Atos 10
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iŋgaŋi ämaqä hŋqu, iqueqä yoqe Koniliusi iqu, aŋä-himqä Sisariya iu äpmamiŋqe. Iqu Romätaŋä mäkä-iqä, qu “Italisaŋä iquayqä” ätmiŋuwä, ämaqä 100 iquau miqä naqä iquvi.
1 Caesarea imaim orot wabin Cornelius Rome baiyowayah hai orot ukwarin baiyow ana kou’ay wabin Italian Regiment.
2 Iqutä, ämaqä iqueqä aŋä iu anä äpmapiyä iquatä, qu Goti Hanjuwä Iqueqä äwinyäŋqeuŋi qänaknä ipu, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqinyä äpmamiŋuwi. Ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquauŋi, iqu yätamäkqä kuapänä ävätä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä hea ique-ique ätätä äpmamiŋqe.
2 Cornelius i God ana orot ta, i ana nibur tutufin etei God hikwakwafir, baibais gagamin maiyow yababan wairafih bitih, naatu mar etei God isan yoyoyoban. Cornelius eyoyoyoban|alt="Cornelius praying" src="cn01943B.tif" size="col" loc="Act 10.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.2"
3 Hiunji hŋqueŋi, mäptqä äwitŋqä ti pmetaŋga, iqu wätqä eŋqä-paŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋqu ätnäŋäqinyä quvepqaŋgi äquŋgqe. Eŋätqä iqu ique äwimeqe, “Koniliusi iqukiyä” ätukqe.
3 Veya ta rabirab three korok na’atube matan hibora’ah God ana tounamatar na run wabin su’ub eo, “Cornelius!”
4 I tquaŋga, Koniliusi iqu zä itä, hiŋuä yäŋänäqŋqä äqunäqe, “Naqä Iqukiyä, änääŋqäwä?” ätukqe.
4 Cornelius matan takiyat itinkikin erebirubir auman eo, “Regah abisa kukokok?”
5 “Täŋgaŋi si ämaqä hŋquau, aŋä-himqä Jopaŋqä dowatiyä. Iŋi iqua, ämaqä hŋque, iqueqä yoqe Saimonä ique, iqueqä yoqä huizi Pitä ique, ätuma ppŋqeqä.
5 Imih boun orot afa iniyafarih hinan Joppa orot Simon, wabin ta Peter, i hinanawiy bairi hinan.
6 Iqu Saimonä yaqueqä huiwiu wäuŋuä imäkqä iqueqä aŋiu äpme. Iqueqä aŋi, eqä-pŋä maŋä iqi ämätnänä” ätukqe.
6 Simon bobaituw kanabihimaim sawar yumatah ta ta sakirayan i ana baremaim bairi tema’am, ana bar tor rewan ebatabat.”
7 Eŋätqä e ätukqä iqu vämeqaŋga, Koniliusi iqu, iqueqä aŋiu wäuŋuä iqä iquautaŋä hŋquaquisä, mäkä-iqä, ique yätamäkqä vqä iquautaŋä hŋquesä, tääqä ätuätumakqe. Mäkä-iqä iiŋä iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äwinyäŋqeuŋi qänaknä iqä-quvi.
7 Basit tounamatar hairi hio inan ufut, Cornelius ana bowayah orot rou’ab naatu baiyowayah orot ta’imon e’af ayuwih. Iti baiyowayan orot auman i God ana orot, Cornelius biyan ana tafafarayan orot.
8 Koniliusi iqu iquauŋi, nätmatqä eeqänäŋi, timäuqaŋgqeŋqä awä ätuäqe, Jopa iuŋqä ändowatkqe.
8 Sawar etei himamatar na’atube hai tur eowen, basit iyafarih hin Joppa hitit.
9 Iqu iquauŋi dowatqaŋga, itaŋga awiŋgaŋi, qu qaŋä äwqinjaqämbiyi, hiunji quemisqäŋga, aŋä-himqä Jopa-täŋä qäqi wätqätaŋguwäŋga, Pitä iqu, aŋä atäuqä haqä yätqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä tuätŋqä ekqe.
9 Mar to orot efamaim hina Joppa hibiyubin auman, Peter auyit yen in bar tafan yoyoban isan.
10 Iqu e iqetaŋi, buayä dä vqaŋga, iqu buayä nmätä ikqe. Qu buayä näwenyä imäkätqätaŋguwäŋga, wätqä eŋqä-pa äquŋgqe.
10 Basit bayumih morob ana kok i bay taa, bay hibogaigiwas bifotamih i matan taratan.
11 Qäukuä haqä yätuŋi qŋqaŋä äutäŋgaŋgi äquŋgqe. Iŋgaŋi nätmatqä hŋqu, yuä naqänäŋä eŋqä-paŋä, kiqä hituŋuä hŋquaqui-hŋquaquiŋä iuŋi, qua täuŋqä pätŋqä ävquatäwatŋgaŋgi äquŋgqe.
11 Mar botawiy naatu sawar ta rar gagamin na’atube umasusun kwafe’en hikuhamihamiy re me yan titit itin.
12 Nätmatqä Goti Iqu, kiyä maeqä imäkqeŋqe, ‘kiyä mätqeqä’ matqä panä.|alt="Peter's food vision" src="Acts10.9.tif" size="col" ref="10:12" Yuä iqueqä vawä iuŋi, hiveqä-yaqueqä, yŋŋä-täŋä, iwomä-qänakukuiqä, huitaŋä-huitaŋä iiŋi, vawä hiknätaŋgi äquŋgqe.
12 Nati wanawanan for yumatah ta ta, kok uma’ar, gabunam, naatu kutor mamu. Peter matan hibora’ah masanuw kakafih biyah gubagug auman itah|alt="Peter’s vision" src="cn01945B.tif" size="col" loc="Act 10.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.12"
13 E äqunäqe, maŋitaŋi kukŋui tiiŋä tqaŋgi äwikqe. “Pitä iquki, si ävautnä, naŋui äpäsätnä huinyä!”
13 Orot fanan nowar eo, “Peter kumisir iti sawar kurouw ku’aa.”
14 Iqu kimaŋi, “Ae! Naqä Iquki, nätmatqä Tqä hiŋuä iqi kiyä mätqä eäŋqe, nenyŋqä pmua imäknäŋqe, nyi maŋqä itŋqä-qae, oeyä maŋqä ymqänä” ätukqe.
14 Baise Peter iya’afut eo, “Men karam Regah, ayu men kafai sawar iti na’atube karitanih eregubagub auman aa’umih.”
15 E tquaŋga, maŋä aŋgi tii ätukqe. “Nätmatqä Goti Hanjuwä Iqu, kiyä maeqä imäkqeŋqe, si ‘kiyä mätqeqä’ matqä panä” ätukqe.
15 Orot fanan iban bairou’abin e’af maiye, “Sawar abisa God eorereb gewasin rarouw men o a notamaim kakafin inarouw inao.”
16 Hŋquaqui-hŋque e ätäqetaŋi, yuä vawä iqueŋi maqänäŋi, qäukuä haqä yätuŋqä aŋgi äma ekqe.
16 Sawar iti na’atube mar tounu matar, imaibo naniyan meyemeye sawar matabir maiye yen mar run.
17 Pitä iqu, “Nyi wätqä eŋqä-pa äqunäŋqe, quati änääŋgä?” kŋuä kuapänä indqänätqätaŋgaŋi, ämaqä Koniliusi iqu ändowatkqä iqua, “Saimonä iqueqä aŋi äŋgikä?” ätuäpu, yatŋqä ävqa äppiyi, iqueqä aŋä hänaqä iu ätimäukuwi.
17 Peter matan hibora’ah sawar iti i’itin anayabin so’ob isan kasiy ma binotanot, orot Cornelius iyafarih hinan bar hitita’ur hina fur awan hibat.
18 Qu iqi ätqäpiyi, tääqä ätäpu, “Saimonä iqueqä yoqä huizi Pitä iqu, täqisanä?” ätukuwi.
18 Hi’afariy hibatiyih hio, “Orot wabin Simon Peter iti a baremaim ema’am?”
19 Pitä iqu kŋuä yqänä indqänätqätaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu tiiŋä ätukqe. “Hiŋuä qunyä. Ämaqä hŋquaqui-hŋque, sinyqä qävqä iqapätqäŋäuä.
19 Peter matan hibobora’ah isan boro’ika ma binotanot, Anun Kakafiyin iu eo, “Simon, orot nah tounu o tenunuwihi.
20 Iŋäqe, si pämä ätqäutnä, äquveqesŋqeqä. Nyi iquau ändowatqaŋgä äquvepquwiŋqe, si iquatä anä upŋqeŋqe, kŋuä kuapänä mindqäŋqä panä” ätukqe.
20 Imih kumisir kura’iy bar baban, men a inakutan baise bairi kwanan, anayabin ayu aiyafarih hina.”
21 I tquaŋga, Pitä iqu, iquauŋqä äquveqäqe, tiiŋä ätukqe. “Ämaqä he qävqä iqapätqäŋuwä iqu, ii nyinjqä. He suŋqä quvepqäuä?” ätukqe.
21 Peter misir ra’iy naatu iuwih eo, “Ayu orotoban iti kwa ayu kwanunuwuhu, kwa a’an aisim kwana?”
22 Iqu i tquaŋga, qu kimaŋi, “Koniliusi, mäkä-iqä 100 iquau miqä naqä iqu, änandowatqaŋgi äquvepqunä” ätukuwi. “Iqu ämaqä jänäŋä-qu eä, Goti Hanjuwä Iqueqä yäpä iqinyä pmetaŋgi, Israitqä eeqänäŋä iqua, ‘Ämaqä äŋguänäŋueqä,’ ätätqäŋuwiqä. Goti Hanjuwä Iqueqä eŋätqä hŋqu, ique tquaŋgqetaŋi, iqu tqä kukŋui qätä kiyätŋqä diŋqe, ne ikitmetanä, iqueqä aŋä iuŋqä watuŋquä änandowatqeqä” ätukuwi.
22 Hiya’afut hio, “Aki i baiyowayan orot ukwarin wabin Cornelius iyafari ana. Iti orot ana yawas i gewasin, naatu God ebibiruw, Jew sabuw etei iti orot i tekakakafiy. Tounamatar kakafiyin iu, o tifefeyani itan ana bar, saise o abisa itao’o i tanowar isan.”
23 Iŋi, Pitä iqu aŋä yäpä yäŋgisa ätuma äpeyäqe, hea iqueŋi, iquau ämimiŋqe.
23 Basit Peter nah tounu buwih bar hirun bairi fai ta’imon hi’in.
24 Äwqinjaqämbiyi, hiunji huizi iqueŋi, Sisariya iu ätimäukuwi. Iqua qaŋä pätqätaŋguwäŋgaŋi, Koniliusi iqu iquauŋqä hiŋuä äqunä äpme, iqueqä häŋeqä asä qäyutaŋä iquautä, iqueqä näueqä naqä-qakuänäŋä iquautä, tääqä ätuätumakqe.
24 Veya baitonin hina Caesarea hitit. Cornelius i ma matan ef i’itin, taintuwan afa e’af ayuwih hina ana baremaim bairi hima Peter hikakaif.
25 — ausente —
25 Peter na bar rur ana maramaim, Cornelius nanamaim sun yowen kwafir re.
26 — ausente —
26 Baise Peter imisiruw eo, “Kumisir ayu i orot o na’atube.”
27 Ii iäqe, iqu iqutä yäpä iŋgisa kukŋuä ätqäyäsiyäŋgaŋi, qokä-apäkä kuapänäŋi, aquvä äqämbu pmetaŋgä äquŋgqe.
27 Peter tur busuruf auman Cornelius hairi hirun hin bar wanawanan hitit naatu sabuw kou’ay gagamin na’in hima’am kouh yen.
28 Iŋgaŋi, iqu iquauŋi, tiiŋä ätukqe. “He Israitqä iquneqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä ae äyä eäŋäuä. Israitqä iqune qäyä etaŋgi huizi iquatäŋi, ne nätmatqä hui imäkätanä iquatä pmeqe, ii pmua imäknänä. Iiŋä etaŋgi, nyi ämaqä hŋquenyqe, ‘Iqu kiyä mätqä-queqä. Nyi iqutäŋi, anä mäpmeqä yenyqueqe’ matqä imqä diŋqe, Goti Hanjuwä Iqu nyi ämändqueqeqä.
28 Iuwih eo, “Kwa etei kwaso’ob Jew hai ofafar men ebibasit boro Ufun Sabuw atinanawani bairi tatitayo’ay. Baise God i’obaiyu aitin ayu men orot ta biyan karitanin o gubagub anarouw anao.
29 Iiŋiŋqe, he tääqä dqaŋguwiŋqe, nyi ‘oeyqä’ matqä itmä, äquvepqänä. Iŋi nyi yatŋqä eyqänä. He nyinyqe, suŋqä ändowatquwäwä?” ätukqe.
29 Imih ayu isou tur kwabiyafar, ayu men erekwahir auman anamih. Ayu kwa abibatiy, aisim ayu isou tur kwaiyafar ana?”
30 I tquaŋga Koniliusi iqu, “Hiunji hŋquaqui-hŋque päwqaŋgqeuŋi, mäptqä äwitŋqä ti iqaŋga, nyi nyaqä aŋä täu äpmamä, Goti Hanjuwä Iquenyqä tääqä ätqäqeqä” ätukqe. “Nyi i pmetaŋga, maqänäŋi, ämaqä hŋqu, iqueqä qäkitaŋi tä naqänäŋä yäŋqä-qu, nyaqä hipeŋuä iqi ätqäuŋqeqä.
30 Cornelius iya’afut eo, “Veya kwafe’en na’atube sawaraka, veya three korok na’atube rabirab au baremaim ayoyoyoban, naniyan meyemeye orot ana faifuw kwes nau’umaim bat eo,
31 Änyimeqe, iqu ‘Koniliusi iqukiyä’ ändqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqu, saqä tääqä ätätqäŋi, qätä ae äkiyätä, ämaqä nätmatqäŋqä äwa iqaŋguwä iquau, yätamäkqä ävätqäŋiŋqe, kŋuä indqänänä.
31 ‘Cornelius, ayoyoban God nowar naatu a siwar sabuw yababan wairafih ibitih imaim ana not kusib.
32 Täŋgaŋi si ämaqä hŋquau, aŋä-himqä Jopaŋqä dowatiyä. Iŋi iqua ämaqä hŋque, iqueqä yoqe Saimonä ique, ätuma ppŋqänänyä. Iqueqä yoqä huizi, Pitä iqueqä. Iqu Saimonä huizi, ämaqä yaqueqä huiwiu wäuŋuä imäkqä iqueqä aŋiu äpmenä. Iqueqä aŋi, eqä-pŋä maŋä iqi ämätnänä,’ ändqeqä.
32 ‘Orot ta kwiyafar en Joppa imaim orot wabin Simon wabin ta Peter i Simon bobaituw kanabihimaim sawar ta ta sakirayan ana bar tor rewanamaim ema’am biyan etit.’
33 I dqaŋga, nyi maqänäŋi ämaqä hŋquau, sinyqä dowatqaŋga, si suqä äŋguä inemäkätnä, äyä äpnyä. Iŋi täŋgaŋi, ne eeqänäŋi äpätanä, Goti Hanjuwä Iqueqä hiŋuä täqi äpmeŋqutä, kukŋuä Naqä Iqu äktqäqe, eeqänä qätä äwiyanä” ätukqe.
33 Imih o isa tur saisewat aiyafar, naatu gewasin maiyow o ina itit, naatu aki etei God nanamaim Regah sawar etei eo biyuni nowaramih ama akakaif.”
34 Kimaŋi, Pitä iqu tiiŋä ätukqe. “Naqä-qakui, nyi näqŋqä tiiŋä eqänä. Goti Hanjuwä Iqu, qokä-apäkä iquauqä häŋeqäŋqä kŋuä mämeqä itä, eeqänäŋä iquauŋi, suqä asitaŋi Iwimäkqä Iqueqä.
34 Imaibo Peter busuruf binan eo, “Ayu bounabo aso’ob, God men orot babin ta’imon itin yan ebaibimih.
35 Ämaqä häŋeqä äkitaŋä äsqu, Naqä Iqueqä yäpä iqinyä äpme, suqä jänäŋinä imäkqaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu iqueŋi itmeŋqiyä.
35 Baise orot menan ta ta iyab i tibibiruw naatu abisa gewasin tisisinaf.
36 Goti Hanjuwä Iqu, Israitqä iqune, kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi änätapkqeŋqe, he näqŋqä ae äyä eŋä. Ii tiiŋiqä. Jisasi Kraisi Iqu, ämaqä eeqänäŋä iuqä Naqä-qu eä, ne Goti Hanjuwä Iqutä, äwqä naqä-hŋqunä änyanä pmetatuŋquä, inemäkäŋqiyä.
36 Tur God iyafar na Israel biyah titit i etei kwaso’ob, iti tur gewasin i tufuw Jesu Keriso wanawanamaim ema’am. It etei ata Regah.
37 Nätmatqä eeqänäŋi, qua Jutiya iu ätimäukqä-pqeŋqe, he näqŋqeqä. Jonä iqu, asŋä qŋqeŋqä awä ae ätukqäŋga, nätmatqä iiŋi qua Galili iu ganä ipäqäkqeqä.
37 Naatu kwaso’ob sawar abisa Judea wanawanan mamatar, John bapataito isan bibinan ufunamaim iti sawar i Galilee imaim busuruf.
38 Iŋi Jisasi Nasäretqätaŋä Iqueŋi, Goti Hanjuwä Iqu ätetä, Dŋä Äŋguä Iquesä, yäŋänäqŋqetä ävätä, Iqutä anä pmetaŋgi, Iqu ämaqä iu yätamäkqä ävätä, ämaqä Setänä iqu qui imäkkqä iquauŋi, äŋguä iwimäkätä, aŋä-himqä eeqänäŋä iu ikämiŋqeŋqe, he näqŋqä ae äyä eŋäuä.
38 Mi’itube Anun Kakafiyinamaim God Jesu Nazareth matuwan tafan eof nowah naatu fair tafan bisuwai i kwaso’ob. Naatu ana bowabow mi’itube run tit bow yawas gewasin sinaf, sabuw iyab afiy hai fairamaim hima’am etei biyawasih auman i kwaso’ob, anayabin God i hairi hima’am.
39 Nätmatqä eeqänäŋä, Iqu Israitqä iquauqä qua iutä, Jerusälemä iutä imäkätqätaŋgi, ne hiŋuä äqunmiŋqueŋqätä, ique zä-huätatä äuepu, pizqä äpäkkuwiŋqätä, awä-tqä-quneyqä.
39 Sawar abisa Jew hai me yan naatu Jerusalemamaim sisinaf etei i aki a’itah sif arurubon. Naatu onaf afe’enamaim hikubar momorob auman i aki aso’ob.
40 Iqueŋi, hiunji hŋquaqui-hŋque päwqaŋga, Goti Hanjuwä Iqu, aŋgumä ävauqumuatäqe, qokä-apäkiuqä hiŋuä iqi timäutŋqä äyä iwimäkkqeqä.
40 Baise veya tounu ufunamaim God morobone bora’ah maiye naatu iwa’an tit irerereb sabuw hi’itin.
41 Iqu ämaqä eeqänäŋä iquau mäwimeqä itä, ne, Goti Hanjuwä Iqueqä kukŋuä awä tquatuŋquä, atäuŋuä ae änekqä iqunenyä änemakqeqä. Iqu qua äptekuwä iuta ävauqe, buayätä, eqätä anä äŋgqueqä.
41 Men sabuw etei hi’itin, baise sabuw iyab God rurubinihiwat, nati i aki iyab morobone mimisir maiye ufunamaim bairi a’aa atomatomawat.
42 Iŋgaŋi Iqu, ne ämaqä iuŋi, kukŋuä tiiŋä iqu, ätnäŋä iqi awä tquatuŋquä änatkqeqä. ‘Goti Hanjuwä Iqu, Ämaqä Qäqueŋi, ämaqä häŋä äpmeŋuwä iutä, pizqä ae äpäkonätqäŋuwä iutä, iwäsäuqäŋqä ätekqäqä Iquvqä.’
42 Naatu eobaiyuni tur gewasin sabuw etei isah ana binan hai tur ana’owen Jesu i God Rubin sabuw yawayawasih naatu murumurubih baibabatiyih isan.
43 Hiŋuä-tqä eeqänäŋä iqua, Iquenyqä awä tiiŋä ätmiŋuwiqä. ‘Ämaqä, Iquenyqä quuvqä heqiyqä iqua, Goti Hanjuwä Iqu, Iiŋä Iqueqä yoqetaŋi, äwqä haŋuä imäknätä, iquauqä suqä quvqe, huätä mamäuŋqiyä’ ätmiŋuwiqä” ätukqe.
43 Dinab orot etei isan hibinan hio sabuw iyab i wabinamaim hinabitumatum boro hai bowabow kakafih nanotawiyen.”
44 Pitä iqu, kukŋuä yqänä tätqätaŋga, Dŋä Äŋguä Iqu, ämaqä kukŋuä qätä wiyätqätaŋguwä eeqänäŋä iquauŋqä äquvepätä, maŋguä ämuŋgqe.
44 Peter iti na’atube bat eo inan wanawanan Anun Kakafiyin ra’iy sabuw iyab hima tur hinonowar tar gabuwih.
45 — ausente —
45 Jew baitumatumayah afa Peter bairi Joppa’ane hinan hifofofor men kafaita. God ana usar Anun Kakafiyin Ufun Sabuw auman tafahimaim isuwai re’ere isan.
46 — ausente —
46 Naatu sabuw menah botabir tur ta ta hio God hibora’ara’ah.
47 Iŋgaŋi Pitä iqu tiiŋä ätukqe. “Ämaqä huizi iqua-pqe, Dŋä Äŋguä Iqueŋi, ne ämakqu-paŋä asä iiŋi ämeqäuä. Iiŋä etaŋgi ne eqätä asŋä qiyatuŋqueŋqe, ‘Iiŋi miqä pambiyä-qe’ tqu natätŋqäwä?” ätukqe.
47 “Iti sabuw boro yait harewamaim bapataito bain isan na’otanih? Anayabin Anun Kakafiyin it tabaib na’atube i auman hibaika.
48 I ätuäqetaŋi, iqu, “Ne iquauŋi, Jisasi Kraisi Iqueä yoqeta, asŋä uwqiyatuŋqueqä” ätukqe. Qu asŋä ae ämapiyi, Pitä iqueŋi, “Si hiunji hui, nesä anä pmayä” ätukuwi.
48 Basit iuwih Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibai, naatu Peter veya bai’ab na’atube bairi ma isan hifefeyan nati’imaim bairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.