1 Timóteo 1
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Nyi Poli Jisasi Kraisi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunji. Goti Häŋä Inequmuatqä Iqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä kŋui yäŋänäqŋqä ävanä äpmeŋquä Iqutä, Iquaqu änändowatkiyi.
1 Ayu Paul, Keriso Jesu ana tur abarayan, naatu God ata baiyawasenayan fair itu naatu iyunu atit Keriso wanawananamaim ata baitumatum itutut imaim nuhit fot tama’am i afafaram.
2 Timoti, si quuvqe, nyi eqiyäŋqä-pa eqiyäŋä-qae, si ŋqä ymeqä naqä-qakuä-qukiyi. Nyi tuwaŋuä tä sinyqä äväwqatqä. Goti Hanjuwä Apiqutä, itaŋga Jisasi Kraisi neqä Naqä Iqutä, Iquaqu nätmatqä äŋguänäŋi hiŋgi vqetä, qeqä-tmäkqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä ktapinyä.
2 O Timothy isa iti fef akikirum, ayu natu anababatun baitumatumayan. Isa ayoyoyoban baiwanbabanen, manaw kabeber, tufuw Tamat God naatu ata Regah Keriso Jesu’une isa nama.
3 Nyi Masendoniya-täŋä iŋgisaŋqä äwätmäŋga äktkqä-pa, ämaqä, Goti Hanjuwä Iquenyqä näqŋqä ävätqäŋuwä hŋqua, kukŋuä qäyasäqi matqä ipŋqä diŋqä tutŋqe, aŋä-himqä Epäsäsi iu qae pma. Ämaqä iqua, kukŋuä naqä-qakuä Goti Hanjuwä Iquenyqä tnätaŋgqe ämepu matqä, qämä-qämä ipu, ämaqeuŋi näqŋqä qäyasäqi ävätqäŋuwä iquayi.
3 Ayu o aihamiy au Masedonia anan ana veya, o au’uwi na’atube Ephesus imaim inama saise sabuw afa o iso’obaka ina’uwih baifuwen tur sabuw tibi’obaibiyih hinihamiyen,
4 Qu quwqä kaqä-kawäkauqä yoqeŋqätä, aeqä kukŋuiŋqätä, kuapänä ätätqäŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu wäuŋuä imäkqeuŋi yätamäkqä miqä, kukŋuä hiŋginä timäuqäŋqe, si kukŋuä yäŋänäqŋqä tu. Goti Iqueqä wäuŋui, quuvqä heqiyqä dutanä timäunä.
4 binanakwar hai yabih en naatu hai a’agir hai gin teyowayow i hinihamiyen, anayabin nati turamaim gamin emamatar, naatu men yait ta ibais baitumatumamaim God ana bowabow ebowabowamih.
5 “Maŋä tuvä” äktqe, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu witŋqä äktqä. Ämaqe, qeqä-quuvqä yäpä imŋi ikikinyäŋä imbu, “Goti Iqueqä hiŋuä iqi quvqä maequnjqä” kŋuä indqämbu, ga quuvqä naqä-qakuänäŋä eqiyätaŋgpqetaŋi, suqä ämaqeŋqä äwiŋqä iqu witänä.
5 Iti roube’aten tur ana’an gagamin i yabow, imih sabuw ini’obaiyih yabow hinaso’ob gewas, dogoroh naniyan hinab kakafin gewasin hairi hinakusib gewas naatu baitumatum anababatun auman hinaso’ob gewas.
6 I etaŋgqä-qe, ämaqä hŋqua, suqä iuŋi tuwä äwiyäpu, hänaqä hui-mända äwäpu, kukŋuä hiŋgiŋqä dinä ätätqäŋuwi.
6 Sabuw afa sinaf iti gewasih i hihamiyen, naatu tur hai yabih en hibow imaim hio tebowabow.
7 Qu Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä wipŋqä wiŋgaŋgqä-qe, quwqä kukŋuä ätätqäŋuwiŋqe, quwqä-quwäŋi näqŋqä maeqä ipu, näqŋqä eäpnä, hiŋgi ätätqäŋuwi.
7 Tekokok ofafar ana bai’obaiyenayah hinamatar, baise men hiso’ob abisa isan teo, naatu abisa isan hifair teo ana’an i men hiso’ob gewas.
8 Ne näqŋqe, ämaqe, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋuä-suqeta, wäuŋui wäŋgima mämiqä, qäyunä ämiquwi, kukŋuä-suqe, äŋguänäŋiyi.
8 It taso’ob ofafar i gewasin ana efamaim tana sisinaf na’at.
9 — ausente —
9 Taso’ob auman ofafar i men sabuw gewasih isah, baise sabuw ofafar asto’obenayah, tafa’asar, bowabow kakafih sinafuyah, God men hisusu’ub, kakafiyinamaim ma’atih, baitafaror atih, hinah tamah asabunuwayah, sabuw asabunuwayah,
10 — ausente —
10 turahinah a’awah ufuh nayah, oro’orot taiyuwih naatu baibin taiyuwih baisesebar kwanekwaneyah, sabuw bain tobonayah, baifufuwenayah naatu kautabitabirayah isah. Naatu sawar afa kakafih hai sinafumaim iti bai’obaiyen gewasin anababatun ebi’ib.
11 Kukŋuä naqä-qakuänäŋä iiŋi, ii kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä Goti Hanjuwä Iqu nyinyqä quuvqä eqiyätä, awä tqämqä ändapkqä-paŋä asä iiŋi. Kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋä iqu, “Goti Hanjuwä Iqu, yäŋänäqŋqä naqänäŋä-täŋä eä, äŋguänäŋä pmeqäŋqä Iquvqä” änatätqäuä.
11 Nati bai’obaiyen i Tur Gewasin God baigegewasinayan naatu marakaw ana God ayu itutumu bitu i wanawananamaim ema’am.
12 Neqä Naqä Kraisi Jisasi Iqu nyiŋqe, “Nyaqä wäuŋui, iqu imäkäŋqiyä” kŋuä äme, nyi yäŋänäqŋqä ändapätä, ändenjikqeŋqä nyi yeeqä itmä, “äŋguiqä” ätquä.
12 Ayu Keriso Jesu ata Regah ana merar ayiy, au bowabowamaim fair itu. Anayabin fufufunu ayu i bosunusunubayan, imih ana bowabow isan rubinu.
13 Kiŋganäŋi, nyi ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iuŋi, quvqä itquamiŋqe.|alt="Upset man walking from others" src="IB-091.jpg" size="col" copy="Illustrations by Dr. Farid Faadil. Used by permission." ref="1:13" Kiŋganäŋi, nyi Iquenyqä kukŋuä quvqä ätätmä, ämaqä Iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iuŋi, quvqä itquetmä, ptqä äqäyäpäsätmä imiŋqe. Nyi suqä iiŋi, Iquenyqä quuvqä maeqiyqä imä, qämä-qämä itmä, ii imäkätqätaŋgqä-qae, Iqu qeqä naqänäŋä änuämäkkqe.
13 Basit ayu marasika i bai’ibayan, gamin baiyowayan, naatu yau so’aso’arin, baise ayu kabibiru, anayabin ayu men aso’ob abisa asisinaf, naatu au baitumatum en.
14 Iqu qeqä e änuämäkätä, nätmatqä äŋguänäŋi aaŋä kuapänä qäpu maeqä yätqä hiŋginä ändapätä inyimäkqaŋgi, nyi Iquenyqä quuvqä eqiyätmä, ämaqeŋqä ŋqä qeqä-quuvqä yäpä tämda änyinätqäuä.
14 Ata Regah manaw kabeber ayu tafau yan isuwai re awan karatan, naatu baitumatum yabow hairi ata Regah Jesu Keriso wanawananamaim ayu itu.
15 Kukŋuä, “Kraisi Jisasi Iqu, ämaqä suqä quvqä imäkqä iquau, häŋä iqumuatätŋqä, qua täuŋqä äpqäqeqä” ätnäŋqä iqu, aaŋä naqä-qakuänäŋä ätnä. Ämaqä eeqänäŋi, qu kukŋuä ique ämepu, quuvqä eqiyqäpŋqe. Ämaqä suqä quvqä imäkqä huizi iuŋi, nyaqä suqä quvqe ämäwqätäutä, hiŋuiqä ätimäuä.
15 Iti tur i tur anababatun kwanitumatum, Keriso Jesu i sabuw hai kakafihine baiyawasih isan tafaramamaim na, naatu sabuw wanawanahimaim ayu i kakafu anababatun.
16 Nyi iiŋunä qäyä etaŋgqä-qe, Iqu nyinyqä qeqä änuämäkkqe, tiiŋäŋqeyi. Ämaqe, qu Jisasi Kraisi Iquenyqe, “Iqu ämaqä suqä quvqä imäkqaŋguwä iuŋi, qeqä imäŋqeuta kima maqänä mävqueqä” näqŋqä nyita mapŋqeŋqeyi. Ämaqä qänaknda epqä iqua, qu nyita Ique äqunäpu, Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, häŋä hea ique-ique pmeqä mapnuwäŋqeŋqä.
16 Ana’an nati isan God ayu kabibiru, saise ayu kakafu anababatun wanawana’umaim Keriso Jesu ana yatenub tutufin etei sabuw iyab boro hinabitumatum ti’obaiyih hita’itin hitan ma’ama wanatowan hitab.
17 Iqu Ämiqä Naqä hea ique-ique Pmeqä-qu eä, Mäpäkoŋqä-qu eä, ämaqä-pqe Iqueŋi, hiŋuä mäquŋqe, Iqu Goti Hanjuwä Iqunä etaŋgi, yoqä naqe, hea ique-ique Iqueqänä äwi. Iiŋi aaŋä naqä-qakuänäŋi.
17 Naatu wanatowan ana aiwob, morob atin, wa’iwa’irin, God ta’imon, i akisinamo tanifai, naatu tanabora’ara’ah wanatowan, wanatowan! Amen.
18 — ausente —
18 Timothy ayu natu, iti raube’aten tur abit i abisa marasika dinab o isa hio hairi ta’imon, saise iti tur ini’ufunun baiyow gewasin iniyow,
19 — ausente —
19 baitumatumamaim inabat anot narerekab gewas. Anayabin sabuw afa hai not men rererekab hai baitumatum hibai hin ar koun hiyen hikufufufur.
20 I äpmeŋuwä iutaŋä hŋquaquvi, Himeneasi iqutä, Aleksandä iqutäyi. Iquaqu, Goti Hanjuwä Iquenyqä kukŋuä quvqä hui inä matqä danä inyiyäŋqä näqŋqä mayŋqe, nyi iquaquiŋi, Setänä Goti Hanjuwä Iqutä mäkä-huŋqä iqueä hipa iqi äwikqe.
20 Wanawanahimaim i orot rou’ab Haimeneus naatu Alexander hairi, ayu Satan umanamaim aya saise hinaso’ob God isan men hinigigim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Timóteo 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.