Filipenses 4
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iiŋiŋqe, ŋqä nyämaqä, nyi henyqä aaŋä kuapänä änyinätä, hiŋuä maeqänmqä änyinätŋqäuä, nyi kukŋuä tiiŋä etqä. “He Naqä Iqueŋi mävquatämäuqä, Iqutä ämuäŋmbu, yäŋänäqŋqä tqäutaŋgpiyä.” Nyi aquvänä inyimäkqetä, wäuŋuä dŋä huqä itŋqe äŋguä meqetäŋi, ii heyi.
1 Isan imih taituwau, kwa i ayu au yabow, au yasisir naatu au yey, akokok kwanekwan i ayumat ata itin, Regah wanawananamaim kwanabatkikin.
2 Yuliyaktä, Sindikektäŋi, nyi maŋä tiiŋä äqesqä. “Qe qävaŋgui, Naqä Iqueqä iuaŋgui eäŋiyi, äkasuwä matŋqä, quami qeiqinyä pmanyqä.”
2 Kwa Euodia naatu Sinataike airi abifefeyani, akokok Regah wanawananamaim tura airi a tur ta’imon kwanabow.
3 Wäuŋuä nyitä anä imäkätqäŋueä iquki, si apäkä iuaquiŋi, quami iiŋä pmayŋqä yätamäkqä wisŋqä änyiŋgi. Nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä tätqätaŋgaŋi, iuaqutä, Kelemenä iqutä, itaŋga ŋqä ämaqä nyitä wäuŋuä anä iqä iquatä yätamäkqä änyimiŋuwi. Bukä, ämaqä yoqä häŋä hea ique-ique pmeqä meqäŋqä äqänä äwiŋqä yäŋiŋi, quvaqä-pqe inä äqänä äwi.
3 Naatu o bit abar turou auman abifefeyani, akokok iti baibin hairi inibaisih. Anayabin i hairi ayu hibaisu raro’oh baban tur gewasin abosemor, Clement auman naatu bow turou’unah afa moumurih na’in auman hibaisu tur gewasin abobosemor, wabih i yawas ana buk wanawanan hikirum ti’inu’in.
4 He Naqä Iqueqä eäŋuwi, hea ique-ique yeeqänä iqaŋgpu! Nyi aŋgumä etqä, “Yeeqänä iqaŋgpiyä!”
4 Regah wanawananamaim mar etei kwaniyasisir. Iban ao maiye, kwaniyasisir!
5 Ämaqä eeqänäŋä iuqä hiŋuä iqiŋi, ämaqä haŋuenä epu, iuŋqä qeiqi iwitqueqä-quenä hiätaŋgpu. Naqä aŋgi quvepätŋqä Iqu qäqiqiyi.
5 Ayu akokok yara’iyen ana yawas i sabuw kwani’obaiyih. Regah na isan i na iyubin.
6 Nätmatqä äki-äkitaŋi he emetqätaŋgqä iuŋqe, Goti Iquenyqä tääqä tquäpŋqe.|alt="Man praying" src="worship.tif" size="col" copy="Thompson" ref="4:6" He nätmatqä hmbinyqä äwäwa miqä pambu. Nätmatqä äki-äkitaŋi he emetqätaŋgqä iuŋqe, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätuäpu, ‘äŋguiqä’ ätuäpu, hiqä eŋqeŋqä awä ätuäpu, yatŋqä vqäpŋqe.
6 Men sawar isah kwananot kwaniyababan, baise mar etei ayoyobanamaim abisa kwakokok i dogor merarayow auman God kwanifefeyan.
7 Iiŋä imäkquwi, Goti Hanjuwä Iqu, heqä äwqe haŋuä imbŋqä emäkänä. Äwqä haŋuä Goti Iqu ävätŋqe, he Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnätaŋguwiŋqe, hiqä qeqä-quuvqetä, hiqä kŋuä indqäŋqetä, äŋguä nyätpŋqä emäkänä. Ne ämaqä-qune, äwqä haŋuä iqueŋqe, näqŋqä äŋguänäŋi, änä mämeqä yanä. Ii aaŋä äŋguänäŋiqä.
7 Naatu God ana tufuw ra’at orot babin ana so’ob nanatabir i boro kwa dogor naatu anot nafafar Keriso Jesu wanawananamaim kwanama.
8 Ŋqä nyämaqäuä, kukŋuä yäpaki, tiiŋä etqä. Hiqä kŋuä indqäŋqä imŋi, kŋui suqä äŋguänäŋä Goti Iqu äwinyäŋqä iquauŋqä indqäŋgpŋqe. Suqä iiŋä iqua, naqä-qakui, jänänäŋi, ikikinyäŋi, itaŋga yoqä naqä-täŋä eäpu, suqä huiziquauŋi ämäwqätäuŋqä, iquayi.
8 Naatu ayu au tur yomanin i boro iti na’atube anao. Sawar abisa gewasih, sawar abisa tirursagiyen, sawar abisa i turobe anababatun, sawar abisa ya ebaib, sawar abisa hai ef mutufurin, sawar abisa kouksouwenamaim ti’inu’in, sawar abisa i mumunih, sawar abisa i mokobfouh, nati sawar isah anot imaim kwanaya mar etei kwananot.
9 Wäuŋuä nyi imäkätqätaŋgä he hiŋuä äŋqänäpu, kukŋuä nyi awä etätqätaŋgä qätä änyiyäpu, näqŋqä nyita ae ämetqäŋuwi, he-pqe yamwiqä inä imäkqäpŋqe. He iiŋä imäkätqäŋuwi, Goti äwqä haŋuä änyanä pmeqä nätapqä Iqu, hesä anä pmetänä.
9 Abisa ayu asinaf kwa’itin biyou’une kwabaib naatu ao kwanonowar i kwani’a’ait. Naatu tufuw ana God boro mar etei bairi kwanama.
10 Täŋgaŋi he nyiŋqä kŋuä heyqaŋgi, yätamäkqä aŋgumä nyiyqaŋguwiŋqe, nyi Naqä Iqueŋi yeeqä aaŋä naqänäŋä ävqä. Awä iqäŋi, he nyi yätamäkqä ae änyipqä etaŋgqä-qe, hänaqä hma etaŋgqä iuta häpäqutäqutä ikuwi.
10 Regah wanawananamaim ama’ama i abiyasisir gagamin maiyow, anayabin kwa iban maiye nuhitaseb baibaisu isan kwanotanot. Turobe kwa i baibaisu isan kwanotanot, baise ef men ta ema’am boro a baibais kwanitu.
11 Nyi nätmatqäŋqä ii etqe, aaŋqunä eämä maetqä iqä. Ii tiiŋi. Nyi eäqä-täŋä, ä maeqä-täŋä äpmeŋqe, iiŋqä qundqändqä miqunji.
11 Iti ao’o i men au huramaim i’en ama’ama baibaisu isan ao’omih, ayu makakaf naatu ma gewas hai ef etei aso’ob, imih abisa kikimin biyou ema’am karam boro anama.
12 Äwa iqäŋgatä, kuapänä-täŋäŋgatä, nyi äŋguä pmamqä diŋqe, näqŋqä eŋä. Nyi äwqä mbäsätaŋgi äpmeŋqä ä, dä äpmeŋqä, nyi ‘squäuä-qe’ matqä imä, äwqä-qeiqinyä änymä pmetmä. Nyi kuapä-täŋä äpmeŋqä ä, äwa itmä äpmeŋqä, nyi asä iiŋä pmetmä.
12 Mour ana veya naatu baimar ana veya i ayu aso’ob, makakaf ta ta wanawanahimaim mi’itube inaa inatomatom naatu mi’itube inabi’aamorob hai kirikirifot etei ayu aso’ob.
13 Nyi yäŋänäqŋqä inyimäkätŋqä Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, nätmatqä eeqänäŋi imäkmä.
13 Sawar etei i wanawananamaim ayu fair abaib, imaim karam boro anasinaf.
14 “Nyi äwäwa miqä iqänä” qäyä etqaŋgqä-qe, haŋä-iqä nyimeqaŋgqe, ne anä metuŋquä iuŋqe, he yätamäkqä ätnämäuquwi, ii äŋguänäŋi.
14 Baise a merar ayiy au makakaf wanawanan kwabibaisu i kwa a gewasin ayu kwabi’obaiyu isan.
15 Ämaqä Pilipai pmeqä iquenä, he näqŋqä tiiŋi ae äyä eŋä. Nyi wäuŋuä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, heyaqä awä iqi änyä qe ipäqiyätmä, qua naqä Masendoniya iu ävämetmäŋgaŋi, ämaqä quuvqä heqiyqä huizi, suqä ävqä iqueŋi, qu mimäkqä iqaŋgä, ne yätamäkqä iŋguatuŋquä diŋqe, henyä änyikuwi.
15 Kwa Philipi sabuw marasika ayu boubu ana tur gewasin abibinan ufunamaim Masedonia abihamiy ana veya, kwa akisimo a baitinin ayu kwabibaisu i kwaso’ob naatu anawayow kwabaib auman i kwaso’ob, ekaleisia afa i men hibaisu.
16 Nyi aŋä-himqä Tesälonaika iu yqänä äpmamä, nätmatqäŋqä äwa iqämanätqätaŋgaŋi, he yätamäkqä hŋganä-hŋganä änyimiŋuwi.
16 Naatu ana Thessalonica atit ama’am ana veya kwa a siwar i men mar ta’imon kwaiyafar baibais kwaitu’umih, baise mar maumurih maiyow kwaiyafar.
17 Nyi ii etqe, he nyi nätmatqä hui aŋgumä dappŋqä matqä iqä. “Heqä suqä ävqä iqueŋi, mävquatämäuqä äpakänä imäkätqäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu, äŋguä emäkquäŋqiyä” etqä.
17 Ayu i men nati siwar baiyafarin ayu bain isan ao’omih, en baise akokok a baitininamaim baigegewasin kwanab.
18 Nyi qäyunä ae ämetmä, nätmatqä kuapä-täŋä eäqä. He äväwqatquwi, nyi Epaplotitusi iquesa ae ämeqäqe. Iŋi täŋgaŋi nyi nätmatqä aaŋä kuapänäŋä-täŋunji. Hiqä yaŋä iqe, Goti Iquenyqä hiqäva sisnyaŋä-weqä äŋguä äqiyätqäŋuwä-paŋä iiŋi. Hiqäva iuŋqe, Iqu kuapänä äwinyätä, henyqä aquvänä iqi.
18 Sawar kwabiyafaren etei i abow, naatu tafan kwaya’abar auman na abaib i ra’at kwanekwan, naatu au kok abisa anotanot etei Epafaroditas kwaitin bow nan i abow umou awan karatan. Siwar nati kwaiyafar abaib i sibor yamurin gewasin faur yamurinabe eyen God eyun ebiyasisir na’atube abai.
19 Ŋqä Goti Iqu, nätmatqä äŋguänäŋä kuapänäŋä ämeŋqe, eeqäpnäŋä he äwa itqäŋuwä iuŋi, Kraisi Jisasi Iquesaŋi, äwa miqäŋqä qäyunänä etapänä.
19 Imih ayoyoyoban, Regah God boro a kok etei na’itin Jesu Keriso ana toto ana buyoy wanawanan ma’agiy ema’am ine kwa etei boro nigegewasini.
20 Goti Hanjuwä Iqu, neqä Goti Iqu eä, Apiqu eŋqe, Iqueqä yoqe hea ique-iqueŋi, haqeqä witätŋqänänji. Ii naqä-qakuä eä, qäyä äpmetänä.
20 Tamat God merarayow bora’ara’aten tanitin wanatowan, wanatowan. Amen.
21 He Kraisi Jisasi Iqueqä qokä-apäkä eeqänäŋä iquauŋi, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” tquäpŋqe. Ämaqä quuvqä heqiyqä nyitä anä äpmeŋquä iqua-pqe, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” etqä.
21 God ana sabuw etei’imak hai tur ina’owen hai merar ayiy. Taituwa bairi iti ama’am a merar tiyiy.
22 Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä täqi äpmeŋuwä iqua, Romätaŋä ämiqä naqä Sisa iqueqä wäuŋuä-wiyqä iquautaŋä hŋquatä, huiziquatäŋi, “Henyqä hui mimäuqä iqunä” inä etqä.
22 God ana sabuw bairi iti ama’am kwa a merar tiyiy. Naatu merarayow gagamin i Caesar ana nibur bairi kwa a merar tiyiy.
23 Neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapquä.
23 Ayu ayoyoyoban, ata Regah Jesu Keriso ana manaw ana kabeber kwa ayub nikofan bairi kwanama. Amen.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Filipenses 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.