2 Coríntios 5
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Ne näqŋqä tiiŋi, ae äyä eŋu. “Neqä huiwi, namnä aŋä ne qua täu täŋga äpmeŋquä eŋqä-paŋä iiyqä. Namnä aŋä iqu, qui imäknätqä etaŋgutqe, Goti Hanjuwä Iqu kiqä tŋäŋqe, änyä-häŋä äŋguänäŋä hŋqu nätapäniqeqä. Huiwä iiŋä iqu, ämaqä hipaitä imäkqä manä, qäukuä haqeu qui mimäkŋqä hea ique-ique witäniqeyi.”
1 Anayabin it taso’ob iti tafaram ana sisimaim tama’am, hinagurus hinayayare maramaim God i sis ta wowabika ma’ama wanatowan ana sis, men orot umahimaim hiwowabimih.
2 Ne aŋä täŋga ämätnäŋqä ique äpmenäŋgaŋi, aŋä äŋguä qäukuä yäŋi ämätnäŋqä iqueŋi, gquä eŋqä-ma, mipnatuŋquä änenyätqätaŋgi kuapänä ivqänätqäŋu.
2 Mar kafai it mar ana faifuw usin isan tama tanunu’afe’af.
3 Ne gquä iiŋi ae ämipnatqä eŋqe, tpqäyäqä mänaqŋqä ipnä.
3 Anayabin mar ana faifuw tana’usi’us, it boro men segar tanama’am hina’ititamih.
4 Ne namnä aŋä qua täuŋä ique yqänä äpmenäŋgaŋi, haŋä-iqä ämetanä kuapänä ivqänätqäŋu. Ii ne äpäkonätanä tpqäyäqä eŋqä-pa mäpmeqäŋqä, huiwä änyä-häŋi, gquä änyä-häŋä eŋqä-paŋä mipŋqäŋqä änenyätqäuä. Iŋi nätmatqä hŋqu, hŋque-mända ämanyuäqäqä-pa, häŋä-pmeqä iqu, äpäkoŋqä iqueŋi i ämanyuänä.
4 Iti sis wanawanan tama’am i mabitit tanunu’afe’af. Anayabin men takokok segar tanama, baise takokok mar ana faifuw tana’us saise imaim nabotabirit tanan ma’ama wanatowan ana biyan tanab.
5 Ne änyä-häŋä iiŋä hiatuŋque, Goti Iqu Kiqä-kiuä näwinyä imäkekqä iiyi. Itaŋga Iqu Dŋä Äŋguä Ique änätapkqetaŋi, ne näqŋqä tiiŋä eŋu. Nätmatqä äŋgui änätapäniqŋqä diŋqe, pŋqä ämänaiyätqänä.
5 God akisinamo isat iti bar yabuna naatu Anunin Kakafiyin it itit, sawar abistanawat aurin tema’am boro tanabow.
6 Iŋi ne nätmatqä ii meqäŋqe, neyaqä äwqä di zä miqä itä, pemä kiiŋä itqäuä. “Ne namnä aŋä ique yqänä äpmeŋquäŋgaŋi, Naqä Iqu-täŋä qäqiqiŋi mäpmeqä, kiŋänämä äpmeŋunä-qe,” näqŋqä ämetuŋque.
6 Isan imih mar etei fair tabai, biyat ana baremaim tama’am i taso’ob, Regah i taihamiy nabinika ebabat.
7 Ii neqä hiŋuitä hiŋuä äqunätanä iuta ma, quuvqä eqiyätanä iuta äpmeŋu.
7 Anayabin it baitumatumamaim tama tabowabow men matat yan ta’i’itinimih.
8 Nyi ätqäqä-pa, neyaqä äwqe pemä kiiŋä itä, huiwä iqueŋi ävämetanä, Naqä Iqutä näweqä pmeqäŋqä äneŋgi.
8 Ayu ao’o, it mar etei fair tabai naatu it takokok kwanekwan iti tafaram ana bar i tanihamiy naatu tanan Regah ana baremaim bairit tanama.
9 Iŋi ne huiwi äkisque tii äpmeŋque, neqä kŋuä yäŋänäqŋqänäŋi, Naqä Iqueŋi yeeqä iwimäkqeŋqä indqänätqäŋu.
9 Isan imih ata dubir tanayai Regah niyasisir, iti tafaram ana baremaim tama tanabow o nainamaim tama tabowabow.
10 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ne eeqäpnä huiwä yäuä ique yqänä äpmenä, suqä äŋguä, quvqä imäkmitatquä iuta, Kraisi Iqueqä änewäsäuqä iqiŋi, neqä suqeta hŋqunä-hŋqunä iwäsäutä, kima nätapäniqe.
10 Anayabin it etei’imak boro Keriso ana urama’ama nanamaim tanabat naatu i boro nibabatiyit abistan biyatamaim tama tasisinaf isan ta’ita’imon ata baiyan boro nitit, kakafin tasisinaf kakafin tanab gewasin tasisinaf gewasin tanab.
11 Iiŋiŋqe, ne ze, Naqä Iquenyqänä itanä, Iqueqä yäpä iqi äpmenä, ämaqe quuvqä eqäpŋqä diŋqe, äwivauqumuatätuŋque. Iŋi ne suqä jänänä imäkätŋqueŋqe, Goti Iqu näqŋqä eä. Itaŋga nyi quuvqä tiiŋä eqiyäŋä. Korinä pmeqä iquenä-pqe, hiqä äwqä imŋi, näqŋqä inä eŋäuä.
11 Aki Regah abibiruw ana’an i aso’ob. Naatu aki akokok anabow sabuw ananatabirih. God aki su’ubi gewas, naatu ayu anotanot kwa dogor wanawanan anot ayu isou auman kwanotanot.
12 Nyi kukŋuä tä ätqä iqueŋi, he nenyqä, “Iqua ämaqä jänänäŋäquaiqä” kŋuä indqänätpŋqä diŋqe, aŋgumŋi maetqä ma itqäŋä. Ii nyi tiiŋiŋqä änyiŋgi. He neyaqä suqä iiŋqe, yeeqenä ipu, itaŋga ämaqä huizi, nenyqä kukŋuä quvqä ätätqäŋuwä iquau kima tupnuwäŋqä änyiŋgi. Ämaqä iiŋä iqua, qu yeeqe, suqä äŋguä äwqä yäpä iŋgisaŋqä miqä, nätmatqä yäpaqäŋgisaŋiŋqänä ipu, tqä iquayi.
12 Aki men taiyuwai isai a’o’ora’atamih. Baise ayu akokok kwa aki isai kwani’o’orot kwanao’ora’ara’at, saise sabuw iyab aki biyai ufun ana itininamaim hina’itin isai hina’o’ora’ara’at, kwa karam sabuw hai tur boro kwana’owen.
13 Iŋi neyaqä suqetä, kukŋuitäŋi, ämaqä qämä-qämänjqä iqua ätätqäŋuwä-paŋä etaŋgutqe, ii Goti Hanjuwä Ique yätamäkqä vatuŋquä iyi. Itaŋga neyaqä kŋui, jänänäŋä indqänätanä iuta sätäti, ii he yätamäkqä eyatuŋquä iyi.
13 Aki tur ana’okwanekwan na’at, nati i God isan naatu tur mutufur ana’o na’at nati i kwa isa.
14 Ne kŋuä tä indqänätŋque, ii Kraisi Iqu nenyqä aaŋä kiiŋä äwiŋgqä iutayi. Ii ne näqŋqe, tiiŋä eanitanji. Ämaqä hŋqu, ämaqä eeqänäŋä iuŋqä äpäkoŋgqetaŋi, ga qu eeqänäŋi quwqä-quwäŋqä äwiŋqe ae äpäkoŋgqä-paŋiyi.
14 Anayabin Keriso ana yabowamaim aki sabuw abuwih arurumutufurih, saise hinaso’ob sabuw etei isah orot ta’imon morobo, imih sabuw etei himorob.
15 Kraisi Iqu iiŋä ikqä iuŋqe, ämaqä häŋä äpmapiyä di, kŋui quwqä-quwäŋqänä indqämbu mäpmeqäŋqe. Kraisi, iqua-qäuquauŋqä äpäkonätä, qua buta aŋgi ävaukqä Iquenyqänä indqämbu pmepŋqe.
15 Naatu sabuw etei isah Keriso morob, imih sabuw iyab yawas hibai tema’am i men taiyuwih hai kokokomaim hinama’amih, baise Keriso ana kokokomaim hinama. Anayabin i isah morob naatu morobone misir maiye.
16 Iŋi täŋgata-tiŋi, ne ämaqä hŋqueqä suqe, kŋuä indqäŋqä qua täutaŋä iuta miwäsäuqä pa itqäŋu, oee. Hiŋuiqänäŋi, neyaqä äwqe, ämaqä qua täutaŋä iuqä äwqe yqänä änyanä, Kraisi Iqueŋi qäyä iwäsäukquä-qe, täŋgaŋi ne äwqä iiŋi, yqänä mänyqä eŋu.
16 Isan imih, aki boun ana veya, yait ta iti tafaram ana yawasamaim ema’am aki men i a’i’i’tinimih. Turobe veya ta Keriso isan na’atube anot i tafaram ana yawasamaim ma arouw a’o, boun i men kafa’imo nati na’atube anotanotamih.
17 Ämaqä hŋqu, Kraisi Ique guä eŋqä-ma äkiuäŋqiyäŋqe, iqu ämaqä änyä-häŋä-qu eqi. Iŋi suqä yäuä iqu hma etä, änyä-häŋä iqunäŋqä ipäqiyqi.
17 Isan imih, yait Keriso hairi hinabitubonen na’at, i isan yawas boubun matar yawas atamanin na’am sa’iwa’an, naatu yawas boubun busuruf ebowabow.
18 Hiŋuiqänäŋi ne Goti Iqutäŋi, himä-wiuŋqä äpmamiŋque. Iwä Kraisi Iquesaŋi, Goti Iqu ne Iqutä, äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä inemäkätä, nätmatqä äŋguä eeqänäŋä nyi ae ätqä i nemequätŋqe, Kiqä-kiuä inemäkkqe. Iiŋä inemäkätä, ämaqä huizi iuŋi, Iqutä äwqä naqä-hŋqunä iŋqäŋqä wäuŋuä tque änätapkqe.
18 Sawar tutufin etei i God esisinaf, naatu it rakit sabuw tamatar tama’am Keriso’omaim botabirit tana i ana tounuw sabuw tamatar. Naatu boun anamaramaim it sabuw etei ana ofonah matar isan ana bowabow itit.
19 Kukŋui tii äyä äwi. Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Iqueŋi guä eŋqä-ma äkiuäŋqänätä, ämaqä eeqänäŋi, qu himä-wiuŋqä äpmeŋuwi, äwukunmäkätä, quvaqä quvqeŋqä kŋuä mindqäŋqä, Iqueqä-kiuätäŋi, äwqä naqä-hŋqunä imbu pmetpŋqä imäkkqe. Itaŋga ne kukŋuä awi, ämaqe, iiŋä epŋqä diŋqä tquatuŋqueŋqä wäuŋui, änätapkqe.
19 It ata tenaya tur. Keriso’omaim God sabuw botabirih etei hina i ana ofonah himatar. Sabuw hai kakafih inatbuhuruwen naatu notawiyen naatu kob abarayah hitit sabuw hai tur hi’owen tibibinan mi’itube God bairi bai’of isan.
20 Itaŋgi ne Kraisi Iqueä maŋi ämetanä, kukŋui awä äsuiyätqäŋu. Iŋi, ii Goti Iqu Kiqä-kiuä ämaqä eeqänäŋä iuŋqä tääqä ätätŋqä-paŋiyi. Ne Kraisi, Qäuqueqä kukŋui ämaqä eeqäpnäŋä iuŋi, awä äsuiyätanä, yäŋänäqŋqä tiiŋä ätuätqäŋu. “Iyää, he suqä hiqä-hiuä himä-wiuŋqä äpmeŋuwä iqueŋi ävquatämäupu, Goti Hanjuwä Iqutäŋi, äwqä naqä-hŋqunä imbiyä.”
20 Imih aki Keriso oukoun abatabat, sabuw etei aki wanawana’imaim kwama’am imih aki God isan afefefeyan. Kwa God ana rakit kwanama’am na’at kwanatatabir ana ofonah kwanamatar.
21 Ne näqŋqe. Kraisi Iqu suqä quvqä mimäkqä-qu etaŋgqä-qe, Goti Iqu ne yätamäkqä äneyätä, neyaqä quvqä eeqänäŋi ämetä, Ique äkiqumuaseqaŋgi, Iqu suqä quvqä imäkqä-quŋi, i ekqe. Iqu iiŋä imäkkqe, ii ne Kraisi Iqutä ämuäŋnanä, Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, Goti Iqueqä ämaqä jänänäŋä inemäkätŋqeyi.
21 Keriso i men bowabow kakafin ta sinaf, baise it isat kakafin eabar, imih it tanan Keriso bairit tanitubonen tanan God ana roumutuforenamaim tanama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 2 Coríntios 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.