Filipenses 1
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Nyi Poli iqundä, itaŋga Timoti iqutä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋui anä imäkätqäŋueä iquve, ye tuwaŋuä tä, he Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋmbiyitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkänä epu, aŋä-himqä naqä Pilipai iu äpmeŋuwä iquenŋqä äväwqatque. Tuwaŋui, ye heŋqänä maqiyqä ique, ämaqä he ämeyätqäŋuwä iquauŋqätä, itaŋga ämaqä hiyaqä awä iqi wäuŋuä huitaŋä-huitaŋä imäkätqäŋuwä iquauŋqätä, äväwqatque.
1 Ayu Paul Timothy airi i Keriso Jesu ana’akir wairafi. God ana sabuw etei Keriso Jesu wanawananamaim kwaikofan nati Philipi kwama’am naatu kwa Nutetenayah, baibaisayah bairi a fef iti abiyafar. Paul diburumaim fef kirum baiyowayan bat i’itin|alt="Paul writing in prison" src="CN02069B.TIF" size="span" loc="Php 1.1" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.1"
2 Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeta äŋguä etapäsinyä, heqä äwqe haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.
2 Manaw kabeber Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
3 Nyi henyqä kŋuä indqänätmäŋgaŋi, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätŋqe.
3 Ayu au God ana merar ayiy ana veya mar etei kwa anunuhi.
4 Nyi Iqueŋi henyqä itmä, yatŋqä ävätmä iuŋi, qanyä mävqä, yeeqä aaŋä kuapänä itmä ävätŋqe.
4 Matan fufur au yoyobanamaim, ayu mar etei ereyasisir kwa etei isa ayoyoyoban.
5 Nyi iiŋi, hiŋgi miqä itqäŋä. Hiunji kiŋganäŋä iuta ti iqa täŋgaŋqe, he enyqä miqä, Goti Iqueä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, nyi awä tumqeŋqä yätamäkqä änyiyätqäŋuwä iutayi.
5 Anayabin tur gewasin wantoro’ot abai ana biyat atitit ana veya, kwa a baibais kwaitu bairi iti tur tafaram tanan iti boun tatit.
6 He suqä iiŋä imäkätqätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, heyaqä quuvqä yäpä imä wäuŋuä ae emäkätqätaŋgqä iuŋqe, nyi näqŋqä tiiŋä ämeqä. “Iqu wäuŋuä ii imäkqe, mävquatämäuqä, yqänä imäkqa äwätŋqe, qäpŋi Kraisi Jisasi Iqu, aŋgumä äquvepätqäŋga, hiäniqeqä.”
6 Naatu ayu i abitumatum, God iti bowabow gewasin kwa wanawananamaim bubusuruf boro nabow nan yomanin na’asa’ubibo Keriso Jesu ana veya natit.
7 Nyi ŋqä äwqä tämdaŋi, henyqä aaŋä kuapänä änyinätŋqetaŋi, henyqä kŋuä iiŋä indqänätmä, Goti Hanjuwä Iqueŋi, ‘äŋguiqä’ ätquäqe, ii jänänänji. Quati tiiŋä dutayi. Nyi wäuŋuä äŋguänäŋä Goti Iqu ändapkqe, imäkqämqeŋqä yätamäkqä änyiyätqäŋuwä iutayi. Yätamäkqe, nyi täqi guä pmetaŋgatä, itaŋga kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iuŋqä himä-wiuŋqä iquau, mändi äkittqiyätmä, “Ii kukŋuä naqä-qakuiqä” motqueqaŋgatä, änyiyätqäŋuwä iutayi.
7 Kwa i mar etei ayu dogorou’umaim kwama’am, naatu au naniyan iti na’atube mar etei kwa isa anotanot, anayabin dibur baremaim, o tur gewasin awawasfarimaim, o aitafofor tur ao’orerebamaim. Kwa etei i ayu bairit God ana manaw ana kabeber tafafarambonen.
8 Kraisi Jisasi Iqu, henyqä aaŋä kuapänä äwinyätŋqä-paŋi, nyi-pqe inä änyinätä, itaŋga he hiŋuä maeqänmqä diŋqe, aaŋä kuapänä änyinätqäuä. Nyi ŋqä änyiŋqä duŋqä ii etqäqeŋqe, Goti Iqu näqŋqä eä, “Ii naqä-qakuiqä.”
8 Ayu dogorou wanawanan au naniyan tutufin etei Keriso ekukura’ara’ah na kwa iti isan, God i etei so’ob, ayu men abifuwen.
9 Nyi, Goti Hanjuwä Iqu heŋi, tii emäkätŋqä yatŋqä ävätŋqe. Hiqä suqä ämaqeuŋqätä, Goti Iqueŋqätä äwiŋqä iqu, naqänäŋä imäŋga wätŋqätä, he näqŋqä äŋguänä mapŋqätä, itaŋga he suqä äŋguiŋqätä, quvqeŋqätä iwäsäuqäpŋqe.
9 Ayu ayoyoyoban kwa a yabow i akokok tafan nayababar nara’at, anot hinarerekab, naatu turobe hai naniyah etei kwanaso’ob gewas,
10 Iŋi he suqä äŋguiŋqä eŋgaŋgi, a ätäupu, nätmatqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, äŋguinä imäkqäpŋqe. Tiiŋäŋqäuä. Hea Kraisi Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqe, he suqä quvqä hui maeqä, ämaqä aaŋä äŋguänäŋuenä pmetaŋgpiyä.
10 saise kwa tur nowar fufunin gewas yabuna’in isan boro kwanasinaf gewas. Naatu Keriso ana Veya’amaim kwa boro aur ubar en sasouwi kwanabat.
11 He Jisasi Kraisi Iqueä yätamäkqetaŋi, suqä jänänäŋinä imäkquenä hiätaŋgpiyä. Nyi Goti Ique yatŋqä iiŋi, tiiŋiŋqä ävqä. Ämaqe, he iiŋä äyä pmetaŋgä eqämbiyi, Goti Iquenyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe haqeqä muämäuqäpŋqänänyä.
11 Naatu roumutufuren ana ro’on gewasih Jesu Keriso’one hinanan boro dogor wanawanan nare naatu imaim kwa boro God merarayow kwanitin kwanabora’ara’ah.
12 Ŋqä nyämaqäuä, he näqŋqä yasämä mapŋqänä, nyi awä etmqe. Nyi guä pmetaŋgqä-qe, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, qua iqi mäpäwiqä, yesäwä vqeta yäŋänäqŋqä ätqäuä, im-imä naqänäŋä tiiŋä qe äwqi.
12 Taitu tuwai’inah, ayu akokok kwanaso’ob, sawar abistan isou himamatar imaim Tur Gewasin ibais ra’at etatasasar.
13 Ämaqä mäkä-iqä iqua, nyi quuvqä heqiyqaŋgqeta guä eŋgaŋgqeŋqe, qu näqŋqä ekuwi.|alt="3 soldiers" src="HK00197C.tif" size="col" loc="Phil 1:12-14" copy="Illustrations by Horace Knowles © The British & Foreign Bible Society, 1954, 1967, 1972, 1995." ref="1:13" Nyi haŋä-iqä ii ämakqeŋqe, ämaqä mäkä-iqä, qu ämiqä naqä iqueqä aŋä ämimiŋuwä iquatä, itaŋga ämaqä huizi iquatäŋi, nyi Kraisi Iquenyqä quuvqä heqiyäqaŋgqeta guä eŋgaŋgqeŋqe, qu näqŋqä ekuwi.
13 Sinaf ana itinin iti’imaim aiwob orot ana bar wanawanan ana kaifenayah naatu sabuw afa nati’imaim hima’am auman hiso’ob, ayu i Keriso ana bowayan orot, imih hifatumu.
14 Itaŋga nyi guä pmetaŋgqetaŋi, ämaqä, Naqä Iquenyqä quuvqä heqiyqä kuapänäŋä hŋqua, Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, ämaqä huizi duŋqä zä miqä pemä ipu, Goti Iqueqä kukŋui awä ätätqäŋuwi.
14 Ayu dibur arurumaim taituwau iyab Regah wanawananamaim hima’ama moumurihika koufair hibai himisir hitafofor God ana tur tibibinan.
15 Naqä-qakui, ämaqä iutaŋä hŋqua, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋuwi, tiiŋä dutayi. Ämaqe iquau wivändpŋqä winyätaŋgqä-qe, qu nyivändqaŋgä äqumbiyitaŋi, nyiŋqä kŋuä quvqä ämepu, wiuŋqä ipu, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä. Huiziqua, iiŋä hmanji. Iqua kŋuä iqä äŋguä ämepu, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä.
15 Binanuyah i turobe Keriso isan tebibinan, baise afa dogoroh wanawanan i geg bobowen ayu isou ma auman tibibinan, naatu afa i not gewasinamaim tebibinan, anayabin tekokok ayu hinibaisu.
16 Goti Iqu wäuŋui, nyi kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqueqä mäkä-huŋqä iquau mändi kittqämqä atäuŋuä ätenjikqeŋqä näqŋqä ämepu, nyinyqä aaŋä kuapänä äwinyätä, Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋä.
16 Iti binanuyah i yabowamaim bonawiyih tebibinan, anayabin ayu Tur Gewasin atafafar isan dibur ama’ama i hiso’ob.
17 Ämaqä nyiŋqä wiuŋqä itqäŋuwä iqua, qämä-qämä ipu, nyi ämaŋqutäpŋqeŋqä Kraisi Iquenyqä kukŋui awä ätätqäŋä. Ii itqäŋuwi, nyi haŋä-iqä ämetmä guä ae qäyä pmetaŋgä, quvqä iiŋä imäkäpiyi iutaŋi, haŋä-iqä naqänäŋä ändapqa upuŋqä itqäŋä.
17 Binanuyah afa Keriso isan tibibinan baise geg bobowenamaim tibibinan, anayabin tekokok hinasinaf ayu dibur baremaim yababan anab isan.
18 Ämaqä iiŋi, quwqä kŋuä iqä imŋi, hŋqua kŋuä äŋgui metaŋgä, ä hŋqua iiŋi mämeqä eäŋuwi, nyi kukŋuä matqä imä. Qu eeqäpnä Kraisi Iquenyqä awä ätätqäŋuwiŋqe, nyi ŋqä äwqä tämdaŋi aquvänänä itqäŋä.
18 Baise ayu nati isan men anotanot! Anayabin binanuyah not gewasinamaim tibibinan o geg bobowenamaim tibibinan, ana’an gagamin Keriso ana tur gewasin i hibinan sabuw tenonowar isan ayu abiyasisir, naatu boro mar etei aniyasisir.
19 Auä nyi aquvänä äpakänäŋi, tiiŋiŋqä iqa uwqämä. He nyi yätamäkqä nyipŋqeŋqä, tääqä tätqätaŋguwä iutatä, itaŋga Jisasi Kraisi Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu-pqä, yätamäkqä inä nyiyätqätaŋgqä iutatäŋi, Goti Iqu yätamäkqä änyiyätä, haŋä-iqä eeqäpnäŋä ämetŋqe, huätä manmäuniqeŋqä, näqŋqä eŋänä.
19 Anayabin kwa ayoyobanamaim naatu Jesu Keriso Anunin ana baibaisamaim ayu aso’ob iti biyababanane boro nabotaitu anatit.
20 Iiŋiŋqä, nyi ŋqä qeqä-quuvqä tämŋi, kŋuä iqä aaŋä yäŋänäqŋqe, tiiŋä indqänätqäŋä. Nyi ŋqä wäuŋui qui mimäkqä imqä diŋqe, suqä quvqä imäkätmä, womba mämaeŋqä pa imä. Nyi kukŋuä awä huizi zä miqä yäŋänäqŋqä ätqäumä ätqa äquvepätŋqä-paŋi, guä äpmamä-pqäŋgaŋi, awä yqänä ätmitmqä-qae, Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä yqänä mamäuqämniqe. Iŋi nyi häŋä yqänä äpmamitmqä, ä ae äpäkonmqäŋga, nyi Kraisi Iqueä yoqe, haqeqä yqänä matnämäuqämniqe.
20 Ayu au naniyan tutufin etei nuhufot ama akakaif wanawanan boro men kafa’imo ef ta’amaim anasinaf kakaf biya’ohow anabaimih, en baise, biyou yawasin ema’ama o biyou emomorob, ayu boro mar etei anitafofor anabinan sabuw etei Keriso hinarusagisagiy.
21 Nyi kŋui, tiiŋä ämetqäŋä. Nyi mapäkoŋqä häŋä äpakä äpmeŋqe, nyi Kraisi Iqueqä yoqe haqeqä ämamäuqämä. Itaŋga nyi äpäkonmqäŋgaŋi, qua täu quvqä tä äpmeŋqä-pa mäpmeqä, aaŋä äŋguänäŋä pmetmniqeqä.
21 Anayabin yawasu ama’am i Keriso isan ama’am, naatu anamomorob na’at au gewasin i gagaminaka ema’am.
22 Iŋi nyi qua iuŋi, häŋä yqänä äpmamitmqä sätäti, nyi Kraisi Iqueqä wäuŋui, häukuä-täŋäŋqä imäkqämqä. Iŋi nyi maqŋqe, äsquenyqä nyinyäŋquti?
22 Biyau yawasin anama’am na’at, Regah isan boro ana ma anabow, baise men aso’ob boro menatan anarubin?
23 — ausente —
23 Ayu i sawar rou’ab hitarsibu. Baise ayu au kok gagamin i ata morob Keriso airi atama i igewasin kwanekwan.
24 — ausente —
24 Naatu baise gewasin anababatun i yawasu anama, saise kwa anibaisi.
25 Iiŋiŋqe, nyi kŋuä ae ämetmä, näqŋqä tiiŋä eŋä. Nyi maqänä mapäkoŋqä, häŋä yqänä pmamqänä. Nyi hesä äpakä äpmetmitaŋi, he Goti Iquenyqä quuvqä yäŋänäqŋqä eqiyäpu, yeeqä ipu pmetpŋqä, yätamäkqä heyqämä.
25 Tur anababatun a tur ao’owen, aso’ob boro yawasu anama kwa etei anibaisi a baitumatum wanawanan kwanara’at kwanayen kwaniyasisir,
26 Tiiŋä-pqä inä eä. Kraisi Jisasi Iqu nyiŋi, henyqä aŋgumä indmeqaŋgutqäŋgaŋi, he nyinyqä yeeqä ipu, Iqueqä yoqe, huizi ämamäutqäŋuwä-pa mämamäuqä, aaŋä haqä yätu mamäupnuwi.
26 saise ayu anabinanawani maiye, kwa boro abisa asisinaf isan Keriso Jesu ana merar kwanay wabin kwanabora’ara’ah.
27 — ausente —
27 Au not gagamin i iti a tur ao’owen, akokok ama yawasamaim Keriso ana tur gewasin sabuw hinakakafiy. Ayu itimih ananan na’at, o men ananan, ayu akokok kwa a not etei i ta’imon, roun roun kwanabat kwanibaibaisbonen sabuw tur gewasin batkikin isan kwabowabow ana tur ananowar.
28 — ausente —
28 Arakit sabuw wanawanah kwanarur na hini’aiseyasey kwanabat, kwa abatkikinamaim nati sabuw gurugurusen wanawanan tirur boro hina’itin hinaso’ob, kwa i boro God yawas nit, naatu i boro nagurusih, iti i God boro nasinaf.
29 Nyi ii etqäqe, tiiŋiŋqä etqä. “Goti Iqu heŋi äŋguä emäkätä, hiŋuinäŋi, he Kraisi Iquenyqä quuvqä eqäpŋqänä maeqäŋqä yänä, oee, Iqu he Iqueqä yoqä ämepiyitaŋi, haŋä-iqä mapŋqä-pqe, hiŋuinä inä eqänänä.”
29 Anayabin God ana baigegewasin it bitit i men baitutumin akisin, baise isan tani’akir auman.
30 Iiŋiŋqe, ämaqe he quvqä etquetqätaŋgä haŋä-iqä ii ämetqäŋuwi, ii nyi hesä Pilipai iu anä äpmenäŋga meqaŋgä äŋqäŋguwä-ma, ämetqäŋä. Guä äpmam-pqä täuŋi, nyi haŋä-iqe inä meqaŋgqe, he qätä äyä äwiyäŋä.
30 Ayu bairit tama’am ana veya wawainabu i kwa’itin, naatu boun ewawainabu ana tur i kwanonowar, imih kwa wainaben i nati ta’imon wanawanan kwarun ewawainabi.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Filipenses 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.