1 Coríntios 3
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Nyämaqäuä, hiŋuiqänäŋi nyi kukŋuä awi, ämaqä, Dŋä Äŋguä Iqueqä yäpä iqi ae äpmeŋuwä iquau, ätuätŋqä du maetqä itmä, ämaqä, quwqä äwiŋqä dunä äpmeŋuwä iquautä, Kraisi Iquenyqä quuvqä änyä qe eqiyätqäŋuwä iquautä, ätuätŋqä-pa, äyä etkqe.
1 Taitu ayu men karam boro sabuw iyab God Anunin hibai hima’am au’uwih na’atube kwa au’uwimih. Baise tafaram ana naniyanamaim au’uwi, anayabin kwa a baitumatum Keriso wanawananamaim men ra’at. Kwa a’itinin i kek sosof na’atube.
2 — ausente —
2 Imih kwa i boro kek sosof na’atube anitomani, men bay mafur anit, anayabin kwa bay aanin isan wa’ar men hiyen, tur anababatun wa’ar men hikufot nati bay isan.
3 — ausente —
3 Kwa ama ana itinin i boro’ika tafaram ana yawasamaim kwama’am, anayabin kwa boro’ika kwama kwabibobowen, taiyuw nena kwabigamigam, imih nati ebi’obaiyit, kwa i tafaram nowan naatu tafaram ana naniyanamaim kwama’am.
4 Ii tiiŋi. Hŋquenä, “Nyi kukŋuä qäte, Poli ique wimqänä” tqaŋgä, hŋquenä, “Nyi kukŋuä qäte, Apolosi ique wimqänä” ätätqäŋuwi, ii ämaqä qua täutaŋä iqua eŋqä-ma äpmaka wätqätaŋgpi ämotquequänä.
4 Imih orot ta kuo, “Ayu i Paul abi’ufunun,” orot ta kuo, “Ayu i Apollos abi’ufunun.” Nati na’atube kwabiwa’an ana itinin kwa i tafaram ana sabuw tisisinafube kwama kwasisinaf.
5 Iŋi he yenyqä näqŋqä mapŋqä diŋqe, nyi tiiŋä etmä, “Ye qäquye, yoqä maiquve etaŋgi, Naqä Iqueqä wäuŋuä-wiyquveyi. Iqu Kiqä-kiuä wäuŋuä kikiŋä äyätapkqä iutaŋi, ye kukŋuiŋqä awä hetqaŋgueäŋga, he Kraisi Iquenyqä quuvqä äyä eqiyätqäŋä.”
5 Men kwananot Apollos i orot na’in, naatu men kwananot Paul i orot na’in, En. Aki i God ana akir wairafi, imih kwa aibaisi kwana God kwabitumitum, nati i aki ta’ita’imon ai bowabow God biti’imaim abowabow.
6 Apolosi iqutä nyitäŋi, yeqä wäuŋui tiinji. Nyi nätmatqä piiki vowä mäwäwqä iqunä etaŋgä, iqu zquvätŋqä eqä vqäwqä iquvi. Itaŋga Goti Hanjuwä Iqu bakä äukauäpu, naqä epŋqä Imäkqä Iquvi.
6 Ayu ub atanum, Apollos ufu na tafan harew rir. Baise God akisinamo iwa’an ub kuboun yen ra’at.
7 Ämaqä piikä vowä mäwäwqä iqutä, eqä vqäwqä iqutä, iquaqu yoqä maeqä, hiŋgiŋqe. Mä bakä äukauäpu, naqä epŋqä imäkqäwätŋqä Iqu, yoqä-täŋä Iquvi.
7 Orot yait ub tatanum naatu orot yait harew ririr i men abisa hiwa’an matar. Baise God akisinamo ub kaif yen ra’at
8 Ämaqä piikä vowä mäwäwqä iqutä, eqä vqäwqä iqutä, qäquaqu Naqä Iqueqä wäuŋuä imäkqä-quaquvi. Iŋi mbqä meqäŋgaŋi, iquaquvqä wäuŋui äänä-äänä imisiyqä iuta manyiyi.
8 Orot yait ub tatanum naatu orot yait harew ririr hairi hai not i ta’imon hinot hisinaf. Imih God boro ta’ita’imon hai bowabowamaim hibowabow isan nibaiyanih.
9 Nyi Poli iqundä, itaŋga Apolosi iqutäŋi, ye Goti Iqueqä wäuŋui anä imäkätqäŋueä iquve etaŋgi, he Iqueqä wäuŋuä eŋqä-ma änyäŋuwä iquenji. Itaŋga he Iqueqä aŋä inäŋä etaŋgä, Iqu yqänä ämätätqäuä.
9 Anayabin it etei i tai’ofbonen God isan tabowabow, imih kwa dogor i God ana me naatu ana bar.
10 — ausente —
10 Manaw kabeber Godane abai, bar ana wabat arouw, wowab so’obayah tewowowab na’atube. Naatu orot afa iti bar ana wabat tafanamaim hibat tewowowab. Baise orot ta’ita’imon matah toniwa’an bar hinanutitiy gewas hinawowab.
11 — ausente —
11 Anayabin God i bar ana wabat ta’imon maiyow Jesu Keriso akisin bai ata wabatamih rouwika.
12 Ämaqä aŋä siyaundqä tqueqä haqeqi ämätäpiyäŋgaŋi, hŋqua golqetä, silpaitä, hikä mbqä naqäŋqä imäkätqäŋuwitä, mätäpnä. Nätmatqä iiŋä iqua, äŋguänäŋä eä, äpakänä witäniqe. Itaŋga hŋqua, zä-yäŋitä, qoetä, kuä-witqä yäŋitä mätpnä. Iiŋä iqua äpakänä mäwiqä, qui maqänä imäkmbnä.
12 Imih orot ta ta boro gold, silver, agim biyah rurumih, ai maiyow, raiyarayar o geyagey rourihimaim boro iti wabat tafan hinawowab nayen.
13 Qänakŋi, hiunji, Goti Iqu atauŋä ikqä iqu timäuqaŋgaŋi, quwqä wäuŋuä iiŋä imäkmitpqe, ätnäŋäqi timäuänä. Hiunji iqu, tä eŋqä-paŋä ätimäuätä, ‘wäuŋui äŋguä imäkätqäŋuwiqä, ä quvqä imäkätqäŋuwiqe’, tä iqunä iqunänä.
13 Naatu orot ta ta hai bowabow etei boro nibebeyan, anayabin nati ana veya’amaim marakaw boro nakusisiar nare, naatu wairaf nato’ab ata bowabow nafufun etei hina’arat hinadew hinare. Imaibo bowabow yabin anababatun boro nirerereb.
14 Ämaqä aŋä e imäkmitpqetaŋä hŋqu, iqueqä aŋi tä maŋqä äŋguä ämätnäŋqe, iqu iqueqä wäuŋuiŋqe, kimaŋi ämenä.
14 Naatu bar nati wabat anababatun tafanamaim arahina’e ebatabat wowabayan boro ana baiyan nab.
15 Iŋä-qe, ämaqä hŋqu iqueqä aŋi quvqä etaŋgi, tä hämänä äŋgqe, ii tiinji. Iqu iqueqä wäuŋui aŋgi mimäkqä yäniŋqä, qui hämänä qe imäkŋgi. Iŋäqe iqu iqueqä-kiuäŋi, tä maŋqä itä, quuvqenä äkitqä-qe, kima meqä maequ, häŋä hea ique-ique pmetänä.
15 Baise orot yait ana bar wairaf ea’arah ana sawar etei boro na’arah ni’en, naatu orot boro nayawas, nayayawas ana itinin i wairaf wanane bihir titit na’atube.
16 Hiqä-hiuäŋi, he Goti Hanjuwä Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä tŋäŋqä etaŋgä, Iqueqä Dŋä Äŋguä Iqu, heyaqä yäpä imä äpmeŋqeŋqe, he maqŋqätanä?
16 Kwanaso’ob kwa biya i anababatun God ana kwafiren bar, naatu God Anunin Kakafiyin i kwa wanawanamaim ema’am.
17 Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋi, ii pmua eä, Iqueqäŋqänä ämätnäŋqe, ii he qäquenji. Iiŋä dutaŋi, ämaqä hŋqu, Goti Iqueqä aŋi qui imäkätqä etaŋgutqe, Iqu iqueŋä-pqe qui inä imäkäŋqiyä.
17 Orot yait God ana bar egugurus, God boro ibo nagurus, anayabin God ana bar i kakafiyin naatu kwa biya i nati bar.
18 He quaŋgä ätnäpu, “Ne näqŋqä-täŋuneyqä” ätnätqäŋuwä iquenä, aŋgumŋi matqŋqä änyiŋgi. Iŋi ämaqä hiyaqä awä iqisaŋä hŋqua, ämaqeuqä hiŋuä iqiŋi, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä-qua epiyiŋqä wopqä imitpqe, iqua, iquauqä hiŋuä iqiŋi, näqŋqe äwa ipu qämä-qämänjqä-qua äpmenjaqämbiyi, qänakŋi Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä-qua aŋgumä epnä.
18 Men taiyuw kwanifufuwimih. Orot ta kwa wanawanamaim nanot nao ayu i not wairafu iti tafaram wanawananamaim. Kwaihamiy taiyuwin ifuwifuw, saise i ana baifufuwenamaim boro ana not narerekab.
19 Ii tiiŋä dutanji. Qua täutaŋä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqe, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, ii qämä-qämä iqä eŋqä-paŋä iiŋi. Nätmatqä iiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋi äqänä. “Ämaqä, ‘Ne äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋuneyqä’ kŋuä ävätŋqä hŋqua, huiziquau ämäwqätäupŋqä wäuŋuä imäkätqäŋuwä iuŋi, Goti Iqu hiŋi-hiŋi iwimäkqaŋguti, quwä mäuŋguatmbnä.”
19 Anayabin tafaram ana ukwar rerekab God matanamaim i yabin en. Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube. “Sabuw not wairafih hai so’obamaim taiyuwih hai warasa hiyai buwih tere’ere.”
20 Itaŋga Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä-pqä hŋqu, inä äqänä. “Ämaqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä kuapä-täŋä iqua, qu wäuŋuä nätmatqä äänä imäkpŋqä kŋuä indqäŋgaŋguwiŋqe, Naqä Iqu, quwqä kŋuä indqäŋqä iiŋi, häukuä mäwqiyqä itŋqä etaŋgqeŋqä, näqŋqä ae äme.”
20 Naatu Buk Atamaninamaim iban eo maiye, “Regah sabuw etei hai not naatu hai so’ob wanawanan nutitiy i’itin i nikuwat.”
21 Iŋä etaŋgi, he ämaqä hŋqueqä yoqe haqeqä mamäuqäŋqe, vquatämäupu. Nätmatqä eeqänäŋi, ii hiqä yätamäkqäŋqä eä.
21 Isan imih sabuw abisa tisisinaf isan men kwana bora’ara’ahihimih, anayabin sawar etei kwa nowa.
22 Ii tiinji. Poli iqunŋä-qe, Apolosi iquŋä-qe, Pitä iquŋä-qe, qua tquŋä-qe, häŋä-pmeqä iquŋä-qe, äpäkoŋqä iquŋä-qe, nätmatqä täŋga äwiŋqä-pqäŋä-qe, qänaknda witäniqä-pqäŋä-qe, eeqäpnäŋi hiqeqä, etqä.
22 Paul, Apollos, Peter, me tafaram, yawas, o morob, mar iti boun enan, o mar boro nanan, iti sawar tutufin etei i kwa nowa.
23 Itaŋga he Kraisi Iqueqä etaŋgä, Iqu Goti Iqueqä-qu eä.
23 Kwa i Keriso nowan naatu Keriso i God nowan.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.