Apocalipse 2
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Epäsäsi iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.
1 “Tur iti i Ephesus ekaleisia ana tounamatar isan inakirum:
2 Suqä eeqänäŋä he itqäŋuwi, Nyi näqŋqä eäŋänä. He wäuŋuä tnäŋä ipu, haŋä-iqe qäyä ämepu, yäŋänäqŋqä äyä ätqäutqäŋuwi. He ämaqä quvqä iqä iquauŋi, hesä anä pmapŋqe, hiŋuinä mäquŋquä itqäŋuwi. Ämaqä hesä äpmepu, ‘Goti Hanjuwä Iqu, ne wäuŋuäŋqä änandowatqeqä’ quaŋgä etätqäŋuwä iquauŋqe, he kŋuä äŋguänä iwäsäupu, quaŋgä iquauŋi, ae äyä ämäqumuetqäŋuwi.
2 Ayu aso’ob o abistan isinaf, ayu aso’ob o yatenub wainabi bowabow fokarin men sanet ibow, ayu aso’ob o men karam boro sabuw kakafih bairi kwanikofan, naatu iyabowat tur abarayah hirouw hio, baise o ifufunih i en, naatu isusu’ubih i baifufuwenayah.
3 Ämaqe, he Nyaqä yoqe a qätätaŋgä eqänäpu, ga he quvqä emäkätqätaŋguwä-qe, he yäŋänäqŋqä ätqäupu, haŋä-iqä ii ämepu, wäuŋuä tnäŋä iqueŋqe enyqä miqä itqäŋuwi. He iiŋä itqätaŋguwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä.
3 Ayu wabu’umaim kwa biyababan fokarih wanawanan kwarur men kwahahar kwai hamiyu’umih.
4 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui täŋunjqä. He Nyinyqä quuvqä kiŋganä eqiyäpiyäŋgaŋi, kuapänä enyämiŋqä-qe, täŋgaŋi iiŋi hmanji.
4 Baise iti i ayu au yaso’ar tur kwa isa, marasika kwabiyabuwu na’atube boun men kwabiyabuwu.
5 Qäŋganäŋi, he suqä äŋguä inä imäkmiŋuwi, huätä vquatämäupu, qua iqi ae äyä äpäkŋguwi. Iiŋä etaŋgi hiqä suqä qäŋganä imäkmiŋuwiŋqe, kŋuä indqänäpu, hiqä kŋuä äkunmäknäpu, suqä qäŋganä äänä imäkmiŋuwä etaŋgutqe, asä iiŋä imäkqäpŋqe. He iiŋä mimäkqä iqaŋgpqe, Nyi äpätmä hiqä hiqi-tetä kiqä ätqäuqetä, huätä metaumqänä.
5 Kwa anamanin men sanet kware’ere i kwaso’ob, imih bowabow kakafihine kwanamatabir naatu marasika abistan kwasisinaf i kwanasinaf maiye. Baise kakafihine men kwanamamatabir, ayu boro isa anan a ramef hai batabat hai efanamaim anabosair.
6 Ga hiqä suqä äŋguä hŋqu tiiŋi. He Nikolasi ique qänaki itqäŋuwä iquauä suqeŋqe, yasämä maeŋqä eä. Nyi-pqe iquauä suqeŋqe, yasämä manyiŋqä eä.
6 Baise sawar ta’imonamo i kusisinaf gewas. Nikolas sabuw hai sinaf kakafih i o men kukokok, ayu auman men akokok.
7 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaknä wipŋqe. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi iquauŋi, zä-häukuä häŋä hea ique-ique pmeqä vqe, qäyä dupŋqä hiŋuinä qunmniqeqä. Zä iiŋä iqu, qäukuä haqä Goti Hanjuwä Iqueä wäuŋuä iqi ätqäunä.
7 Tain hinama’am na’at Anun Kakafiyin ekaleisia isan eo kwanowar! Sabuw iyabowat bai’akir hibisnowah ayu karam boro yawas ana ai ro’on anitih hina’aan, ai nati i God ana masaw Paradise wanawanan ebatabat.”
8 Eŋätqä, ämaqä quuvqä heqiyqä Samina iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.
8 “Iti tur inakirum Simena ekaleisia ana tounamatar isan.
9 Nyi he haŋä-iqätä, täŋä-huŋqätä, emetŋqeŋqe, näqŋqä ae emä, ga he nätmatqä qua täutaŋi, maeqä aaŋqä äpmeŋuwiŋqe, nyi näqŋqä ae eäqä. Iiŋä etaŋgqä-qe, he nätmatqä kuapänäŋä-täŋuenä yqänä äpmeŋä. Ämaqä hŋqua, he kukŋuä tuwäŋgisa etätqäŋuwiŋqe, nyi näqŋqä ae eŋä. Ämaqä, ‘Ne Israitqä iquneyqä’ ätätqäŋuwä-qe, oee, qu Setänä iqueqä-quayi.
9 Ayu kwa abai’akir, naatu a sawar en kwabi’akir i ayu aso’ob, baise anababatun kwa i sawar wairaf. Naatu sabuw hibijew moyamoy kwa isa tur kakafih hio i ayu aso’ob, nati sabuw i men Jew anababatun, nati sabuw i Satan ana kou’ay!
10 He haŋä-iqä emetŋqä itŋqe, zä miqä pambiyä. Qätä nyipu. Setänä iqu, “He Goti Iquenyqä quuvqä yqänä eqiyätqäŋäpiyä” tä yamwiqä hiyätŋqe, hŋquenä aŋä guä kiqiyäueqä iuŋqä upŋqä emäkänä. I hitaŋgi haŋä-iqä, täŋä-huŋqä ämepu, hiunji 10 eŋqä-pa pmapnuwi. Iiŋä etaŋgi qu he pizqä qäyä hepäkpŋqä-qe, quuvqä heqiyqe, a yäŋänäqŋqä kiqätpiyä. He iiŋi ämäwqätäuqaŋgpqe, Nyi häŋä hea ique-ique pmeqe etapmniqeqä.
10 Bai’akir wanawanan kwanarur men kwanabir, kwananowar Demon mowan boro nabonawiy dibur nayariyi routobon nit, veya etei ten ana fofonin biyababan kwanab. Kwanabatkikin, morob na’at kwanamorob, naatu ayu boro ma’ama wanatowan ana kowas anit.
11 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaknä wipŋqeqä. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, äpäkoŋqä huiziqu qui miwimäkqä danä yäniqeqä. Aaŋä hma naqä-qakui.
11 O yait tain ema’am, abistan Anun Kakafiyin ekaleisia sabuw isah eo inanowar. Orot yait bai’akir bisnowah boro men morob bairou’abin ana biyababan nab.”
12 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Pekamumä iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qi.
12 “Iti tur inakirum Pergamum ekaleisia ana tounamatar isan.
13 He aŋä äpmeŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Iqiŋi, Setänä iqueqä aŋä äquatäuqämeŋqä iuyi. Iiŋä etaŋgi he Nyaqä yoqe a yäŋänäqŋqä äkiqätäpu, hiqä Nyinyqä quuvqä heqiyqe, zä maeqä itqäŋuwi. Qäŋganäŋi, Andipasi iqu Nyaqä kukŋui qänaknä itä, Nyinyqä awä-tqä-qu eä, anä äyä äpmamiŋuwi. Qu iqueŋi, aŋä Setänä iqu äpmeŋqä iqi päsqaŋguwäŋgaŋä-pqe, he Nyi tuwä manjiyqä ikuwi.
13 Ayu aso’ob nati bar merar o kuma’am i Demon Ana Aiwob ana urama’ama efan, baise o i turobe ayu wabu’umaim kuma’am, naatu men sawar afa’amaim a baitumatum fatumimih, nati ana veya Demon nati’imaim ma’am, imih ayu au baitumatumayan Antipas hirab morob.
14 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui täŋunji. Hesaŋä hui, Balamä iqueuä suqe, a yqänä äqätpu äpmeŋä. Qäŋganäŋi Balamä iqu, suqä Israitqä iquau quaŋgä tqueŋqe, Balakä ique ämotqueqaŋgi, qu suqä quvqeu äpäknäpu, naŋuä goti quaŋgä iuŋqä hiqäva imäkpqe änäpu, huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä imäkmiŋuwi.
14 Baise sawar afa kusisinaf isan ayu men abiyasisir. Nati biyamaim i sabuw afa Balam ana bai’obaiyen hibai hima’am, Balak hi’obaiy Israel sabuw bonawiyih bay aibat isah hisisibor hi’aa bowabow kakafih sinafuyah himatar hima tibiwa’an kwanekwan.
15 Asä iiŋi, ämaqä hesä äpmeŋuwä hui, Nikolasi iqueqä ämaqä iquauä kukŋuä dunä qänaknä itqäŋä.
15 Ef nati ta’imon sabuw afa nati wanawanahimaim i Nikolas ana sabuw bai’obaiyen ta’imon tibi’ufunun.
16 Ii itqätaŋguwitaŋi, he täŋgaŋi hiqä kŋui äkunmäkmbiyä. Iiŋi hma etaŋgutqe, maqänäŋi, Nyi heŋqä äquvepätmä, ga Nyi, ämaqä iiŋä itqäŋuwä iquatä, näpqä-hionaqä yanäqŋquä Nyaqä maŋä täu äwiŋqetä, mäkä hunanä.
16 Isan imih bowabow kakafihine dogor kwanikitabir kwanatit, o en ayu boro’omo anan kaiy iti awau’umaim bairi aniyow.
17 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu, Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki wipŋqänäyi. Ga ämaqä, mäkä äunäpiyä iu ämäwqätäumipqä iqua, Nyi buayä Mana zä äwiŋqe ämuayätmä, hikä qäpaiqä yoqä änyä-häŋä äqänäŋqä hŋqu-pqe äwimniqe. Yoqä iiŋä iqueŋqe, ämaqä hŋqu änyä maqŋqä heniqe. Ämaqä, hikä qäpaiqä ämetqä iqunä, näqŋqä heniqe.
17 O yait tain nama’am na’at Anun Kakafiyin ekaleisia isah eo nanowar! Orot yait bai’akir ebisnowah i boro wa’iwa’irin ana bay anitin, naatu kabay biyan kwes tafanamaim wabin boubun hikirum inu’in auman boro anitin, nati boro men yait ta naso’ob baise orot ebaib akisinamo.”
18 Eŋätqä ämaqä quuvqä heqiyqä Tayätila iu ämitŋqä iqueŋqe, kukŋuä tii ätätnä qäyä.
18 “Iti tur inakirum Taiyatira ekaleisia ana tounamatar isan.
19 Nyi suqä eeqänäŋä he imäkätqäŋuwiŋqe, näqŋqä ae ämeŋä. He huiziuŋqä heŋgaŋgi, Nyinyqä quuvqä eqiyäpu, ämaqä huizi iquau yätamäkqä äväpu, itaŋga haŋä-iqä qäyä ämepu yäŋänäqŋqä ätqäuŋuwiŋqe, Nyi näqŋqä ae eŋä. Hiqä suqä qäŋganä-pqä imiŋuwä eeqänäŋi, aaŋä äŋguänäŋä ätimäuä.
19 O abisa kusisinaf i ayu aso’ob, o a yabow, a baisnubanub, a bowabow, naatu anutanub, naatu boun abisa kusisinaf i tafan hiya’abar wan isisinaf i inatabir.
20 Iiŋä etaŋgi Nyi hesäŋi, kukŋuä hui-pqä inä Täŋunji. Apäkä Jesepetqi ‘Hiŋuä-tqinjqä’ ätätŋqä ii, hesä qäyä pmetŋqä hiŋuinä äqunätqäŋuwiqä. Apäkä ii, Nyaqä ämaqä wäuŋuä imäkqäpqä iquauŋi, quaŋgä ätuätä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä ämotquetä, naŋuä goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva-pqä imäkpqe, ämbŋqä ätuätŋqä iiyi.
20 Baise sawar ta o wanawananamaim ema’am isan ayu men abiyasisir, anayabin o babin wabin Jezebel taiyuwin God ana dinab babin rouw eo, o airi kwaikofan, ana bai’obaiyenamaim ayu au akirwairafih nawiyih ef hisa’ir hin baiwa’an kwanekwan wanawanan hirun naatu bay aibat isah hisisibor hibow te’aau.
21 Nyi, ‘Iiyqä suqä quvqä hui äkunmäknäŋqutiyä’ tmä, hiŋuinä äqunmä pmetaŋgä, iiyqä kŋui makunmäkŋqä itä, suqä huiwä yaŋä hiŋgi änäänä äväkitqänä.
21 Ayu i veya aitin ana bowabow kakafihine dogor baikitabir tab isan, baise i men ekokok baiwa’an kwanekwanane dogoron nikitabir.
22 E äväkitŋqä-qae, he qätä nyipiyä! Nyi apäkä iiŋi, täŋä-huŋqä naqänäŋitä, ä täŋä-yaqä naqänäŋitä, metŋqä wimäkmä. Itaŋga ämaqä iisä hiqaqä anä äwäyäkitqäŋuwä iqua, quwqä kŋui makunmäkŋqä ipu, iiyqä suqeu qänaki yqänä itqätaŋgpqe, Nyi iquauŋi täŋä-huŋqätä, haŋä-iqä naqänäŋä wimä.
22 Imih ayu boro biyababan ana gem tafan ana yara’ah naatu iyabowat bairi hibiwa’an boro bai’akir kakafin maiyow hinab biyah nababan. Baise iyab babin ana kakafihine hinabihir hinatitit i boro anihamiyih.
23 Qokä-apäkä, ymeqä eŋqä-pa ii qänaknä ävätqäŋuwä iquauŋi, eeqänä pizqä päkmniqeqä. Iiŋä imäkqaŋgqetaŋi, ämaqä Nyaqä yoqeŋqä im-imä aquvä äqänätqäŋuwä eeqänäŋä iqua, tiiŋiŋqe, näqŋqä mapnuwi. Nyi ämaqä eeqänäŋä iquenŋqä kŋuiutä, äwqeutä iwäsäutmä, ga he suqä imäkätqäŋuwä-pa kimaŋi, hŋqunä-hŋqunä e hetapqäumniqe.
23 I natunatun auman boro ana rouw hinamorob. Imaibo ekaleisia etei boro hinaso’ob ayu i orot babin dogoroh naatu hai not etei anuteteyan aso’ob, imih abisa kwasisinafumaim boro wan anay anit.
24 Iiŋä etaŋgi qokä-apäkä huizi, Tayätila äpmapu, apäkä iiyqä kukŋuiu qänaknä miqä ipu, itaŋga suqä qu, “Setänä iqueqä kukŋuä ze eä-qä” ätätqäŋuwiŋqe, näqŋqä mämeqä itqäŋuwä iquenä, Nyi ‘Haŋä-iqä hŋqu heyaqä haqeqi maeqä ymä’ hitmŋqeqä.
24 Baise kwa turin nati Taiyatira wanawanan kwama’am iti bai’obaiyen kakafin men kwabi’ufunun, kwa ‘Satan ana bai’obaiyen buriburih men kwaso’ob,’ imih ayu boro men bit ta anitimih.
25 I etaŋgi nätmatqä eeqänäŋä he a äqätäŋuwi, Nyi äquvepmqäŋgaŋqä a yäŋänäqŋqä qätätaŋgpu.
25 Baise abisa biyamaim ema’am i kwanabukikin kwanama’am ayu anan.
26 — ausente —
26 Orot yait bai’akir nisnowah naatu au kokomaim nama nasinaf nan yomanin natitit ayu boro fair anitin tafaram etei isah.
27 — ausente —
27 Naatu i boro ana fair tutufin etei nab sabuw nabonawiyih,
28 Iiŋä imitätqä iqueŋi, Nyi qätäqueqä ziŋuitä ätimäutä äyänätŋqä iqu wimniqe.
28 Ayu boro marauman Maragias anitin.
29 Ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqu Nyaqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquau tquaŋgi, qätä äwipqä iqua, qänaki inä wipŋqeqä.
29 O yait tain nama’am na’at Anun Kakafiyin Ekaleisia isah tur eo inanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Apocalipse 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.