Hebreus 9
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Kukŋuä guä änyäŋäŋga ämäsäuekqä iqu, suqä Goti Iqueqä yoqe haqeu mamäupŋqeŋqätä, aŋä Iqueqäŋqä qua täu mätpŋqeŋqätä ätnä.
1 Obaibasit wantoro’ot nan ana maramaim, bora’ara’aten isan ana ofafar i ma’am naatu bora’ara’aten ana sis auman ana efan i hiwowab batabat.
2 Iŋi namnä aŋä, hiqŋqä hŋquaqu-täŋä hŋqu ämätkuwi. Hiqŋqä hiŋuiqä iqueŋi, hiqi-tä-tqäuqetä, hevqetä, bretqä Goti Iqueqä hiŋuä iqi äwämiŋqetäŋi, iqi äwiŋä. Hiqŋqä iqu, ‘Goti Iqueqänäŋiqä’ ätmiŋuwi.
2 Yoyoban ana sis hiwowowab wanawanan ana itinin i iti na’atube, bar awan tetenane i kakafiyin, nati’imaim i ramef ana batabat efan hiyai, gem ta hiwowab hirouw imaim sibor ana rafiy hiya hisisibor.
3 Yuä naqänäŋä, hiqŋqä hŋquaqu imäkätŋqä imasekuwä iqueuä tuwä iŋgisaŋä hiqŋqä iqueŋi, ‘Aaŋä näwinyä, Goti Iqueqänäŋiqä’ ätmiŋuwi.
3 Faifuw hitaiy re’ere ufunane bar awan bairou’abin i kakafiyin, kakafiyin anababatun.
4 Hiqŋqä iqueŋi, suakä sisnyaŋä wetŋqä iwamäkqä ttawä itä, kukŋuä guä-mäsäŋqä ipŋä itä, iqi äwiŋinyä. Iquaquiŋi, golqetä eeä ikuwi. Ipŋä iqueqä yäpä imŋi, golqä häkä, buayä mana hui häkä iŋqä itä, Aronä iqueqä yäkqä zä-hutäkŋä äuŋgqä itä, itaŋga hikä tepquva Goti Iqueqä kukŋuä guä-mäsäŋqä äqŋqä itä, imä imänäŋä.
4 Nati’imaim i gemogem ta fi’ufiu afunin isan gold amaim hiwowab, naatu obaibasit ana Mouw gold amaim hiwowab hirouw. Nati Mouw wanawanan i manna ana kibub gold amaim hibu’ur hiwan, Aaron ana tu marasika rourin mamatar naatu kabay rebah rou’ab God ana tur 10 hikikirum auman hiwan hiya.
5 Itaŋga ipŋä iqueqä pmäukuiŋqe, qu “Goti Iqu ämaqeuqä suqä quvqe huätä mamäutŋqä pmeqeyqä” ätmiŋuwi. Pmäukuä haqeqiŋi, nätmatqä (qerupqä) hŋquaquvqä ktqe, ‘Goti Iqu naqänäŋä eä, ga iqi äpmenä’ kŋuä mapqäŋqä ämotquanyä, qeeqä huqe ävayeyäŋga, pmäukuä haqä yäŋi äpatqäyäŋinyä. Täŋgaŋi nätmatqä iiŋä iquauŋqe, “Ii iiŋi-iiŋiqä” ätätmä ätqa mäwqä ymä.
5 Mouw tafanamaim tounamatarabe rou’ab hitar God ana taragub na’atube, bowabow kakafih notawiyen ana efanamaim bebeh hitatar hibatabat. Baise boun i men ana ma anikinitur iti sawar etei isah ana’omih.
6 Nätmatqä iiŋä iqua ae äwitaŋguwäŋgaŋi, hiqäva-qäyqä iqua, namnä aŋä iqueuä hiqŋqä hiŋuiqäŋä iqueŋi, qu Goti Iqueŋqä wäuŋuä imäkäqäsätqäŋuwi.
6 Sis wanawanan sawar i iti na’atube hiyayabuna ufunamaim, firis hai bowabow isan mar etei hirur i bar awan tetenane imaim hibowabow.
7 Mä hiqŋqä huizi iqueŋi, hiqäva-imäkqä iquauqä naqä iqu, quväukuä ique-iqueŋi, kiqä-kiuänä, naqä-hŋganä äpaquvätŋqe. Iqu hiŋgi qanyinä mäpaquvqä, naŋuitaŋä häŋeqä hui äma äpaquvätä, suqä quvqä iqueqeŋqätä, qokä-apäkä näqŋqä yasämä maeqä ipu imäkätqäŋuwiŋqätä, Goti Ique ävätŋqe.
7 Baise sis awan bairou’abin i firis ukwarin akisinamo irur. Naatu nati i kwamur ta’imon wanawananamaim mar ta’imonamo rur. Runamih i men asir rurumih, baise rara boro nab narun i ana bowabow kakafih isan naatu sabuw hai kasiyomaim kakafih hisisinaf isan nasibor.
8 Iwä suqä iiŋä iquautaŋä di, Dŋä Äŋguä Iqu äyä ämänätquetŋqe. Namnä aŋä hiŋuiqäŋä iqutä, kiqä suqetä, yqänä mätnätaŋgqäŋga, hänaqä Goti Iqueä aŋä naqä-qakuänäŋä iuŋqe, ätnäŋä iqi äti miŋqä eä.
8 Anun Kakafiyin bebeyan bi’obaiyih Tafaror Bar sis awan bairou’abin Kakafiyin, Kakafiyin Anababatun ana ef men hibotawiy, anayabin bar awan tetenane imaim hibowabow.
9 Namnä aŋä iqueqä suqä iqua, ii wätqä eŋqä-paŋä eä, ne täŋga äpmeŋqueuŋi, näqŋqä nätapänä. Ämaqe, suqä iiŋä iquau qänaknä imitpqä iqua, qu Goti Ique nätmatqä hnjua äväpu, hiqäva äqäyäpu, naŋuätä, tä iketqäŋuwä-qe, quwqä suqä-iwäsäuqä duŋi, “Ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä äyä äpmeŋunä” kŋuä indqämbŋqä mimäkqä danä yänä, aaŋqe.
9 Sawar iti etei i ina’inan na’atube boun isan bi’obaiyit. Anayabin nati ana veya’amaim sabuw kwafirenayah siwar naatu sibor hibow hina hisisibor, dogoroh wanawanan hai naniyan hibaib i men kukusouwimih.
10 Suqä iqua, ymisaŋä äŋqäŋgaŋqä, eqä äŋqäŋgaŋqä, nätmatqä huitaŋä-huitaŋä isuau asŋä-qäyqäŋqä iuvi. Iqua nätmatqä huiwä iqueqä duŋqänä ätätqäŋä. Goti Iqu suqä ii, nätmatqä eeqänäŋi jänä imäkäniqäŋgaŋqä yakuä äwikqe.
10 Sawar iti etei i biyat ana ofafar, bay aa, harew tom, naatu harew kif hai ef ta ta imaim hima hisinaf inan Regah ana ef boubun botawiy.
11 Mä Kraisi Iqu, hiqäva-imäkqä iquauqä Naqä-qu eä, nätmatqä äŋguänäŋä ätimäutŋqä iu Miqä-qu pmetŋqä ae ätimäukqe. Iqu Goti Iqueqäŋqä namnä aŋä äŋguänäŋi, hiŋuiqänä ämätnämiŋqä ique ämäwqätäuŋqä ique äpaqukqe. Aŋä iiŋä iqu, ämaqe quwqä hipaitä mätqe, qua täuŋi mamätŋqä eä.
11 Baise Keriso i na sawar gewasih himatar tema’ama hai Firis Gagamin matar, naatu in sis gagamin rousouwin anababatun imaim run. Iti sis men sabuw umahimaim hiwowab naatu men iti tafaram turin.
12 Aŋä ique äpaquväqe, Iqu meme häŋeqetä, bulumäka hipkä häŋeqetä, qäsä ämipaquvqä maetqe, Iqueqä häŋeqenä, aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋä aŋä ique, naqä-hŋganä ämipaquvätä, iqi näweqä äpme. Iutaŋi Iqu neŋi, suqä quvqä duta, hea ique-ique pmeniŋquä aŋgumä mbqä äneyämakqe.
12 Mar moumurih na’in isan mar ta’imon rara bai Bar Kakafiyin, Kakafiyin anababatun run, men goat o cow orot hai rara bai runamih. Baise Keriso taiyuwin ana rara bai run, naatu nati rara’amaim mar etei kakafin ana fafatumane rufamit tatit.
13 Qokä-apäkä Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, kiyä tmäkmbqä eäŋuwi, hiqäva-qäyqä iqua, meme häŋeqe, ä bulumäka qokä häŋeqe, ä bulumäka apäkä tä ikapiyi, näwinyä tä wätakä niqiyqaŋga, wätaki äuaqupuiyi, ga qokä-apäkä du hmbunä-hmbunä pŋqä-pŋqä iqaŋguwitaŋi, qokä-apäki Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä epu, Iqueqänäŋä hepŋqä iiyi.
13 Goat naatu cow orot hai rara naatu cow natun ana fufum sabuw kwafirenayah ofafar hi’astu’ub biyah hibokarit tema’am i biyahimaim tetata’asi’asiy saise hai gubagub hinaseser maiye.
14 Mä Kraisi Iqueä häŋeqä di, iuŋi ämäwqätäuä. Iqu suqä quvqä hui miqä näwinyä aaŋqä eä, Dŋä Äŋguä Hea Ique-ique Pmeqä Iqueä yäŋänäqŋqetaŋi, Iqu äpäkonätä, Iqueqä-kiuä Goti Ique äwiŋgqe. Ga Iqueä häŋeqe, ikikinyäŋä inemäkqe, neyaqä huiwä dunä ma, neyaqä suqä-iwäsäuqä duŋi, “Ne Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi, ikikinyäŋä äyä äpmeŋunä” näqŋqä metuŋquä inemäkänä. Iiŋä dutaŋi ne wäuŋui, äpäkoŋqä duŋi ävämetanä, Goti hea ique-ique pmeqä Iqueqenä imäkqa uwquatuŋque.
14 Baise Keriso ana rara i igewasin naatu ra’at kwanekwan. Anunin wanatowan ana fairamaim, Keriso taiyuwin biyan rousouwin it ata kakafin isan God siribuw. It ata kakafih tata’amaim nawiyit tan tamomorob iti rara’amaim it kusouwit, saise it tatan God wanatowanin isan tatabow.
15 Jisasi Iqu ae äpäkonäqetaŋi, Goti Iqutä, ämaqetä, awä iqi ätqäutä, kukŋuä änyä-häŋä Goti Iqu ämäsäuekqe, qäyunä timäutŋqä Imäkqä Iquvi. Auä, qokä-apäkä Goti Iqu atäuŋuä ikqä iqua, nätmatqä äŋguänäŋä Iqueqä ymeqeu, “He näweqä mapnuwäŋqeqä” ätukqä ii mapnuwä diŋqe, quwqä suqä quvqä, qu kukŋuä Goti Iqu hiŋuiqänä guä ämäsäuekqe ävasäpu ikuwiuta, Jisasi Iqu aŋgumä itmetŋqä äpäkoŋgqe.
15 Ana’an iti isan Keriso na obaibasit boubun ana orot foun batayan matar, saise sabuw iyab God rubinih wanatowan ana baigegewasin eomatanih nitih. Anayabin sabuw obaibasit atamaninamaim hima kakafih hisinaf obaibasit ana ofafar hi’astu’utu’ub hinan Keriso ana morobomaim tubunih hitit.
16 Kukŋuä guä ämäsäuekqä iiŋä iqua, tiinji. Ämaqä hŋqu äpäkonätŋqä itäqäŋga, iqueqä nätmatqe, tqu-tqu meniŋqeŋqä tuwaŋuiu ätätä äqäyekqä-payi. Tuwaŋuä ii qäyu timäutŋqeŋqe, ämaqe, qu iqu ae äyä äpäkoŋgaŋgi qumbunä.
16 Kwahan ana ef iti na’atube, orot yawasin ema’ama taintuwan ana kwahan boro men hinab, baise namomorob ana veya orot yait kwahan bain isan ana baibasit fefemaim kikirum boro i nab.
17 Tuwaŋuä ii äqäyekqä iqu äpäkoŋgqe, iqueqä kukŋuä i ätätä äqäyekqe, iŋga timäunä. Iqu häŋä yqänä äpmeŋqe, iqueqä kukŋui, iqi hiŋgi äwi.
17 Anayabin orot yawasin ema’am kwahan boro mi’itube hinab, baise namomorob ufunamaim i karam boro hinab.
18 Iwä suqä asä iiŋi, kukŋuä guä hiŋuiqä ämäsäuekqä yäŋänäqŋqä imäkätŋqä diŋqe, häŋeqetanä ätimäukqe.
18 Ana anaban nati isan, imih obaibasit atamanin ana veya, sawar etei i rara’amaim hin yabih himamatar.
19 Ii tii timäutŋqeyi. Mosisi iqu kukŋuä eeqänäŋi, kukŋuä-suqä iuta qokä-apäkiu ae ätuäqetaŋi, iqu bulumäka hipkä häŋeqetä, meme häŋeqetä ämeqe, ga eqä ditä imäkäqe, hisopqä äpaitä sipsipqä a häŋesqetä ämetä, äyämeqe, bukä, kukŋuä-suqä tuwaŋuä qänätaŋgqeutä, ämaqeutä hmbunä-hmbunä pŋqä-pŋqä ikqe.
19 Obaiyunen tur ofafaramaim tutufin etei Moses eo sabuw hinonowar ufunamaim, cow hai rara bai harew auman sartabir, naatu sheep bunibunin hinuw himanak inu’in bai momowar famenamaim iutan eotore butu’ub God ana Buk Firorow tafanamaim ta’asi’asiy naatu sabuw biyah auman ta’asi’asiy.
20 Iqu e imäkätä, “Kukŋuä Goti Iqu he qänaknä ipŋqä guä ämäsäuekqe, häŋeqä tä, yäŋänäqŋqä vätŋqeqä” ätukqe.
20 Naatu sabuw iuwih, “Iti rara i God ana obaibasit kwa bai’ufnunin isan eo ebiyuni kwanabosiyasiyar.”
21 Suqä asä iiŋi, iqu häŋeqe ämetä, namnä aŋä Goti Iqueqäŋqä ämätnäŋqä iutä, nätmatqä aŋä iu äwiŋuwä eeqänäŋä-pqe, pŋqä-pŋqä iqäukqe.
21 Ef ta’imon Moses rara bai Sis Kakafiyin sisibin roun roun naatu kwafiren hai sawar etei biyahimaim ta’asi’asiy.
22 Itaŋga kukŋuä-suqä duŋi, tii ätnä äqänä. Nätmatqä aaŋä kuapänäŋi, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä timäutŋqe, ii häŋeqä dinäŋi qenyänji. Ga qu naŋuä hui mapäsqä ipu, kiqä häŋeqä mäpäwiqä iqäqe, Goti Iqu ämaqeuqä suqä quvqe, huätä mämamäuqä yänä.
22 Turobe ofafar eo na’atube, sawar etei hai kouksouwen i rara akisinamo, naatu rara men nasusuwa na’at bowabow kakafin ana notawiyen i en.
23 Nätmatqä namnä aŋä iu imäknäŋqe, ii naqä-qakui qäukuä yätu imäknäŋqetaŋä kiqä ktqe imäknä. Iwä nätmatqä iiŋä iqua, Goti Iqueä hiŋuä iqiŋi ikikinyäŋä hiätŋqä diŋqe, qu naŋuä häŋeqenä äpŋqäyämämiŋuwi. Mä nätmatqä naqä-qakuä qäukuä yätu äwiŋqeuŋi, ikikinyäŋä hiätŋqä diŋqe, nätmatqä äŋguänäŋi, huiziu ämäwqätäuŋqä dutanänji. Ii Kraisi Iqueqä häŋeqeyi.
23 Imih nati sawar tutufin etei i mar ana itinin i ana bai’u’ur, imaim hi’ufunun sibor hiya hikukusouwen. Baise mar ana sawar i sibor gewasinamak imaim hinakusouwen, men bobaituw hai rara.
24 Kraisi Iqu aŋi, ämaqe Goti Iqueqäŋqä ämätkuwä yäpä iŋgisa mäpaquvqä ikqe. Aŋä iqu, naqä-qakuä iquesaŋä ktqä iquvi. Kraisi Iqu, Goti Iqueqä aŋä qäukuä yätu äpaquvätä, ga täŋgaŋi, yätamäkqä neyätŋqä Goti Iqutä qäqiqi äpme.
24 Anayabin Keriso i men Sis Kakafiyin mar ana itinin sabuw hi’u’ur umahimaim hiwowowab runamih, baise it isat maramaim run God nanamaim bat it ebibaisit.
25 Ga tiiŋä-pqä inänji. Hiqäva-imäkqä naqä huizi iqua, iquauqä häŋeqä ma, naŋuä iquautaŋä ämepu, hiqŋqä aaŋä näwinyä Goti Iqueqänäŋä iu, quväukuä ique-ique äma äpemiŋuwä-pa, Kraisi Iqu Iqueqä-kiuä, Goti Ique äwinyäqäsquätŋqä, quväukuä ique-ique mäpaquvqä ikqe.
25 Firis Gagamin kwamur etei matan yi bobaituw hai rara bai Efan Kakafiyin Kakafiyin anababatun run sisibor, baise Keriso i men mar moumurih na’in biyan bai run siboromih.
26 Iqu änäänä äwinyäqäsqä-säpi, tmi-tmiqä-tqe, tätä kuapänä mequäni. Goti Iqu qua tque änyä imäkäŋqä duta, täŋgaŋqeyi. Mä hea yäpakä hiätŋqä täŋgaŋi, Iqu Goti Iqueŋi, Iqueqä-kiuä äwinyätä, suqä quvqä huätä mamäutŋqä diŋqe, naqä-hŋganä äpkqe.
26 Nati na’atube tasisinaf na’at, tafaram mamatar ana veya na iti boun titit i boro biyababan moumurin na’in tab. Baise tana yomanin tatitit ana veya, Keriso mar moumurih na’in isan mar ta’imonamo na tit, bowabow kakafin souwin isan taiyuwin biyan siboromih yai.
27 Ämaqä eeqänäŋi, hŋqunä äpäkoŋqäŋqe. Iwä qänakndaŋi, Goti Iqu kukŋuä mitätŋqä iu tqäuqŋqe.
27 Imih orot etei hai morob i boro mar ta’imon hinamorob, naatu morob ufunamaim etei boro God ana baibatiyen hinab.
28 Ii eŋqä-pa, Kraisi Iqu, qokä-apäkä kuapänäŋä iuqä suqä quvqä huätä matnämäutŋqe, Goti Ique naqä-hŋganä äwiŋgqetaŋi, aŋgumŋi, suqä quvqeŋqä huätä matnämäutŋqä ma, ämaqe qu Iqueŋqä hiŋuä äqumbu pmetaŋguwä iu häŋä iqumuatätŋqä iuŋqä timäuniqe.
28 Imih Keriso i mar ta’imonamo biyan siboromih yai, sabuw moumurih na’in hai bowabow kakafin notawiyen isan. Naatu boro mar bairou’abin namatabir maiye, men bowabow kakafin isan, baise sabuw iyab yawas wanatowan isan hima tekakaif nan niyawasih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.