Judas 1
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NVT
1 Nyi Jisasi Kraisi Iqueqä wäuŋuä-wiyqä, Jemisi iqueqä käŋgua Jutä iqunä, nyi tuwaŋuä tä, ämaqä Goti Iqu tääqä etätmakqä, henyŋqä äqäyqä. Henyqe, Goti neqä Apiqu kiiŋä wiŋgaŋgi, ga he Jisasi Kraisi Iquesa qui mimäkŋqä äpmeŋä.
1 Eu, Judas, escravo de Jesus Cristo e irmão de Tiago, escrevo esta carta aos que foram chamados por Deus, o Pai, que os ama e os guarda sob o cuidado de Jesus Cristo.
2 Goti Iqu suqä qeqä wutqetä, äwqä haŋuä imbu pmeqetä, itaŋga huiziuŋqä kiiŋä äwiŋqetäŋi, hesä hävemnäqŋqä witätŋqä emäkänä.
2 Que vocês tenham cada vez mais misericórdia, paz e amor.
3 Ŋqä nyämaqä kiiŋä änyinätŋqä iquenä, nyi henyqe, tuwaŋui, Goti Iqu ne eeqänäŋi, qui mimäkŋqä aŋgumä häŋä inaqumuatätŋqeŋqä tmqä, aaŋä kiiŋä änyiŋgaŋgi qämätmä itŋqä-qe, iwä täŋgaŋi, nyi kŋui huiziqueŋqä nyiyqaŋgi, yäŋänäqŋqe tii ätätmä äqiyqä. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, Goti Iqu ämaqä Iqueqänäŋqä atäuŋuä ikqä iqune quuvqä heqiyatuŋquä änätapkqe. Iwä kukŋuä iqu qui imäkŋqäŋqä, heqä quuvqä heqiyqe a yäŋänäqŋqä qätätpŋqe.
3 Amados, embora planejasse escrever-lhes com todo empenho sobre a salvação que compartilhamos, entendo agora que devo escrever a respeito de outro assunto e insistir que defendam a fé que, de uma vez por todas, foi confiada ao povo santo.
4 Ämaqä hŋqua, ne iquauqä quuvqä heqiyqe yoqä mäwqueqä iququä iqua, qu ae äyapquwä, ga quuvqä eqiyätuŋquä iquneuä awä imä äpmeŋä. Qu Goti Ique tuwä äwiyäpu, “Goti Iqu nenyqä qeqä wutätä, haŋä-iqä mänätapqä, äŋguinä hiŋgi nätapäŋqiyä” ätäpu, quwqä äwiŋqä duta suqä quvqänäŋä imäkätqäŋä. Ga qu Jisasi Kraisi Iquenyqe, “Neqä Naqä Ämäneyqä Iquenyä qänaknä vqäŋqe, oeyqä” ätätqäŋä. Ämaqä iiŋä iquauŋqe, Goti Iqu qäŋganä, “Nyi quŋi kukŋuä ämitätmä, haŋä-iqä meqä-täŋä iŋgisaŋqä dowatmniqeqä” ätkqe.
4 Pois alguns indivíduos perversos se infiltraram em seu meio sem serem notados, dizendo que a graça de Deus permite levar uma vida imoral. A condenação de tais pessoas foi registrada há muito tempo, pois negaram Jesus Cristo, nosso único Soberano e Senhor.
5 He näqŋqä qäyu etaŋguwä-qe, nyi he kŋuä aŋgi etäsämäŋqä tii etqä. Naqä Iqu Israitqä iquau häŋä iqumuatätä, Isipäta ätuma qäyä äpkqä-qe, qänakndaŋi ämaqä qutaŋä quuvqä maeqiyqä iqaŋguwä iquauŋi, Iqu qui äyä äwimäkkqe.
5 Ainda que já saibam dessas coisas, desejo lembrar a vocês que o Senhor libertou o povo de Israel do Egito, mas depois destruiu aqueles que não permaneceram fiéis.
6 Huizi, eŋätqä hŋquauŋi, wäuŋuä Goti Iqu äwikqeuŋi mämiqä ipu, quwqä aŋä pmeqe ävämeqaŋguwäŋga, Goti Iqu, guä woyqä mändakmäuqä yäniqetä äkiqiyäutä, heawiqä naqänäŋä imä äpmuatekqe. Iqu quŋi, hiunji naqänäŋä, Iqu eeqänäŋiu kukŋuä mitqäŋgaŋqä, iu äpmuatetä ämitqäuä.
6 Também lhes lembro os anjos que não se limitaram à autoridade recebida, mas deixaram o lugar a que pertenciam. Deus os mantém acorrentados em prisões eternas, na escuridão, aguardando o dia do julgamento.
7 Aŋä-himqä Sotomätä, Gomoratä.|alt="Sodom & Gomorrah" src="image051.jpg" size="col" copy="Illustrations used with permission of New Tribes Mission, 1987. (CO17)" ref="1:7" Itaŋga qutä asänäŋä huiziqu, ämaqä aŋä-himqä Sotomätä, Gomoratä, ä huizi qäqiqi ämätŋgäwäŋuwä iu pmeqä iqua, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkqa äumiŋuwitaŋi, Goti Iqu quŋi, Iqueqä kimaŋi, tä hea ique-ique sqä iu pmetpŋqä ändowatkqe. Haŋä-iqä qu ämakuwi äqunätanä, suqä qu imiŋuwä ii, miqä yatuŋquä diŋqä imäkkqe.
7 E não se esqueçam de Sodoma e Gomorra e das cidades vizinhas, cheias de imoralidade e de perversão sexual de todo tipo, que foram destruídas pelo fogo e servem de advertência do fogo eterno do julgamento.
8 Ämaqä ii imiŋuwä-paŋä asä iiŋi, ämaqä, neyaqä awä imä äpmeŋuwä iquauŋqä etqä iqua, qu suqä huitaŋä-huitaŋä kiiŋä wiŋgaŋgi imäkäpiyitaŋi, quwqä huiwiuŋi piyaŋä-weqä imäknäpu, huizi iqueqä yäpä imä mäpmeqä, hŋgisa itquepu, ga eŋätqä yoqä naqä-täŋä iquauŋqe, kukŋuä quvqä ätäpu itqäŋä.
8 Da mesma forma, essas pessoas, afirmando ter autoridade com base em sonhos, vivem de modo imoral, desprezam a autoridade e zombam dos seres sobrenaturais.
9 Eŋätqä iquauqä naqä Maikoli iqu, Setänä Goti Iqutä mäkä-huŋqä iqutä, “Mosisi iqueä huiwi, tqu metŋqäwä?” ätnäsinyä, maŋä mäkä äunäsiyäŋgaŋi, iqu kiqä-kiuä Setänä ique kukŋuä mitätŋqä, kukŋuä quvqä hui mätquä itä, “Naqä Iqu, Iqueqä-kiuä äkasuwä ktäŋqiyä” ätukqe.
9 Mas nem mesmo o arcanjo Miguel se atreveu a acusar o diabo de blasfêmia. Ele disse apenas: “O Senhor o repreenda!”. (Isso aconteceu quando Miguel discutia com o diabo a respeito do corpo de Moisés.)
10 Iiŋä etaŋgi, ämaqä iiŋä iqua, nätmatqä äki-äkiŋqä änyä maqŋqä epiyä iqua, qu iuŋi kukŋuä quvqä hiŋgi ätätqäŋä. Mä hiveqä-yaqueqä hiqiyqä kŋuä maeqä iqua eŋqä-pa, qu quwqä kŋuinä indqänäpiyä dunä imäkäpiyitaŋi, qui aaŋä quvqä imäkmbnä.
10 Tais indivíduos, porém, zombam de coisas que não entendem. Como criaturas irracionais, agem segundo seus instintos e, desse modo, provocam a própria destruição.
11 Oänä! Qu qaŋi, huäŋqä Kenä iqu äukqeu äwätqäŋä. Itaŋga Balamä iqu kŋui mbqeŋqänä ämetä ikqä-pa, nätmatqä äki-äkitaŋä mbqä meqeuŋqä imäkqäŋqe, qu näwi imäkmbu äpmeŋä. Itaŋga Kora iqu Goti Iqueŋi hŋgisanä itquetäqeta qui imäkŋgqä-pa, qu-pqe qui asä ii imäkmbnuwi.
11 Que aflição os espera! Pois eles seguem os passos de Caim, enganam outros por dinheiro, como Balaão, e perecem em sua rebelião, como Coré.
12 He naqä-hŋqunä ipu hiqä-hiuäŋqä enyätä, ymisaŋä bŋqä aquvä qäŋgaŋguwäŋga, ämaqä iiŋä iqua, hesä anä äqänäpu, quwqä-quwäŋqänä indqänäpu, ymisaŋi womba miqä yaqäpiqä ipiyi, iutaŋi hiqä aquväqŋqä iuŋi, kukuewä ae itmäkquwä eŋqä-paŋä iquayi. Qu qäukuä zä, piyä maeqä etaŋgi, yuŋui ämamäutŋqä-paŋä, ga ämaqeu yätamäkqä mävqä itqäŋuwä iquayi. Ga qu ze, kiqä häukuä qäyqäŋgaŋi, häukuä maqiyqä etaŋgqeŋqä, ämaqe, kiqä hukä bu qäsä äyakuwitaŋi, ga äpäkoŋqe, hŋquaqu e äpäkoŋguwä-paŋä iiŋä iquayi.
12 Quando esses indivíduos, sem o menor constrangimento, participam de suas refeições de celebração ao amor do Senhor, são como perigosos recifes que podem fazê-los naufragar. Sim, são como pastores que só se preocupam consigo mesmos, como nuvens que passam sobre a terra sem dar chuva, como árvores no outono, duplamente mortas porque não dão frutos e foram arrancadas pelas raízes.
13 Itaŋga eqä huakä yäyäŋi ämŋga äpeyätä, suetä äqäyätäqäŋga, hinoqukuä eqä yäpä mämä äwiŋqe, haqäŋgisaŋqä äma äpeyätŋqä-pa, suqä quvqä ämaqä iiŋä iqua womba miqä imäkätqäŋuwi, quvqe quwqä kŋuä-äwqeuta ätnäŋä iqi timäunä. Itaŋga ämaqä iiŋä iqua, qätäqueqä heawiqä imä qaŋä hiŋgi ikitqäŋuwä-paŋä iiŋä iquayi. Iwä Goti Iqu ämaqä iquauŋqe, aŋä hea ique-ique pmetpnuwäŋqe, hea mämanäwiqe, näwi imäkekqe.
13 São como ondas violentas no mar, espalhando a espuma de seus atos vergonhosos, como estrelas sem rumo, condenadas para sempre à mais profunda escuridão.
14 Ämaqä asä iiŋä iquauŋqe, Atamä iquesa ti eqaŋi, 7 ekqä Inokä iqu, suqä haŋä-iqä wimeniŋqeŋqä hiŋuä ätätä tii ätääŋqe. “Qätä nyipu! Naqä Iqu, eŋätqä Iqueqänäŋä aaŋä kuapänäŋä-täŋä iquatä quvepäŋqiyä.
14 Enoque, que viveu na sétima geração depois de Adão, profetizou a respeito desses homens, dizendo: “Ouçam! O Senhor vem com incontáveis milhares de santos
15 Iqu ämaqä eeqänäŋä kukŋuä ämitätä, iwäsäutä, itaŋga ämaqä Ique hŋgisa itquepu, suqä quvqä itqäŋuwä iquauŋqe, quwqä suqä quvqä itqäŋuwiŋqätä, kukŋuä quvqä Iquenyqä ätätqäŋuwiŋqätäŋi, näqŋqä qäyä mapŋqä, quŋi haŋä-iqä naqänäŋä meqäŋgisa mäwqatäniŋqä quvepäŋqiyä” ätääŋqe.
15 para julgar a todos. Convencerá os pecadores de seus atos perversos e dos insultos que pronunciaram contra ele”.
16 Ämaqä iiŋä iqua, hea ique-ique nätmatqä hnjua-hnjua wimeqaŋgqeŋqe, äwqä quvqä änyäpu, kukŋuä ämaqä duŋqä ämamäutqäŋä. Qu qänaknäŋi, suqä quvqä quwqä kŋuä-äwqeunä witaŋgqeunä itqäŋä. Qu kukŋuä hämä-hämänä ätäpu, quwqä yoqe, haqeu ämaenätqäŋä. Ga äwiŋqä iquauqä iunä qänaknä wipŋqeŋqä kukŋui, miiqä-eqä-nyqä iquanä ätuätqäŋä.
16 São murmuradores e descontentes, que vivem apenas para satisfazer os próprios desejos. Contam vantagem em alta voz e bajulam outros para conseguir o que querem.
17 Iŋäqe, ŋqä nyämaqä kiiŋä änyinätŋqä iquenä, kukŋui, ämaqä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, kukŋuä awä tuäkiqäpŋqä ändowatkqä iqua, nätmatqä qänaki timäutŋqeŋqä ätäpu ekuwiŋqä, kŋuä mapiyä.
17 Amados, lembrem-se do que previram os apóstolos de nosso Senhor Jesus Cristo.
18 “Hea yäpakä iqu timäutŋqä itäqäŋgaŋi, ämaqä kukŋuä naqä-qakuiŋqä tä-säwqä ipu, Goti Iqueŋi hŋgisa itquepu, qänaknäŋi äwiŋqä quwqä dunä iqä iqua, timäupnuwiqä” äyä etkuwi.
18 Eles lhes disseram que nos últimos tempos haveria zombadores cujo propósito na vida é satisfazer seus desejos perversos.
19 Dŋä Äŋguä Iqu qutä mäpmeqä etaŋgi, qänaknäŋi, kŋuä indqäŋqä ämaqä qua täutaŋä iquauqenä ipu, ämaqä huizi du awä qäyäpatmbŋqä imäkqä iquayi.
19 Eles provocam divisões entre vocês e seguem seus instintos naturais, pois não têm neles o Espírito.
20 Iŋäqe, ŋqä nyämaqä kiiŋä änyinätŋqä iquenä, he Dŋä Äŋguä Iqutä anä äpmepu, Goti Iquenyqä tääqä ätqa äwäpiyitaŋi, quuvqä heqiyqä Goti Iqu etapqe, a yäŋänäqŋqä äqätpu, iunä imäkŋga peyqäpŋqe.
20 Mas vocês, amados, edifiquem uns aos outros em sua santíssima fé, orem no poder do Espírito Santo
21 He neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta, heŋi häŋä hea ique-ique pmeqä hetapäniŋqä hiŋuä äqämbu äpmapu, Goti Iqu henyŋqä äwinyäŋqä iunä pmetpŋqe.
21 e mantenham-se firmes no amor de Deus, enquanto aguardam a vida eterna que nosso Senhor Jesus Cristo lhes dará em sua misericórdia.
22 Ämaqä ‘quuvqä heqämqändiyä, ä maeqiyqä imqändiyä?’ kŋuä ävätŋqä iquauŋqe, qeqä hetätŋqe.
22 Tenham compaixão daqueles que vacilam na fé.
23 Itaŋga tä maisquä duŋqä uwqaŋgpqä iquauŋi, huätä maqänä itmepu, häŋä iqumuatpŋqe. Ga huiziquauŋqe, qeqä ätumuäkäpu yätamäkqä äväpiyäŋgaŋi, zätä qäsä ipu, ipŋqe. Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, qu qänaknäŋi suqä kiyä mätqä iu itqäŋuwä-qae, quwqä qäkämä-pqä kiyä mätqä eŋqä-qae, he-pqe, kiyä inä emätqŋqä, zätä qäsä ipŋqe.
23 Resgatem outros, tirando-os das chamas do julgamento. De outros ainda, tenham misericórdia, mas façam isso com grande cautela, odiando os pecados que contaminam a vida deles.
24 Goti Iqu, he qua iqi mäpäkŋqä ipŋqä äŋguänä ämeyätä, he suqä quvqä maeqä, aaŋä yeeqänänä ipu, Iqueä yoqä naqänäŋä etaŋgi äqämbu tqäpŋqä, etma uwqä Iquvi.
24 Toda a glória seja àquele que é poderoso para guardá-los de cair e para levá-los, com grande alegria e sem defeito, à sua presença gloriosa.
25 Iqu Goti Kiqä-kionäŋä-qu äpme, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iquesaŋi, neŋi aŋgumä Häŋä Inequmuatqä Iquvi. Ne Iqueä yoqe, haqeu maetuŋque. Iqu yoqä aaŋä naqänäŋä-täŋä-qu eä, ämiqä naqä iuqä Naqä-qu eä, ga yäŋänäqŋqä naqänäŋä äme, nätmatqä eeqänäŋä iuqä Ämiqä Naqä Iquvi. Iqu qäŋganäŋqä, ä täŋgaŋqä, qänakndaŋqä, ii äpmäka wätäniqe. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.
25 Toda a glória seja àquele que é o único Deus, nosso Salvador por meio de Jesus Cristo, nosso Senhor. Glória, majestade, poder e autoridade lhe pertencem desde antes de todos os tempos, agora e para sempre! Amém.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Judas 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.