1 Tessalonicenses 4
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Neyämaqäuä, ne heŋi, suqä eeqäpnäŋi, he Goti Hanjuwä Ique yeeqä iwimäkqäpŋqeŋqe ae qe ämetquakque. Iŋi täŋgaŋi, he iuŋi qänaknä ipu, quamä äŋguänäŋä äyä äpmeŋä. Itaŋga täŋgaŋi, ne Naqä Jisasi Iqueä yoqeta maŋä etquque, suqä iiŋi, heqä äwqä yäpä imŋi, aaŋä yäŋänäqŋqä witaŋguti, äpakänä imäkqäpŋqä neŋgaŋgi, maŋi i etqu.
1 Tur yomanin iban au’uwi maiye taitu tuwai’inah, kwa mi’itube ma God baiyasisirin isan ana bai’obaiyen i ai’obaiyika, naatu boun i nati yawasamaim kwama’am. Baise boun i ata Regah Jesu ana onowatenamaim iban abifefeyani naatu ao’ototofari maiye, iti yawas i mar etei tafan kwanaya’abar nara’at.
2 He näqŋqä ae äyä eŋä. He suqä äänä imäkqäpnuwäŋqä diŋqe, ne Naqä Jisasi Iqueä yäŋänäqŋqä iuta, kukŋuä ae äyä etmiŋque.
2 Abisa kwa sinafumih ata Regah Jesu eonowahi ana abi’obaiyi i kwanaso’ob.
3 Goti Hanjuwä Iqueqä äwiŋqä imŋä di, tiiŋiŋqä äwi. He heqä häŋä-pmeqä eeqäpnä ique äwipu, suqä quvqä maeqä, ikikinyäŋä tii hiätpŋqe. Suqä huiwä yaŋä-iŋqä Goti Iqu änätapkqä iunä imäkäpu, suqä huiwä yaŋä-iŋqä huizi, mimäkqä pambu.
3 God ana kok kwa i taiyuw kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama, naatu biya tutufin etei in baisesebar kwanekwan kwanahaiw.
4 Qokä qäquenä ä apäkä qäquenä, suqä quvqä imäkpŋqänä hiqä äwqe mevauqŋqä, yäŋänäqŋqä imäkmbu äpmapu, suqä jänänäŋä Goti Iqu äwinyäŋqä iunä imäkqaŋgpu.
4 Kwa ta’ita’imon etei in baisesebar kwanekwan ana naniyanane biya kwanasofafar naatu kwanayasairi kakafemaim kwanama.
5 Ämaqä Goti Hanjuwä Iqueŋqä maqŋqä iqua, quwqä äwiŋqä kŋuä indqäŋqä imŋi, kŋui hiqaqä huisä-hŋqutä hiŋgi wiqä, iiŋqänä ämapu, imäkätqäŋuwä-paŋuenä mäpmeqä itaŋgpu.
5 Naatu Eteni Sabuw God men hisusu’ub i tibisesebar kwanekwan, baise kwa men imaim kwana’itih nakura’ahi kwanisesebar kwanekwanemih.
6 Itaŋga hiqä heyämaqä hŋqueqä apäkä iiŋi yuiqŋqä itquepu, qui miwimäkqä pambu. Ämaqä hŋqu suqä iiŋä iqua imäkätqŋqe, ne kukŋuä yäŋänäqŋqä tiiŋä ae äyä etmiŋque. Goti Hanjuwä Iqu ämaqä iiŋä iqueŋi, kima ävätä haŋä-iqä väniqeqä.
6 Yawas iti’imaim tana’itin, taituwa isan men inasinaf kakaf, o inifuwifuw na’atube aawan inabainuwimih. Marasika ao kwanowar naatu boun iban abimatnuwi maiye. Orot yait nati na’atube nasisinaf Regah boro baimakiy nitin.
7 Goti Iqu ne suqä quvqä imäkqäŋqä tääqä iiŋqä mänatätmeqä ikqe. Oee. Iqu ne, Iqueqä ämaqä jänänäŋä pmeqäŋqä tääqä änatätmakqe.
7 God ea’afit i men baisesebar kwanekwanemih ea’afitamih, baise kakafiyinamaim ma’amih ea’afit.
8 Iŋi ämaqä hŋqu, kukŋuä täuŋi tuwä äwiyqäqe, ämaqä du mitqueqä pa iqi. Iqu Goti, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique etapätŋqä Ique, itqueqi.
8 Isanimih orot yait iti bai’obaiyen ekwakwahir i men orot ekwakwahir baise God. Anayabin God Anun Kakafiyin yawas gewasin bai na bitin i ekwakwahir.
9 Goti Hanjuwä Iqu, suqä hiqä-hiuäŋqä eŋqä iquenyqe, ae äyä ämetquakqä-qae, ga he ämaqä quuvqä eqiyätqäŋuwä huizi iquauŋqä enyätŋqä diŋqe, tuwaŋuä maqiyqä yanä.
9 Nena baiyabowbonen isan i men ta akikirumamih, anayabin nati i God taiyuwin kwa ebi’obaiyi mi’itube taituwa bairi kwaniyabowbonen kwanama.
10 He näqŋqä ae ämepu, ämaqä quuvqä heqiyqä eeqänäŋä, aŋä qua naqä Masendoniya iu im-imä äpmakäwäŋuwä iuŋqä enyätqäuä. Neyämaqäuä, he suqä iiŋi äpakänä imäkqäpŋqä neŋgaŋgi, maŋä yäŋänäqŋqe, i etqu.
10 Naatu nati na’atube i Masedonia wanawanan kwasinaf Kirisiyan turanah kwabiyabuwih, baise ao’ototofari maiye taitu, nati yabow i tafan kwanaya’abar nara’at, au gagaminaka.
11 He kŋuä yäŋänäqŋqe, quamä qeiqi pmetpŋqä iuŋqä ämapu, he hŋqunä-hŋqunä wäuŋui hiqe imäkäpu, itaŋga hiqä quamä pmeqä du yätamäkqä hiyquätŋqä diŋqe, hiqä hipaitä wäuŋuä iqäpŋqe. Ne he iiŋä imäkqäpŋqä ae etmiŋquä-qe, maŋä yäŋänäqŋqä aŋgi etqu.
11 A yawas wanawanan kakaf i ni’ukwarin, men kwana’ofbonabon, ama gewas isan taiyuw raro nababan, marasika ao kwanonowar na’atube.
12 He quami iiŋä pmapqe, qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä itqäŋuwä iqua henyqe, “Ämaqä äŋguänäŋä-quaiqä” tqaŋgua, he nätmatqä hmbinyqä äwa miqä pmetpnä.
12 Men sabuw tafah kwanitumatum, baise a bowabowamaim Ufun Sabuw maumurih na’in boro dogoroh kwanikitabir kwa hina’iti hinitutumi naatu hinakakafiyi.
13 Ämaqä Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä maeqiyqä iqua, ämaqä ae äwekuwä iqua aŋgi vauqäŋqe, kŋui mindqäŋqä ipu, hiŋuä äqämbu mäpmeqä, huäqä-huŋqä ämepu kŋuä äqiyätqäŋuwä iquayi. Neyämaqäuä, he iiŋä eŋqä-pa pmeqäŋqe, “Ämaqä quuvqä eqiyäpu, quwqä aŋä näweqämqä äwätqäŋuwä iquauŋi, squä wimeniqätiyä” tpiyä diŋqe, he näqŋqä metpŋqä äneŋgi.
13 Taitu tuwai’inah aki akokok kwa turobe kwanaso’ob, sabuw baitumatumayah himomorob isah, saise boro men kwaniyababan kwanarerey kwanekwan, sabuw aurih baitumatum en, tibiyababanabe kwaniyababan kwanarereyamih.
14 Iiŋä iqäŋqe, ne eeqäpnä quuvqä tiiŋä äyä eqiyätqäŋu. “Jisasi Iqu äpäkonätä aŋgumä ävaukqeqä. Iiŋä dutaŋi, Iqueä yäŋänäqŋqeutaŋi, ämaqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iquauŋi, Goti Hanjuwä Iqu aŋgi ävauqumuatätä, Jisasi Iqutä ätuma quvepäniqeqä.”
14 It i tabitumatum Jesu morob, naatu morobone misir maiye. Imih tabitumatum sabuw iyab Jesu hitumitum himomorob God boro nabuwih Jesu bairi hinama.
15 Iiŋiŋqä, ne Naqä Iqueä kukŋui ämetanä, awi tiiŋä etätqäŋu. “Ne häŋi, Naqä Iqu aŋgi äquvepätqäŋgaŋqä yqänä äpmamitatqä iqune, ämaqä ae äpäkonätqäŋuwä iquauŋi, hiŋuiqä mäwimeqä yaniqueqä.”
15 Iti i Regah ana tur kwa abi’obaiyi. It iyab yawasit tama’am, Regah namatabir nanan ana veya it boro men sabuw murumurubih aunah tani’iyon tananamih en.
16 Ii tiiŋä timäuniqe. Naqä Jisasi Iqu, Kiqä-kiuä maŋä yäŋänäqŋqä tqaŋga, Iqueqä ynaunjqä huizi iquautaŋä naqä iqu-pqe, maŋä inä tqaŋga, Goti Hanjuwä Iqueä hääwi äkakä inä tqaŋga, Naqä Iqu qäukuä yäŋisa quvepäniqe. Iŋgaŋi ämaqä Iquenyqä quuvqä eqiyäpu äpäkonätqäŋuwä iqua, qu-ganä aŋgi vaupnuwi.
16 Anayabin Regah i taiyuwin boro marane natit obaiyunen turamaim niwow nao, naatu Tounamatar hai ukwarin auman fanan nasib God ana tour hinababin naatu sabuw iyab Jesu hitumitum himomorob boro wan hinamisir.
17 Iŋgaŋi iquatä, ämaqä häŋä yqänä äpmamitatqä iqunesä, Jisasi Iqutä qaquvqä yätqä minatuŋquänä yanique. Itaŋga ne Naqä Iqutä, häŋä hea ique-ique anä pmetanique.
17 Imaibo it iyab nati ana veya’amaim yawasit tanama’am boro nabora’ahit tanayen sakuk wanawanan tanarun Regah bairi tanitar. Naatu Regah biyanamaim boro bairit wanatowan wanatowan tanama.
18 Iiŋä etaŋgi, hiqä-hiuä kukŋuä tque ätnäpiyitaŋi, yäŋänäqŋqä imäkŋgaŋgpu.
18 Isanimih taiyuw a kou’ay wanawanan iti turamaim kwanibaibaisbonen koufair kwanab kwanama.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Tessalonicenses 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.