Efésios 5
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iiŋiŋqe he Iqueqä ymeqä naqä-qakuä pmetaŋgä, Iqu henyqä äwinyäŋqe, suqä eeqänäŋä imäkäpiyä iuŋi, Iqueqä-kiuä imäkätŋqä-pa, asänä imäkqäpŋqe.
1 A bowabowamaim kwabowabow kwanasinaftobon God kwaniu’ur, anayabin kwa i God natunatun anababatun.
2 Kraisi Iqu nenyŋqä aaŋä kiiŋä äwinyätä, yätamäkqä neyätŋqä Iqueqä-kiuä äwiŋgqä-ma, he nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, suqä ämaqeuŋqä kiiŋä äwiŋqä iqu, hiŋuiqä maeqäpŋqe. Iqu iiŋä äwiŋgqe, ii Goti Hanjuwä Ique yeeqä iwimäkätŋqä diŋqä, nätmatqä tä ikeqaŋgä jinaŋä äweqä-paŋi, hiqäva äwqäŋgqe.
2 A yawas wanawanan taituwa isah i yabowamaim nabonawiyi kwaniyabuwih. Keriso iyabuwit taiyuwin biyan it ata bowabow kakafih isan sisibor na’atube. Naatu nati sibor yamurin i igewasin kwanekwan, imih God iyasisir gagamin maiyow.
3 Iŋi, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqetä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqetä, suqä hiŋuä aowä qŋqetäŋi, he iiŋi mimäkqä ipu, iiŋqä kukŋui wäŋqä qäpu tqä-pqe, qäyä eänä. He Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä ae eŋuwä iquenä, iiŋä imäkqäŋqe, pmua imäknänä.
3 Kwa i God ana sabuw, imih men in baisesebar kwanekwan, o sinaf kwanekwan hai gubagub, o kabat wanawananamaim tama wab hitasu’ub hitao.
4 Ä kukŋuä womba iŋqe matqä ipu, kukŋuä aŋä miqäŋqä tqe matqä ipu, itaŋga qokä-apäkä iuqä suqeŋqe häŋä tamqä matqä ipŋqänänyä. Suqä ii he imäkqe, äŋguänäŋä hmanji, quvqe. Hiqä kukŋui, Goti Hanjuwä Iqueŋi, “äŋguiqä” tquaŋgpu.
4 Binanakwar kakafih, baifufuwen tur, bai’iyab kwanekwan, tur kakafih i men awamaim tama, nati sawar efanih kwa i God merarayow kwatitin.
5 “He iiŋä mimäkqä pambiyä” etqe, ii tiiŋäŋqe. Ämaqä, suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqe, tuwä äväpu, huitaŋä-huitaŋä imäkäkiqetä, suqä kiyä mätqä eeqänäŋä imäkqetä, suqä hiŋuä aowä qŋqetä itqäŋuwä iqua, aŋä Goti Hanjuwä Iqutä, Kraisi Iqutä, ämisinyä äpmeŋiyä yäŋiŋi, mäpmeqä ipu, nätmatqä anä mämiqŋqä iiŋqe, näqŋqä äŋguänäŋä mapu. Suqä hiŋuä aowä qŋqe, ii goti quaŋgä iu qoŋä woktäuqä eŋqä-paŋä asänäŋi.
5 Sawar etei isah i kwa kwaso’ob, orot yait ebisesebar kwanekwan, kakafih hai gubagub auman ema’am, o ebikabat, nati orot boro men Keriso naatu God ana aiwob nowanamih nab. Anayabin orot kabat mowan i turobe umataratar ana bowayan naatu iti tafaram hai sawar ekwakwafiren.
6 Ämaqä huizi, kukŋuä quatä maeqä hiŋgiŋqä isua etäpu, suqä iiŋä imäkpŋqä etätma upŋqä iquwi, wimasipu! Ämaqä hŋgisanä ipu, iiŋä imäkqaŋguwä iquauŋi, Goti Iqueqä äwqä tnäŋä iŋqe, äwimenä.
6 Men yait ta baifuwen turamaim kwa nifufuwimih, anayabin sawar iti isan sabuw iyab tibifanasair God ana yaso’ar boro tafahimaim nare.
7 Iiŋä etaŋgi, iquatä näueqä imäknäpu, ikämaŋqä miqä pambu!
7 Isan imih sabuw iti na’atube tisisinaf men bairi kwanita’ayomih.
8 Hiŋuiqänäŋi he hiawiqä imä äpmamiŋuwä-qe, täŋgaŋi, he Naqä Iqutä ämuäŋnäŋuwi, ii he we-huŋqä iqi qe äpmeqä. Itaŋi, he nätmatqä eeqäpnäŋä imäkäpiyä iuŋi, we-huŋqä iqi itkimäkmbŋqe.
8 Marasika kwa ayawas i nati na’atube guguminamaim kwama’am, baise boun kwa i kwana Regah ana sabuw kwamatar marakawamaim kwama’am. Imih sabuw iyab marakawamaim tema’am na’atube kwanama.
9 We-huŋqä iqi äpmeŋuwä iquauŋi, we-huŋqä iqu, qu ämaqeu qeiqi iwimäkäpu, quvqä maeqä jänänäŋä epu, kukŋuä naqä-qakuinä tqäpŋqä wimäkänä.
9 Anayabin iti marakaw kwa wanawananamaim ema’am ana ro’on i boro gewasin nakutait. Ef mutufurin nakutait, naatu turobe nakutait.
10 Itaŋga suqä äŋguä, Naqä Ique yeeqä iwimäkpŋqä iuŋqä näqŋqä mapŋqänä, yamwiqä iqaŋgpu.
10 Kwanasinaftobon sawar abisa Regah isan ebiyasisir i kwananuwih.
11 He ämaqä hiawiqä imä äpmapu, suqä quvqä imäkätqäŋuwä iquatä äktuwuŋqä mikiqä, hiqäpi yayuäki imbu pmetaŋgpu. Quwqä suqä iquesaŋi, ymisaŋä eŋqä-pa, häukuä äŋguä wiqaŋguti ämepu, maŋqä ipnä, oee. Iiŋä imäkqe, qäyä etaŋguti, qanyä äpmapu, quwqä suqä quvqe, ätnäŋä iqi maepŋqe.
11 Naatu gugumin hai ro’on kakafih men kwanabow, baise kwanasinaftobon nati ro’oh kakafih i kwanabow hinatit hinirerereb.
12 (Suqä quvqä, hiawiqä imä zä äpmapu imäkätqäŋuwiŋqe, womba meqä etaŋgi, nyi awä matqä imä.)
12 Anayabin abisa wa’iwa’iramaim hisisinaf bain tit rererebamaim o isan i biya’ohow gagamin maiyow.
13 We-huŋqä iqu, nätmatqä zä äwämitätqä iundaŋi, ätnäŋä iqi maeqaŋguti, hiŋuä-quŋqä eä.
13 Baise sawar iti etei hinan marakawamaim hinatitit ana veya, boro bebeyan ni’obaiyi iti sawar i anababatun kakafih.
14 Itaŋga we-huŋqä iqu iiŋä imäkqaŋgaŋi, nätmatqä iiŋä-pqä iqu, we asänä hunänä. Iiŋä etaŋgi, iiŋqe kukŋuä tiiŋä ätnä äwi.
14 Anayabin marakawamaim sawar etei bow hina hirerereb. Ana’an nati isan tur iti eo, “Inuyan kumisir, morobone kumisir! Naatu Keriso tafamaim nakusisiar.”
15 Iiŋiŋqe heqä qaŋä ikipiyä imŋi, äŋguänä mimbu. Kŋui qäyasäqä mindqäŋqä, äŋguinä indqämbu ikiqäpŋqe.
15 Mata toniwa’an anot hinarerekab, kwanakaifi gewas kwanama, men koko’aw hai ma kwanama’amih,
16 Täŋgaŋi ämaqe, suqä quvqenä imäkqäwätqäŋuwä-qae, hea, suqä äŋguänäŋä imäkqänäŋä iqua, he ämaequtäuqäŋqä, äŋguänä mimbu.
16 men yait ta a veya inafafuw kwaniyimih, anayabin mar iti boun i kakafin ana veya.
17 Ga he ämaqä kŋuä iqä äŋguiŋqä qämä-qämä miqä, suqä Goti Hanjuwä Iqu äwinyäŋqä iuŋqänä näqŋqä meqaŋgpu.
17 Isan imih kwa men kwanikoko’aw, baise Regah ana kok abisa sinafumih ekokok i kwanaso’ob kwanasinaf.
18 He wainqä-eqä yäŋänäqŋqä änäpiyi, hiqä kŋuä indqäŋqä äŋgui qui emäkätŋqä duŋqe, maŋqä iqäpŋqe. Suqä iiŋi, hiqä quamä pmeqä eeqänäŋä äwiŋqä iuŋi, qui emäkänä. Iiŋqä tŋäŋqe, Dŋä Äŋguä Iqu, hesä maŋguä enyätätŋqä, hiŋuinä qumbŋqe.
18 Wine men gagamin na’in kwanatom, anayabin nati sawar i yawas bai’afiyenayan, baise nati efanin Anun kakafiyin niwani ayawas nabonawiy gewas.
19 Dŋä Äŋguä Iqu maŋguä e emnätaŋgqetaŋi, he tiiŋä imäkqäpŋqe. Hiqä-hiuä kukŋuä ätnäpiyäŋgaŋi, kukŋui apqä bukä iutaŋitä, apqä huizi iutaŋitä, itaŋga apqä Dŋä Äŋguä Iqu etapqaŋgqä iutaŋitä, ämepu, hiqä äwqä imŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqä yeeqä ipu tqäpŋqe.
19 Naatu nati’imaim ew kwanatabor, naatu ewamaim kwanatabor taituwa hai tur kwana’owen, dinab ewamaim sika wanawanan na’in natawiniwin dogoromaim Regah kwanarutabur.
20 Ga nätmatqä eeqänäŋiŋqe, Goti Hanjuwä neqä Apiqueŋi, he neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä yoqetaŋi, “äŋguiqä” tquäpŋqe.
20 Ata Regah Jesu Keriso wabinamaim sawar tutufin etei isah mar etei Tamat God merarayow kwanitin.
21 Kraisi Iquenyqä kŋuä indqänäpu, hiqä-hiuäŋä-pqe, yäpä iqinyä iŋgpŋqe.|alt="Family eating" src="SIL-11-5.TIF" size="col" copy="Illustrations by [insert illustrator name]. Used by permission." ref="5:21" Itaŋga, Kraisi Iquenyqe, “Iqu neqä Naqä-qu etaŋgi, ne Iqueŋi, yäpä iqi vquanä” kŋuä indqänäpu, hiqä-hiuäŋä-pqe, yäpä iqinyä iŋgpŋqe.
21 O taiyuw a’of babanamaim inayara’iyi, anayabin nati i o akakaf Keriso isan.
22 Hiqä-hiuä yäpä iqi iŋgpŋqä ätqäqe, ii tiiŋi. Apäkä iuenä, neqä Naqä Kraisi Iqueŋi, yäpä iqi ävätqäŋuwä-paŋi, heqä qokä iquauŋä-pqe asänä e vqäpŋqänänji.
22 Baibin kwanayara’iyi a’aaw babahimaim kwanama, Regah isan kwayara’iyi babanamaim kwama’am na’atube.
23 Tiiŋä etaŋgi ätqä. Kraisi Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäkä iuqä Nyuäŋä-qu eä, iqua Iqutä huiwi naqä-hŋqunä etaŋgi, Iqu, huiwä iqu häŋä-pmetätŋqänä, aŋgi Vauqumuatqä-qu eä. Ii eŋqä-paŋi, qokiqu, apäkiyqä nyuäŋä-qu eä.
23 Anayabin orot i babin isan ebi’ukwarin, Keriso ekaleisia isan ebi’ukwarin na’atube. Naatu Keriso biyan i ekaleisia ana baiyawasenayan.
24 Goti Hanjuwä Iqueqä qokä-apäki, eeqänäŋä iuŋi, Kraisi Ique yäpä iqi äpmeŋuwä-paŋi, iŋi apäkä-pqä iuenä, heqä qokä iquauqä yäpä iqi e pmetpŋqänänji.
24 Ekaleisia yara’iy Keriso babanamaim ema’ama na’atube, kwa baibin kwanayariyi biya tutufin etei orot kwanitin.
25 Qokä iquenä, Kraisi Iqu Goti Iqueqä qokä-apäkä iuŋqä kiiŋä äwinyätä, yätamäkqä vätŋqänä Iqueqä-kiuä äwiŋgqä-paŋi, hiqä apäkä iuauŋqe, kiiŋä iiŋä eŋguätŋqänänji.
25 Kwa orot, a’aaw baibin kwaniyabuwih gewas, anayabin Keriso ekaleisia iyabuw ana yawas i’inuw isan morob,
26 Iqu quŋqä iiŋä äwinyätä imäkkqe, ii iquauŋi, quvqä maiqŋqä, eqetä, Iqueqä kukŋuitä, asŋä äwqiyätä, ikikinyäŋä iwimäkätä, Iqueqä qokä-apäkänä hiätpŋqä pmuatetŋqä diŋqeyi.
26 saise ekaleisia taya’asair harewamaim tikifuw kakafiyin tamatar. Naatu ana turamaim takusouw
27 Iqu iiŋä iwimäkätŋqä äwiŋgqe, ii tiiŋäŋqe. Qu Iqueqä hiŋuä iqiŋi, nätmatqä qeqä bimbiqä tqä isua eŋqä-paŋä epu, kiyä maeqä epu, huiwi yätääqä, ä ppkä äki-äkitaŋi, maeqä epu, ämaqe, “Quvqä iiŋä-iiŋä iqä-quaiqä” mäutqŋqä äwinyä.
27 biyan itinin gewasin, mamarin sa’er bitan aurin kato en, naatu butukutukuwan itinin ta ta men tama. Baise kakafiyin naatu uhew bitan nanamaim tima’an nowan tamatar tama.
28 Kraisi Iqu, Iqueqä ämaqäŋqä aaŋä kiiŋä e äwinyätŋqä-paŋi, qokiquenä, heqä huiwiŋqä kuapänä enyätŋqä-paŋi, heqä apäkiuauŋqä-pqe, asänä iiŋä eŋguätŋqe. Ämaqä iqueqä apäkinyqä aaŋä kiiŋä äwinyätä, äŋguä iwimäkätŋqä iqu, iqueqä-kiuäŋqä äwinyäŋqä iquvi.
28 Ef nati na’atube kwa orot a’aaw baibin kwaniyabuwih, kwa taiyuw biya kwabiyabuw na’atube, orot yait aawan ebiyabuw i taiyuwin isan ebiyabow.
29 — ausente —
29 Orot babin yait men ta taiyuwin biyan ebifa’ifa’imih, baise biyan ebituw naatu ekakaif gewas. Keriso ana ekaleisia isan isisinaf na’atube.
30 — ausente —
30 Anayabin it i Keriso biyan ana kou’ay turin.
31 Suqä ii, Goti Iqueqä bukä iu tiiŋä ätnäŋqä-paŋi.
31 “Ana’an iti isan orot boro hinah tamah nihamiyih aawan hairi hinita’imon, naatu biyah rou’ab baise hinan biyah ta’imon namatar.”
32 Kukŋuä iqu, qakuä aaŋä naqänäŋä-täŋä etaŋgi, zä äwiŋqä ique. Nyi ŋqä-näuäŋi, “Kukŋuä tqu, ii Kraisi Iquenyqätä, Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä iquauŋqätä, ätqiyä” ätqä.
32 Iti tur i buriburin anababatun, baise tur iti’imaim ayai ao saise Keriso naatu ekaleisia hairi hai bowabow kwataso’ob.
33 Iŋi kiqä quati, tiiŋä-pqä inänji. Ämaqä hŋqunä-hŋqunäŋä iquenä, hiqä-hiuäŋqä enyätŋqä-paŋi, heqä apäkä iuauŋqä-pqe, inä hiŋguätŋqe. Itaŋga apäkä hŋqunä-hŋqunäŋä iuenä, hiqä qokiquauŋqe, “Iqu ŋqä naqä-qu etaŋgi, nyi iqueŋi yäpä iqi vqämqeqä” kŋuä indqäŋgpŋqe.
33 Imih iban ao maiye, kwa oro’orot a’aaw baibin kwaniyabuwih, kwa taiyuw isa kwabiyabow na’atube, naatu kwa baibin a’aaw oro’orot kwanakakafiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Efésios 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.