanitumatum naatu ayu auman kwanitutumu.
2 Nyaqä Apiqueä aŋiuŋi, hiqŋqe, kuapänä imäknänä. Iiŋä naqä-qakuä maetaŋgutqe, Nyi heŋi, ‘Henyqä aŋä näwi imäkmqä umqe-qe,’ maetqä iqämninji.
2 Ayu Tamai ana baremaim bar awah moumurih na’in ti’inu’in naatu ayu anan kwa isa a bar awah anayabuna naatu bar awah men hitama’am na’at, aisim boro a tur ata’owen.
3 Nyi äwätmä, henyqä aŋi näwi imäkemi, aŋgumä äpmqe, he Nyitä anä pmetuŋquä etma umniqeqä. Iwä aŋä Nyi äpmeŋqä iuŋi, he-pqe anä pmeniqueqä.
3 Ayu anan kwa a efan anayayabuna ufunamaim boro taiyuwu anamatabir anan ananawiyi bairi tanan ayu menamaim ama’am kwa boro imaim kwanama.
4 Aŋä Nyi umqä iqäqä iuŋqe, he huäŋqeŋqe näqŋqä ae äyä ämeŋäuä” ätukqe.
4 Ayu efan menamaim anan kwa i kwaso’ob.”
5 I tquaŋga, Tomasi iqu, “Naqä Iquki, si utŋqä iuŋqe, ne änyä maqŋqä equnä. Iŋi ne huäŋqeŋqe, näqŋqe, äänä heatuŋquäwä?” ätukqe.
5 Thomas Jesu isan eo, “Regah, aki men aso’ob o menamaim kwenan, ef boro mi’itube anaso’ob?”
6 Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Nyi Ŋqä-näuä Huäŋqä-qunä, Naqä-qakuä-qunä, itaŋga Häŋä-pmeqä Iqunjqä. Apique wimeqe, huäŋqä hŋqu miŋqä inä. Oeyqä. Nyitanänji.
6 Jesu iya’afut eo, “Ayu i ef, turobe, naatu yawas. Men yait ta nan Tamai biyan baise ayu’une nan Tamai biyan natit.
7 He Nyinyqä näqŋqä äŋguä eäŋuwi, ga Ŋqä Apiquenyqä-pqe näqŋqä äŋguä asä ii hipŋqäuä. He Iquenyqe näqŋqä täŋga qe eäpu, Iqueŋi hiŋuä äyä äqunäŋäuä.”
7 Kwa anababatun ayu kwanasusu’ubu gewas na’at, Tamai boro auman kwanasu’ub. Bounabo kwasoso’ob naatu kwa’i’itin.”
8 I tquaŋga, Pilipä iqu, “Naqä Iquki, neyaqä äneŋqä qäpu hiätŋqeŋqe, Apiqueŋi mänätquayä” ätukqe.
8 Philip eo, “Regah Tamat kwi’obaiyi a’itin saise aki boro nuhinafot.”
9 Jisasi Iqueä kimaŋi, “Pilipä iquki, Nyi hesäŋi hŋgaŋqä äpmaka äpätŋqe, Si Nyinyqä maqŋqe, äänä heŋinyä?” ätukqe. “Ämaqä Nyi hiŋuä äŋqänäŋuwi, Apique-pqe inä äqunäŋäuä. Iŋi si ‘Apique mänätquayä-qe,’ änääŋqä tnyä?
9 Jesu iya’afut eo, “Philip manin maiyow airit tama baise men isu’ubu? Yait ta ayu i’itu Tamai i’itin? Aisimamih ayu isou i’o, ‘Tamat kwi’obaiyi a’itin?’
10 Nyi Apique nyätaŋgä, Iqu Nyi änyinyä äpmeŋqä iiŋqe, si quuvqä maeqiyqä äyä itqäŋäta? Nyi etätŋqe, Ŋqä kŋuitanä maetqä itŋqe. Oeyä. Apiqu Nyi änyinyäŋqä Iqu, Kiqä-kiuä Iqueqä wäuŋuinä äyä imäkätŋqeqä.
10 Ayu i Tamai wanawananamaim ama’am naatu Tamai ayu wanawana’umaim ema’am. Philip o men kubitumatum? Iti tur i kwa isa ao’o, i men ayu au kokomaim ao’omih baise Tamai ayu wanawana’umaim ema’am bowabow i esisinaf.
11 He kukŋuä täŋqe quuvqä heqäpŋqeqä. Nyi Apique nyätaŋgä, ga Apiqu Nyi änyinyänä. Nyaqä kukŋui quuvqä maeqiyqä iqaŋgpqe, he wäuŋuä Iqu Nyita imäkätŋqä iuŋqä kŋuä indqänäpu, ga iuta quuvqä heqäpŋqeqä.
11 Kwanitumatum ana maramaim iti tur anao’o, ayu i Tamai wanawanan ama’am naatu Tamai i ayu wanawanau ema’am, o men kwanabitumatum na’at ina’inan asisinaf imaim boro ni’obaiyi kwana’itin.
12 Nyi aaŋä naqä-qakuänäŋä etqänä. Ämaqä Nyinyqä quuvqä eqiyätŋqä iqu, iqu-pqe wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä Nyi imäkätŋqä-pa imäkquätŋqe. Wäuŋuä iqu iiŋä imäkquätŋqe, Nyi Apiquenyqä uwqaŋgqetaŋi, wäuŋuä Nyi imäkätŋqeuŋi ämäwqätäuŋqiyä.
12 Ayu anababatun a tur ao’owen yait ayu ebitutumu ayu abistan asisinaf boro nasinaf hinamatar, naatu sawar boro au gagamihika nasinaf. Anayabin ayu Tamai isan anan.
13 Itaŋga nätmatqä eeqänäŋiŋqä, Nyaqä yoqeta yatŋqä iquwi, Nyi imäkmqänä. Iutaŋi Apiqu, Hikŋuesa yoqä naqä meŋqiyä.
13 Naatu abistanawat ayu wabu’umaim kwafefefeyan boro ana sinaf saise Natun Tamah wabin nabora’ara’ah.
14 I etaŋgi, nätmatqä eeqänäŋiŋqä Nyaqä yoqeta yatŋqä nyiyqaŋgpqe, ga Nyi imäkmqänä.”
14 Kwa sawar abistanawat ayu wabu’umaim kwanafefeyan boro anasinaf namatar.
15 “He Nyinyqä aaŋä kiiŋä hinyätqätaŋgutqe, ga Nyi, ‘He iiŋä-iiŋä imäkpiyä’ etmqä iuŋi, qänaknä iqäpŋqeqä.
15 “Ayu kwanabiyabuwu na’at, au obaiyunen tur boro kwanabosiyasiyar.
16 Iwä Nyi Apique yatŋqä vqaŋgundi, Iqu heŋi Yätamäkqä Eyqä Huiziqu, hesä hea ique-ique anä äpme, yäŋänäqŋqä emäkätŋqä iiŋqä etapätŋqänänyä.
16 Naatu ayu boro Tamai anifefeyan i boro kwa a Baibaisayan ta wabin Turobe Ana Anun Kakafiyin nit bairi kwanama wanatowan.
17 Yätamäkqä Eyqä Iiŋä Iqu, kukŋuä naqä-qakuänäŋä iutaŋä Dŋä Iquvi. Qokä-apäkä qua täutaŋi, qu Ique hiŋuä mäquŋquä ipu, Iquenyqä änä maqŋqä ipiyitaŋi, Iqueŋi mämeqä ipŋqäuä. Iŋäqe, Iqu hesä anä äpmaka äpätŋqe, qänakŋi heyaqä yäpä iŋgisa inyäniqeqä. Iutaŋi he Iquenyqe, näqŋqä äyä eäŋäuä.
17 Iti tafaram men nab, anayabin i boro men na’itin o boro men nasu’ub. Baise kwa i kwasu’ub, anayabin kwa bairi kwama’am naatu boro wanawanamaim nama.
18 Nyi he ymeqä kanä-käna maeqä eŋqä-paŋä, änä mevquatämäuqä imqänä. Oeyä. Nyi he emamniqeqä.
18 Ayu boro men anihamiyi kwanigaganamih, Ayu boro kwa isa anamatabir maiye anan.
19 Hea wäŋqäpu päwqaŋgaŋi, ämaqä qua iutaŋi hiŋuä maŋqäŋqä ipnuwiqä. Iŋäqe, Nyi häŋä yqänä pmetaŋgumdqetaŋi, he hiŋuä äŋqämbu, häŋä yqänä pmetpnuwi.
19 Mar kafai iti tafaram boro men na’itu, baise kwa boro kwana’itu. Anayabin ayu ama’am isan kwa auman kwama’am.
20 Hiunji iqueŋi he näqŋqä tiiŋä hipnuwi. Nyi Apiqueu nyätaŋgundi, he Nyi nyinätaŋgpi, ga Nyi he hinyätmniqe.
20 Nati anamaramaim kwa boro kwanaso’ob ayu i Tamai wanawanan ama’am naatu kwa i ayu wanawanau kwama’am naatu ayu i kwa wanawan ama’am.
21 Itaŋga ämaqä hŋqu, Nyi ‘He iiŋä-iiŋä imäkpiyä’ etmqä iu qänaki imitätqä iqu, Nyinyqe aaŋä kiiŋä äwinyätŋqä iquvi. Ga ämaqä Nyinyqä kuapänä äwinyäŋqä iquenyqe, Ŋqä Apiqu kuapänä äwinyäŋqiyä. Itaŋga Nyi-pqe iquenyqä kuapänä nyiŋgaŋguti, Nyi Ŋqä-näuä ique ämitquatnmqänä.”
21 “Yait obaiyunen tur bai, ebobosiyasiyar, i ayu ebiyabuwu. Yait ayu ebiyabuwu i Tamai ebiyabuw naatu ayu auman boro aniyabuw naatu ayu taiyuwu anirerereb i isan.”
22 Jisasi Iqu kukŋuä iiŋä tquaŋga, Jutasi huizi Iskariotitaŋä matimäuqä ikqä iqu, Jisasi Ique yatŋqä tii äwikqe. “Naqä Iquki, änääŋäŋqäwä? Si Tqä-täuä nenyä mänetquatnätnä, ga qokä-apäkä qua iutaŋä iuŋi, mämitquatŋqä isŋqätanä?”
22 Judas (men Judas Iscariot) Jesu isan eo, “Regah aisimamih tafaram ana sabuw men isah inirerereb baise aki akisi isai inirerereb?”
23 Iwä Jisasi Iqu kimaŋi tii ätukqe. “Ämaqä Nyiŋqä kiiŋä äwinyätŋqä iqu, Nyaqä kukŋuä iuŋi qänaknä äŋguänä iqaŋguti, Ŋqä Apiqu iqueŋqe kiiŋä winyäŋqiyä. Itaŋga Yämätqäye iquenyqä äpäta, iqutä näweqä pmetenyue.
23 Jesu iya’afutih eo, “Yait ta ayu isou ebiyabow boro au bai’obaiyen nabosiyasiyar? Ayu Tamai boro isan niyabow, naatu ayu Tamai airi biyanamaim ai bar anawowab bairi anama.
24 Ämaqä tqu-tqu Nyinyqä mäwiŋqä iqä iqu, Nyaqä kukŋui qänaki miqä yäŋqiyä. He kukŋuä qätä tä äwiyquwi, ii Nyaqä manä. Ŋqä Apiqu Nyi änändowatkqä Iqueqä kukŋuiqä.
24 Yait ayu isou men ebiyabow au bai’obaiyen boro men nabosiyasiyar naatu iti tur ao kwanonowar i men ayu au turamih baise iti tur ayu Tamai iyafaru anan i biyanane enan.
25 Nätmatqä iiŋqe, Nyi hesä yqänä äpmamä, awä äyä etätŋqeqä.
25 “Boun bairit tama’amamaim sawar etei’imak ao kwanowaraka.
26 I etaŋgi Yätamäkqä Eyqä Iqu, Dŋä Äŋguänäŋä Iqu eä, itaŋga Ŋqä yoqetaŋi, Apiqu Iqueŋi ändowatämepäniqeqä. Iqu nätmatqä eeqänäŋiŋqä ämetquetä, heqä kŋuä evauqumuatqaŋguti, kukŋuä eeqänäŋä Nyi he etmiŋqe, kŋuä heyäniqeqä.
26 Baise Baibaisayan, Anun Kakafiyin, boro Tamai niyun ayu wabu’umaim nan, i boro sawar etei ni’obaibiyi naatu sawar etei’imak au’uwi boro a not nakusisib.
27 Nyi he äwqä haŋuä iŋqä pmeqaŋgpi evämamqä iqänä. Nyi äwqä haŋuä iŋqä äpmeŋqä-pa, he asä iiŋä iŋqä pmapŋqä etapqänä. Itaŋga Nyi äwqä haŋuä iŋqä etapqe, ii ämaqä qua iutaŋä iuqä ävätqäŋuwä itäŋi asänäŋä manä. I hitaŋgi he äwqä haŋä eyätä kŋuä kuapä indqänäpu, zä miqä pambiyä.
27 “Tufuw kwa biyamaim abihamiy, ayu tufuw kwa abit. Iti tufuw i men tafaram kwa bit na’atube abitimih. Yare kouh kwanayey a not men narukasiy naatu men kwanabir.
28 ‘Nyi he eväma äumi, aŋgi emamniqeqä’ etqaŋgä ae äyä änyiyäŋuwi. He Nyinyqä aaŋä kuapänä hiŋgaŋgutqe, Nyi Ŋqä Apiquenyqä umqä iqaŋgqeutaŋi, he äwqä yeeqä hiŋguätŋqeqä. Ii tiiŋä iutanji. Apiqu Nyi ämaŋqutäuä äyä äpmenä.
28 Iti tur i ao kwanowaraka. ‘Ayu i anan kwa isa boro anamatabir anan.’ Ayu kwanabiyabuwu na’at, kwaniyasisir ayu i Tamai isan anan anayabin Tamai i ra’at ayu natabiru.
29 Nätmatqä iiŋi matimäuqäŋga, Nyi-ganä ae äyä etqänä. I etaŋgi qänakŋi, iqu ätimäuqaŋgaŋi, he Nyaqä kukŋuä etätŋqä iiŋqe, quuvqä heqiyqäpŋqä.
29 Bounaika a tur ao’owenabo sawar hinamatar, imih abistan hinamamatar kwa i kwanitumatum.
30 Ga ämaqä nyuäŋä qua täu ämitŋqä iqu änyimetŋqä pätqätaŋgi, Nyi he kukŋuä kuapänä maetqä imqänä. Iqu Nyi squä nyimäkätŋqe, yäŋänäqŋqä maequeqä.
30 Ayu boro men tur manin bairit tanao, anayabin tafaram ana kaifenayan kakafin i enan. I aurin fair men ema’am ayu nisnowahu.
31 Iŋäqe, qokä-apäkä qua iutaŋi, qu Nyi Ŋqä Apiquenyqä kiiŋä änyinäŋqeŋqä näqŋqä ipŋqe, Nyi nätmatqä eeqänäŋä Apiqu ändkqä iuŋi imäkätqäŋä. Iŋäqae, he ävaupu, ga ne eeqänäŋi äwatuŋquänänyä” ätukqe.
31 Baise sabuw iti tafaramamaim i hinaso’ob ayu Tamai abiyabow isan imih Tamai abistan eo etatarbaiyunu imaim asisinaf.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.