Atos 17
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iqi ävämaŋi, Poli iqutä, Silasi iqutä, aŋä-himqä Ambipolisi iutä, Apoloniya iutä ämäwqätävi, aŋä-himqä Tesälonaika iu ätimäukiyi. Iuŋi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä hŋqu, ämätnmiŋqe.
1 Hiremor hina Amfipolos naatu Apolonia bar merar hihamiy naatu hina Thessalonica hitit, nati’imaim i Jew hai kou’ay bar ta batabat.
2 Iŋgaŋi Poli iqu, suqä hea ique-ique imäkmiŋqä-pa, asä iiŋä imäkätä, hiunji hapä pmeqä hŋquaqui-hŋqueŋä iquauŋi, aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa äpeyätäqäŋgaŋi, Israitqä iquatä Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu äqänäŋqeŋqä ätmiŋuwi.
2 Paul ana yawas mar etei esisinaf na’atube in kou’ay bar run, Baiyarir veya tounu wanawanahimaim buk rusasar tur hai yabih sabuw bairi hima hidudur.
3 Iqu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä quatiŋqä awä ätuätä, iquauä kŋuä indqäŋqe, yäŋänäqŋqä iwimäkmiŋqe. Kraisi, ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Iqu, haŋä-iqä ämetä, äpäkonätä, itaŋga qänakndaŋi, aŋgumä ävauniqeŋqä, kŋuä äwimiŋqe. Iqu tiiŋä-pqe ätukqe. “Jisasi, nyi Iquenyqä awä etqä Iqu, Kraisi, ne ämineyätŋqä Goti Hanjuwä Iqu ätekqä Qäqueqä.”
3 Buk wanawanan dinab hikikirum kubuna hai tur eowen eo, “Keriso i biyan nababan namorob naatu morobone namisir maiye.” Naatu Jesu isan iti aorereb kwanonowar, God ana Roubinen Orot. Keriso’oban i nati.
4 I tquaŋga, Israitqä hŋqua quuvqä eqiyäpu, Poli iqutä, Silasi iqutä, quuvqä anä eqäkuwi. Itaŋga Grikä iquauqä kukŋuä tqä, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutaŋguwä iquautaŋätä, apäkä yoqä naqä qoŋqä iuautaŋätä, kuapänäŋä quuvqä anä eqäkuwi.
4 Sabuw afa Paul yah ikitabir naatu Paul Silas hairi hikofanih. Na’atube Greek sabuw rou’ay gagamin God hikwakwafir auman hirun, naatu bar merar baibin ukwarih auman hirun. |alt="map" src="Pauljr2.tif" size="col" ref="Acts 17.4"
5 Iŋgaŋi, ämaqä Israitqä hŋqua, qu e äyä iqaŋgä äqumbiyi, äwqä quvqä wiŋgaŋga, iqua, ämaqä suqä quvqä imäkqä, ququawä aquväqŋqä iqi pmetaŋguwä hŋquatä, aquvä ämaqämbiyi, ämaqä aŋä-himqä iutaŋä iquauqä äwqeuŋi, qe äwivauqumuatkuwi. E imäkpiyi, Jesonä iqueqä aŋä duŋqä maqänä äupiyi, Poli iquesä, Silasi iquesä, yäpaqä mäŋgisa ätuma äwäpu, qokä-apäkä iquauqä hipa iu vanä-tpu, qävqä imiŋuwi.
5 Baise Jew sabuw hibobowen sabuw ef yan rimurih hibow kou’ay gagamin himatar. Naatu nati bar merar gagamin wanawanan hibuyuw hinunuw hin Jason ana bar hiyi hirab. Hikokok Paul Silas tibunuwih hitama’am na’at tabotaitih sabuw titih.
6 Iŋäqe, qu iquaquiŋi, mämoqumueqä ipiyi, qu Jesonä iquesä, quuvqä heqiyqä huizi iquautänä itmepu, ämaqä naqä aŋä-himqä iu miqä iquauŋqä eyqiyäma äwäpu, maŋä tiiŋä ätukuwi. “Ämaqä qua eeqänäŋä iu qaŋä ikisinyä, haŋä-iqä ämaeqiyä iquaqu äpäsinyä, täqi äpmeŋinyqä.
6 Baise hirun hinunuwet ana veya’amaim men hititourih. Basit Jason hibai hifatum baitumatumayah bairi hitainih hina bar merar hai orot gagamih biyah hitit hiwow hio, “Iti orot tafaram wanawanan sabuw hai ma hi’a’afiy hinan boun hina iti ata bar ata merar hitit.
7 Iquaquiŋi, Jesonä iqu, iqueqä aŋiuŋqä ätuma äwätä, ämiqämenä. Itaŋga ämaqä eeqänäŋä tqua, ämaqä ämiqä naqä Sisa iqueqä kukŋui tuwä äwiyäpu, hŋgisanä ipu, ‘Ämaqä Ämiqä Hŋqu, inänjqä. Iqueqä yoqe, Jisasi Iqueqä’ ätqäuä” ätukuwi.
7 Jason hai merar yi buwih ana baremaim hima aiwob orot Caesar ana ofafar hi’astu’ub teo, Aiwob orot ta i ema’am wabin Jesu.”
8 I tquaŋguwäŋga, qokä-apäkä iquatä, ämaqä aŋä-himqä iu miqä iquatä, yäuŋuä ipiyi, maŋä hiŋginäwa ätkuwi.
8 Tur iti na’atube hio hinonowar sabuw rou’ay gagamin na’in naatu bar merar hai orot gagamih hai not hikwaris.
9 Iŋgaŋi ämaqä ämiqä naqä iqua, Jesonä iqutä, ämaqä huizi iquatäŋi, kukŋuä mitqä mbqä ipŋqä imäkpiyi, mbqä ae iqaŋguwäŋga, qe ävquatäwatkuwi.
9 Basit bar merar orot gagamih Jason naatu orot afa bairi kabay hi’uwih hibaiyan, imaibo hibotaitih hin.
10 Hea ae eqaŋga, quuvqä heqiyqä iqua, Poli iquesä, Silasi iquesä, aŋä-himqä Beliya iuŋqä ändowatkuwi. Iquaqu Beliya iu ätimäyi, Israitqä iquauqä aŋä aquväqŋqä yäpä yäŋgisa qe ekiyi.
10 Hima in mar fo, basit baitumatumayah Paul Silas hairi hiyafarih au Berea hin, naatu hina nati’imaim hititit ana veya mutufor hin Jew hai Kou’ay Bar hirun.
11 Israitqä, Beliya iu pmeqä iquauqä suqe, äŋguänä eä, Israitqä, Tesälonaika pmeqä iquauqä suqä iuŋi, tiiŋi ämäwqätäumiŋqe. Iqua, Poli iqueqä kukŋuä qätä äwipiyi, kiiŋä äwinyätä, hiunji eeqänäŋä iuŋi, “Poli iqueqä kukŋui, naqä-qakuätiyä, quaŋgätiyä” tpu, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iu qänätaŋgqe a ätäupu, iwäsäumiŋuwi.
11 Nati sabuw i dogoroh hibotawiy men Thessalonica sabuw na’atube’emih. Tur hinonowar i yah bai kwanekwan hima hinowar veya matan hiyi hai buk hiyab hikok hitaso’ob Paul abisa eo i turobe Buk eo’omaim eo ai en?
12 Ii imäkpiyitaŋi, Israitqä kuapänäŋä hui, quuvqä heqiyqaŋguwäŋga, itaŋga ämaqä Grikä yoqä-täŋä iquautaŋi, qokä-apäkä kuapänäŋä-pqe, quuvqä anä eqäkuwi.
12 Naatu sabuw moumurih maiyow hitumatum, Greek baibin gagamih afa naatu orot moumurih na’in auman hitumatum.
13 I etaŋgi, Israitqä Tesälonaika pmeqä iqua, Poli iqu Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋui Beliya iuta awä ätumiŋqeŋqä qätä äwipiyäŋgaŋi, qu aŋä-himqä iuŋqä äupiyi, qokä-apäkä iqiŋä iquauqä kŋuä indqäŋqe, qui iwimäkäpu, äwqä tnäŋä iwimäkkuwi.
13 Baise Jew Thessalonica hima’am Paul Berea bibinan ana tur hinonowar ana maramaim hirabon hina yare baimatarin isan hikukeraker.
14 Ii imäkqaŋguwäŋgaŋi, quuvqä heqiyqä iqua maqänäŋi, Poli iqueŋi, eqä-pŋä-täŋä iŋgi zä qe ändowatkuwi. Iŋäqe Silasi iqutä, Timoti iqutä, Beliya iu yqänä äpmamiŋiyi.
14 Naatu baitumatumayah marta’imon Paul hibai hiyafar autor re. Baise Silas Timothy hairi Berea hima.
15 Ämaqä, Poli ique ätuma äumiŋuwä iqua, aŋä-himqä Atenisi iuta uwquatämäuqaŋguwäŋga, Poli iqu, Silasi iquenyqätä, Timoti iquenyqätä, tiiŋä ätukqe. “Iquaqu, nyinyqä maqänä binyqä.” I tquaŋga, qu aŋgu qe äukuwi.
15 Orot afa Paul hinawiy bairi hina Athens ana fofoninamaim hihamiy, imaibo i himatabir. Paul iuwih eo, “Kwanan Silas Timothy hairi kwana’uwih saisewat hinan bairi anita’imon.”
16 Itaŋga Poli iqu iquaquinyqä hiŋuä äqänä äpmeqäŋgaŋi, iqu Atenisi iu goti quaŋgä iquauqä ktqä huitaŋä-huitaŋä hikä zä-yäŋä ii, kuapänä tqäwäwätaŋgi äqunäqe, iqueqä äwqe quvqä äwiŋgqe.
16 Paul Athens imaim Silas Timothy hairi ma kakaifih wanawanan, nati bar merar hai totob awan karatan hima’am i’itih isan men iyasisir.
17 Äwqä quvqä i wiŋgaŋga, iqu Israitqä iquauä aŋä aquväqŋqä iu, Israitqä iquatä, ämaqä Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwä huiziquatä, kukŋuä anä ätmiŋuwi. Itaŋga hiunji ique-iqueŋi, iqu ququawä aquväqŋqä iuŋi, ämaqä iqi pmetaŋguwä iquau äwimeqisätä, kukŋuä anä inä ätmiŋuwi.
17 Basit in Kou’ay Bar run Jew naatu Ufun Sabuw iyab God hibitumitum bairi hio, naatu mar etei ahar efanamaim sabuw iyab nati’imaim hinan iti sawar isah i hai tur eo’owen.
18 Iqu e ätäqisätäqäŋgaŋi, Jisasi Iquenyqätä, qua iuta aŋgi vauqeŋqätä, ätumiŋqe. Ämaqä näqŋqä-täŋä hŋqua, qätä i äwipiyi, iqutä kukŋuä tnäŋä, mäkä eŋqä-paŋä äuŋguwi. Hŋqua, ämaqä Epikuliya iutaŋä iquai. Hŋqua ämaqä Stoeki iutaŋä iquai. Kukŋuä tnäŋä ätäpiyäŋgaŋi, hŋqua, “Kukŋuä huitaŋä-huitaŋä tqä iqu, änäänyä tqiyä?” ätkuwi. Itaŋga huiziqua, “Iqu goti huitaŋä iquauŋqä ätqutiyä?” ätukuwi.
18 Naatu orot afa Epikuria kirum efanane hititit naatu orot afa Sitoik kirumane hititit Paul bairi hibas, so’obayah afa hio, “Iti orot rarik kartatanenayan abisa eo’oweh?” Afa hio, “I ana itinin nanawan hai god isah eo.” Iti na’atube hio anayabin Paul i Jesu morobone mimisir maiye isan bibinan.
19 E ätäpiyitaŋi, iqueŋi qoqoŋä Areopakusi yätuŋqä, aŋä-himqä miqä iquauqä hiŋuä iqi tpŋqä ätuma ekuwi. Ätuma epiyi, iqueŋi tiiŋä ätukuwi. “Saqä kukŋuä häŋi, qokä-apäkiu ätuŋi, ne näqŋqä metuŋquänä awä natiyä.
19 Basit Paul hibai hinawiy hina kaniser Areopagus kou’ay nahimaim hitit naatu hio, “Aki akokok iti bai’obaiyen boubun sabuw kubi’obaibiyih inao ana nowar gewas.”
20 Nätmatqä si ätŋi, ii änyä-häŋänäŋiqä. Kukŋuä tä, äänä tätätiyä? Kiqä quatiŋqe, ne näqŋqä hiatuŋquä äneŋgiyä” ätukuwi.
20 Sawar afa i’o aki anonowar i tur afa boubun aki isai, imih akokok o inakubunabuna gewas inao ananowar.”
21 Atenisi pmeqä iquatä, ämaqä huizi äwimepu anä äpmamiŋuwä iquatä, wäuŋuä hui mimäkqä ipu, kukŋuä häŋiŋqä aquvänä ipu, iwäsäupŋqä kukŋuä ätŋgmanmiŋuwi.
21 Athens tafaram matuwan naatu nahtoumanih iyab makwaniyih hai bowabow mar etei tur boubun menamaim tenonowar i boro hinab nati ef yanamaim hinao hinareremor aurih bowabow en.
22 I tquaŋguwäŋga, Poli iqu, Areopakusi iu pmetaŋguwä iquauqä awä iqisanä pämä ätqäuqe, tiiŋä ätukqe. “Atenisi pmeqä iquenyä, he nätmatqä eeqänäŋä imäkätqäŋuwi, goti iquauŋqä kŋuä indqänäpu, imäkätqätaŋgä hiŋuä ae eqänäŋänä.
22 Paul kaniser hai kou’ay Areopagus nahimaim misir eo, “Athens orot! Ayu kwa ai’iti kwa etei i a yawas yayasairenamaim kwama’am.
23 Nyi aŋä-himqä täu ikitmŋgaŋi, goti iquauqä ktqä näŋi-mäŋi ätqätepu, iiŋä iquauŋqä hiqäva imäkätqäŋuwi, hiŋuä äqunäŋqeqä. Itaŋga hiqäva imäkätqäŋuwä hŋqueuŋi, tuwaŋuä tii äqänäŋqeqä. ‘Tä, goti ne maqŋqä iquenyqä hiqäva imäkpŋqeqä’ äqänätaŋgi äqunäŋqeqä. Iŋi goti he maqŋqä epiyä-qe, qoŋä äwoktäutqäŋuwä iquenyqe, nyi awä hitmqänä.
23 Anayabin iti bar merar abat areremor akwafiren efan etei aitah, na’atube sibor ana gem ta aitin tafanamaim iti na’atube kwakirum. ‘God wa’iwa’irin takwakwafir.’ God nati wa’iwa’irin kwakwakwafir, baise men kwaso’ob nati God i yait, imih boun akokok nati isan anaorereb kwananowar.
24 Goti qua tä imäkätä, nätmatqä eeqänä qua täu äwiŋqä Imäkkqä Iqu, Iqunä qäukuitä quaetä Miqä-qu eä, i etaŋgi hiqäva-imäkqä aŋä, ämaqe ämätpqä iuŋi, mäpmeqä itäŋqiyä.
24 God iti tafaram sinaf naatu tafaram wanawanan sawar etei auman sinaf himatar. I mar tafaram ana Regah baise i men orot umahimaim Tafaror Bar hiwowowab imaim ema’amamih.
25 Häŋä-pmeqätä, yuŋuätä, nätmatqä eeqänäŋitä, ämaqä iu vqe, Goti Hanjuwä Iqueqeqä. Iiŋiŋqe, ne ämaqä iqune, nätmatqä hŋqu imäkätanä vatuŋque, Iqu äwa äkiŋqä itqätaŋgikä? Aaŋqeqä!
25 Naatu orot umahimaim abisa mamatar i men ekokok nab, anayabin yawas naatu yourabad naatu sawar tutufin etei i akisin biyanane na sabuw yawas tebaib.
26 Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä hŋquenyä imäkätä äpmuatekqetaŋi, ämaqä eeqänäŋä iqiyämetä, qua eeqänäŋä iu im-imä äpmuatekäkqeqä. Qokä-apäkä eeqänäŋä iuqä äpmapiyäŋgaŋqätä, quwqä aŋä hiqŋqeŋqätäŋi, Goti Hanjuwä Iqunä iwäsäutä äpmuatekäkqeqä.
26 Orot ta’imon biyanane sabuw menan ta ta tafaram tutufin etei karatan, nowanowah hibai tema’am. Naatu marasika yakitifuw hai veya anababatun yai, sabuw iyab tafaram menatan hinab nowanowah namatar hinama’am i so’ob hai veya yai.
27 Qokä-apäki, Iquenyqä qävqä iqa äpäpiyäŋgaŋi, qu Ique ämoqumuapnuwäŋqä imäkkqeqä. Iqu kiŋä nämä mäpmeqä eänä, nesä hŋqunä-hŋqunä äpmenä.
27 God iti na’atube sinaf, saise sabuw hitatit hitanuwih naatu umah hitaruteteyan hitanan boro hitatita’ur. Baise i men ef yok na’in ema’am, it ta’ita’imon sisibitamaim ema’am.
28 Ne Ique änyanä, häŋä-pmeqetä, qaŋä uwqetäŋi, Iquesanä meniqueqä. Ämaqä hesaŋä apqä tqä imäkqä hŋqua, tiiŋä ätkuwä-paŋiqä. ‘Ne iqueqä ymeqä iquneyqä.’
28 Anayabin ’i ana fairamaim it yawasit tama taremor biyat ebi’e’etaw. Kirumamaim tur kabumih kwakikirum na’atube, ‘It i natunatun.’
29 Iŋi ne Goti Hanjuwä Iqueqä ymeqä äpmenitaŋi, Iquenyqe, ‘Iqu, golqä, silpa, hikä eŋqä-paŋä-queqe’ kŋuä mindqäŋqä yatuŋqueqä. Ne ämaqä iqune, neqä kŋuä indqäŋqeta imäkätuŋquä-paŋä iiŋi, hmanjqä!
29 Isan imih it i God natunatun ai’in, men tananot God ana itinin i gold o silver o kabay ta sabuw tar so’obayah i hai yumatabe hitar hirouwen ebatabatamih.
30 Hiŋuiqänäŋi, ämaqä iqua, Iquenyqä maqŋqä etaŋguwäŋga, Iqu quwqä suqä quvqeŋqe, kukŋuä matqä imiŋqe. Iŋäqe täŋgaŋi, ämaqä qua eeqänäŋä iuŋi, suqä quvqeŋqä womba ipu ävquatämäupŋqä diŋqe, Iqu kukŋuä yäŋänäqŋqä ätätqänä.
30 Marasika God it ata kasiy ata tengogor i’itah etei was tanen, baise boun sabuw tutufin etei dogorot baikitabir isan ebiyunit tanasinaf.
31 Ii quati tiinjqä. Iqueqä suqä jänänäŋä iuta, qokä-apäkiuqä suqä iwäsäuniŋqe, Iqu hiunji hŋque atäuŋuä ae ikqeqä. Ii iwäsäuniqä diŋqe, Ämaqä Hŋque ae ätekqeqä. ‘Ämaqä Tqu, Qäqueqä’ ämänätquetŋqä diŋqe, Ämaqä Iqu äpäkoŋgaŋgi qua äptekuwiutaŋi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgumä ae ävauqumuatkqeqa” ätukqe.
31 Anayabin veya ta yayakitifuw i ema’ama, nati’imaim orot ta tafaram tutufin etei ef gewasinamaim baibatiyin isan i rubinika, naatu nati orot it itinin baiturobe isan i morobone bora’ah maiye.”
32 Ämaqä qua äptepqä iuta aŋgu vauqeŋqä tqaŋgi äwipiyi, ämaqä hŋqua, Poli iqueŋi, kukŋuä quvqä tquauŋgua, hŋqua, “Si qänakŋi, kukŋuä aŋgi ttŋqe, ne äneŋgiyä” ätukuwi.
32 Morobone misir maiye isan Paul eo hinonowar ana maramaim hi’iyab himarib. Baise afa hikok veya ta na maiye baidudur nowar isan hifefeyan.
33 E tquaŋguwäŋga, Poli iqu qe äväma äukqe.
33 Nati’imaim Paul kaniser hai kou’ay ihamiyih misir in.
34 Iŋgaŋi, ämaqä hŋqua, iquenyqä äwäpu, quuvqä eqäkuwi. Iquautaŋä hŋqu, iqueqä yoqe, Diyonisisi ique. Iqu ämaqä ämiqä, qoqoŋä Areopakusi iu aquvä äqänmiŋuwä iutaŋä iquvi. Itaŋga apäkä hui, iiyqä yoqe Dämarisi, ii-pqe quuvqä inä eqäkqe. Ga qokä-apäkä huizi-pqe, quuvqä eqäkuwi.
34 Orot afa hitumatum Paul hi’ufunun, naatu Areopagus ana kou’ay wanawananamaim orot wabin Dionysius auman itumatum naatu babin wabin Damaris naatu baibin afa auman hitumatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.