1 Pedro 1
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Nyi Pitä ämaqä Jisasi Kraisi Iqu kukŋuä awä tuäkiqämqä änändowatkqä iqunä, he qokä-apäkä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ekqä iquenŋqä nyi tuwaŋuä tiiŋä äqiyqä. He aŋä-himqä naqä-qakuä hiqä maitaŋgi, qua Pondisi iu, Galesiya iu, Kapatosiya iu, Eesiya iu itaŋga Bitiniya iu äpmakäwäŋuwä iquenäŋqe.
1 Ayu Peter Jesu Keriso ana tur abarayan, kwa isa a fef akikirum, God ana roubinen sabuw naatu touman sabuw na’atube earuwsabuy kwatit nanabin Pontus, Galasia, Capadosia na naatu Asia, Bitiniya wanawanan kwa ma’am.
2 Goti eeqänäŋiuqä Kaniqu, nätmatqä änä timäutŋqä iiŋqä näqŋqä eä, atäuŋuä heyqaŋgi, Dŋä Äŋguä Iqu, he Goti Hanjuwä Iqueqä ämaqä hipŋqä emäkkqe. Iiŋä etaŋgi, he qätä äwiyäpu qänaknä ipu, itaŋga he äŋguänäŋä hipŋqä, Iqu Jisasi Kraisi Iqueä häŋeqetä emŋqäyqäŋqä atäuŋuä ekqe. Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi vqetä, äwqä haŋuä iŋqä pmeqetä, aaŋä kuapänä etapquä.
2 Kwa i Tamat God ana kokomaim rubiniy naatu i ana Anun Kakafiyinamaim kwa iwani i ana sabuw kakafiyin kwamatar. Jesu Keriso kwanabosiyasiyar naatu i ana rara’amaim nakusouwi uhew kwana matar. Karam kwa biyane, manaw kabeber naatu tufuw naya’abar nara’at.
3 Ne Goti Hanjuwä Iqueä yoqe, haqä matnämäuatuŋque. Iqu neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqueqä Goti Iqu eä, Iqu Iqueqä Kaniquvi. Iqu nenyqä qeqä kiiŋä natmäkätŋqä-qae, neŋi änyä-häŋi änanyquäqe. Iqu Jisasi Iqueŋi, qua buta häŋä ävauqumuatkqeta, ne änyä-häŋä iiŋi, nätmatqä äŋguänäŋä Goti Hanjuwä Iqu nätapäniqŋqä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämenä, hiŋuä äqänanä pmetatuŋquä, änanyquäqe.
3 God wabin tanabora’ah it ata Regah Jesu Keriso Tamah. Anayabin it isat ana baiwanbabanen i ra’at, Jesu Keriso morobone mimisir imaim yawas boubun itit. Imih it abistan isan tanotanot i nuhifot tama’am.
4 Nätmatqä äŋguänäŋä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu hiyaqŋqä qäukuä haqä yätu ämitqäuä. Qäukuä yäŋiŋi, nätmatqä iiŋi, qui mimäkŋqä itä, pizqä miqä itä, qäpu maeqä yäniqe.
4 Imih it au nat tananuw God ana baigegewasin totobuyoy ana sabuw isah maramaim ya ti’inu’in tanabow. Nati sawar boro men hinamun, men hina’af, naatu men hinakusaisirih.
5 Heŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqä iqu, hiqä quuvqä heqiyqä duŋi, qui mimäkŋqä danä ipŋqä, häŋä iqumuatqä duŋqä ämeyänä. Häŋä iqumuatqe, ae näwi, ätnäŋäqi yäpakäŋga timäunä.
5 Iti sawar i kwa isa, baitumatumamaim God ana fairamaim tafafar yawas bait isan God yabuna yomaninamaim nabow natit hinirerereb.
6 He iiŋqe aaŋä yeeqä naqänäŋä äyä itqäŋä. He täŋgaŋi haŋä-iqä huitaŋä-huitaŋä etapätqätaŋguwi, qäyä ämepu, haŋä-iqä iiŋi hŋgaŋqä mämeqä danä, yeeqä yqänä itqäŋä.
6 Iti isan kwa boro gagaminaka kwaniyasisir, baise anotanot mar kikimin boro kwanibiyababan, anayabin kwa boro yare ta ta wanawanan kwanarun kwani’akir.
7 Haŋä-iqä iiŋi, qu mbqä golqä yamwiqä tä du häkiyä äyäqiyätqäŋuwä-pa, heyaqä quuvqä heqiyqä yamwiqä eyätä, ii emetqäuä. “Naqä-qakuä mbqä golqä tiyä, hui tiyä” tpu, yamwiqä tä du häkiyä qäyä yäqäpqä-qe, qui imäknäniqe. Heyaqä quuvqä heqiyqe, mbqä golqä qui mimäkŋqä äŋguänäŋä ämitqäŋuwä duŋi, ämäwqätäuä. Ga heyaqä quuvqä heqiyqä yamwiqä iiŋi, tiiŋä mänätquequänä. Jisasi Kraisi Iqu, hiunji yäpakä ätnäŋäqi äti ätimäutäqäŋgaŋi, henyqä yeeqä naqänäŋä itä, yoqä naqä etapätä, yäniqä iiŋqe.
7 Sawar iti temamatar i kwa a baitumatum efufufun, saise kwa a baitumatum boro narusouw niturobe. Routobon iti na’atube emamatar i gold te’afun terurubunai ana gewasin tebaib na’atube. Baise, kwa a baitumatum ana gewasin i ra’at gold natabir. Imih a baitumatum wainaben wanawanan narun fair nabaib ufunamaim boro nanawiy bora’araten fair baifa’en nit, Jesu Keriso nabirerereb ana veya’amaim.
8 Hiŋuiqändä, täŋgatäŋi, he Iqueŋi hiŋuä mäquŋquä ipiyä-qe, hiqä äwqä imŋi, he Iquenyqä henyätaŋgi, quuvqä eqiyäpu, yeeqä naqänäŋä äyä itqäŋä. Yeeqä iqä iiŋi, aaŋä naqänäŋi, ämaqäpqä hŋqu, “Iinjqä-iinjqe” änä mätqä yänä. Ii yeeqä iŋqä qua täuŋi, näwinyä eeqänäŋi ämäwqätäuä.
8 Basit men kwa’i’itin baise isan kwabiyabow, men kwa’i’itin baise kwabitumatum. Naatu iti yasisir i igewasin kwanekwan, men karam boro isan tanao taniduduramih.
9 He hiqä Iquenyqä quuvqä eqiyätqätaŋguwiŋqe, ga Goti Iqu heŋi, aŋgumä häŋä emäkäqumuatätqätaŋgqeŋqä, he yeeqä iuta itqäŋä.
9 Anayabin ayub ana yawas bain isan ana ef i baitumatum akisin.
10 — ausente —
10 Dinab oro’orot afa manaw kabeber God nabit isan hio kwanowar naatu nati yawas ana’an isan hamenamo yatehnub erekakaf hinuwet men kafaita.
11 — ausente —
11 Imih i tita’urin isan hinuwet mar biy boro namatar naatu boro mi’itube namatar. Keriso Anuninimaim dinab oro’orot iwanih hai tur eowen, Keriso nabi’akir ufunamaim wabin gagamin hinifai hinabora’arah.
12 Qävqä i iqaŋguwäŋga, Goti Hanjuwä Iqu iquauŋi, kukŋuä iiŋä ätäpu, yätamäkqä quwqä-quwä imbŋqä maetqe, he heyätŋqä iiŋqä ämotquakqe. Täŋgaŋi Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Dŋä Äŋguä Ique qäukuä yätuta dowatämepqaŋgi, ga Iqueqä yäŋänäqŋqetaŋi, ämaqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä-tqä iqua, Goti Iqu aŋgumä häŋä equmuatqäqeŋqä, ae awä äyä etätqäŋuwi. Iiŋqe, eŋätqä iqua-pqe, näqŋqä mapŋqä äwinyä.
12 God ana dinab oro’orot isah irerereb abistan i hisisinaf i men taiyuwih isah hibowabowamih baise i kwa isa hibow. Naatu sawar abisa inu’in kob abarayah tur gewasin hibai hina boun hiorereb kwanonowar. I Anun Kakafiyin marane hiyafar re’ere ana fairamaim kwa isa hibinan kwanonowar. Naatu iti sawar isah tounamatar auman tekokok kwanekwan hinaso’ob.
13 Iiŋä etaŋgqä-qae, he hiqä kŋuä indqäŋqe, wäuŋuä iqäpŋqä indqänäpu, hui äpipu hiŋgi päkäpäkä miqä danä ipŋqe. Nätmatqä äŋguänäŋä, Jisasi Kraisi Iqu ätnäŋäqi äti timäuqaŋga Goti Hanjuwä Iqu etapäniqä iuŋqä, kŋuä yäŋänäqŋqä iqä ämepu, hiŋuä äqämbu pmepŋqe.
13 Isan imih a not kwabogaigiwas bai’a’it isan, matatoniwa’an kwa anuhifot anababatun baigegewasinamaim kwanayai, ana maramaim Jesu Keriso nabirerereb kwa boro nit kwanab.
14 He ymeqä qätä ipu, qänaknä iquenjä-qae, he änyä maqŋqä qämä-qämä ipiyäŋga, qänaknäŋi eŋqä hiqä du imiŋuwä-pa, miqä danä ipŋqe.
14 Kwa i fanabow kek na’atube men kakafin ana naniyanamaim kwa ayawas nabonawiy marasika kwama’am na’atube kwanama’amih.
15 Ga he tääqä etätmeqä Iqu, suqä ikikinyäŋä imäkätŋqä-pa, he-pqe iunä imäkqäpŋqe.
15 Baise nati efanin God kwa eafi i kakafiyin, imih mar etei asinafumaim kakafiyi kwanama.
16 Nyi iiŋä, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, “Nyi suqä ikikinyäŋä imäkqunä eŋqe, he-pqe asä iiŋä imäkqäpŋqeqä,” tnätaŋgi i etqä.
16 Buk Atamaninamaim eo, “Kwa etei i kakafiyinamaim kwanama, anayabin ayu i kakafiyinamaim ama’am.”
17 Goti Hanjuwä Iqu, neqä yoqä naqe, himä-huiwä iuta minewäsäuqä yänä. Iqu ne hŋqunä-hŋqunä, neqä suqä imäkätuŋqueta, asänä newäsäunä. He Iquenyqä tääqä ätäpiyäŋgaŋi, “Apiqukiyä” äyä ätätqäŋuwi. Iiŋä etaŋgi, he qua täu yakuä äpmapiyäŋgaŋi, Iqueqä yoqä naqeŋqä kŋuä indqämbu, suqä äŋguä du pmepŋqe.
17 God kwa Tamat kwarouw isan kwayoyoban, i sabuw etei hai bowabowamaim efufunih naatu men yait ta oukoun ebatabat. Kwa i nanawan sabuw na’atube iti tafaramaim kwama’am, imih God isan kwanabir. Isan imih mar etei a bowabowamaim God isan kakaf nama. Kwa a yawas tutufin iti tafaramamaim kwanama.
18 — ausente —
18 Anayabin kwa kwaso’ob, kwa a’a’agir hai yawas kakafin hiyabunibun ra’iy na, ine Keriso kwa tubuni botaiti. Iti men boun gold o silver biyan ana gewasin ekukusaisir na’atube.
19 — ausente —
19 Baise Keriso ana rara uhew bitan lamb, boubun biyan gewasin aurin feher en imaim tubunit.
20 Qua tqu änyä etaŋga, Goti Hanjuwä Iqu, Kraisi Iquenyqä näqŋqä eätä, atäuŋuä ikqä-qe, hiunji yäpakä täŋgaŋi, henyŋqä ätnäŋäqi äti imäkqi.
20 Tafaram matara’e ana veya God Keriso rubin, kwa baiyawasi isan naatu boun iti yomaninamaim kwa isa irerereb kwa’i’itin.
21 Iqu yätamäkqä heyqaŋgi, Goti Hanjuwä Iquenyqä quuvqä eqiyätqäŋä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueŋi, qua buta ävauqumuatätä, yoqä naqä vqaŋga, he Iquenyqä quuvqä eqiyäpu, Iqu äŋguä emäkäniqeŋqä, kŋuä iqä yäŋänäqŋqä ämapu, hiŋuä äqämbu äpmeŋä.
21 I wanawananamaim kwa God kwaitumitum, morobone i yawas misir naatu aiwob God itin. Imih kwa a baitumatum naatu a nuhifot God wanawananamaim ema’am.
22 — ausente —
22 Kwa i boun turobe kwabobosiyasiyaramaim kusouwi uhew kwamatar, imih a yabow a’ofonah isah i gewasin maiyow, dogor babanika a’ofonah isah kwaniyabuwih.
23 — ausente —
23 Anayabin kwa i God ana tur yawasin naatu wanatowanin kwanonowar imaim yawas boubun kwabai maiye. Ana’itinin iti tur i ub yawasin kwabai men murubin ana ubamih, baise wanatowan ana ub kwabai boro nama wanatowan.
24 Ämaqä eeqänäŋi, qätaqä eŋqä-pa yäuä päpnä.|alt="daisy-like flowers" src="DN00425B.tif" size="col" loc="1 Pet 1:22-25" copy="Illustrations by Darwin Dunham, © United Bible Societies, 1989." ref="1:24" Iiŋqe,
24 Buk Atamaninamaim eo,
25 Iŋäqe, Goti Hanjuwä Iqueä kukŋui, qäpu maeqä hea ique-ique wiqeqä” ätnä.
25 Baise Regah ana tur ikwah sawar nama wanatowan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Pedro 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.