1 Coríntios 1
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs NAA
1 Tuwaŋuä tä, nyi Poli iqunä äqiyqä. Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä äwiŋqä dutaŋi, tääqä ändätmetä, Kraisi Jisasi Iqueqä wäuŋuä imäkqämqä änändowatkqä iqunji. Itaŋga Sostenisi, neqä neyämaqä Jisasi Iquenyqä quuvqä anä eqiyätuŋquä iqu, nyitä anä äpmeŋue.
1 Paulo, chamado pela vontade de Deus para ser apóstolo de Cristo Jesus, e o irmão Sóstenes,
2 He aŋä-himqä Korinä iu äpmapu, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqeŋqä aquvä äqänätqäŋuwä iquenŋqä äqiyqä. Goti Hanjuwä Iqu, he Kraisi Iqutä ämuäŋmbu, Iqueqä qokä-apäkänä pmetpŋqänä emäkkqe. Hesä, ämaqä eeqäpnäŋä im-imä äpmakäupu, Jisasi Kraisi Iquenyqä tääqä ätätqäŋuwä iquatä, eequenä Iqueqänäŋqä emäkkqe. Jisasi Iqu, neyaqätä, quvaqätä, Naqä inäŋä-quvi.
2 à igreja de Deus que está em Corinto, aos santificados em Cristo Jesus, chamados para ser santos, com todos os que em todos os lugares invocam o nome de nosso Senhor Jesus Cristo, Senhor deles e nosso.
3 Neqä Goti Apiqutä, itaŋga Naqä Jisasi Kraisi Iqutä, qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapäsinyä, äwqä haŋuä imbu pmetpŋqä emäkqinyä.
3 Que a graça e a paz de Deus, nosso Pai, e do Senhor Jesus Cristo estejam com vocês.
4 He Kraisi Jisasi Iqutä ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä qeqä imäŋqeuta hiŋgi etapätŋqä iiŋqe, nyi Iqueŋi, “Äŋguiqe” hiunji ique-ique ätuätqäŋä.
4 Sempre dou graças ao meu Deus por vocês, por causa da graça de Deus que foi dada a vocês em Cristo Jesus.
5 He Kraisi Ique ämuäŋnätaŋguwitaŋi, Goti Hanjuwä Iqu he äwa miqäŋqä nätmatqä aaŋä kuapänä etapätqätaŋgqetaŋi, näqŋqä äŋguänäŋä-täŋä epu, kukŋui awä iinä ätätqäŋä.
5 Porque em tudo vocês foram enriquecidos nele, em toda a palavra e em todo o conhecimento,
6 He iiŋä imäkätqätaŋguwitaŋi, Kraisi Iquenyqä kukŋuä ne awä etätuŋquä di, hesäŋi häukuä witaŋgqe äyä ämotquetqäuä.
6 assim como o testemunho de Cristo tem sido confirmado em vocês,
7 Iutaŋi täŋgaŋi, he neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqu aŋgumä quvepqeŋqä hiŋuä äqämbu äpmapiyäŋgaŋi, wäuŋuä imäkqeŋqä näqŋqe, Goti Hanjuwä Iqu quuvqä imnä vqetaŋi, he hŋquenyqä äwa miqä pmetpnä.
7 de maneira que não lhes falta nenhum dom, enquanto aguardam a revelação de nosso Senhor Jesus Cristo.
8 Iqu aŋgumä äpätqäŋgaŋi, he quvqä maeqä pmetaŋgpi eqänäniŋqä diŋqe, he quuvqä yäŋänäqŋqä eqäka wätqätaŋgpi yätamäkqä eyqa uwquänä.
8 Ele também os confirmará até o fim, para que vocês sejam irrepreensíveis no Dia de nosso Senhor Jesus Cristo.
9 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä Ymeqä, neqä Naqä Jisasi Kraisi Iqutäŋi ämuäŋnanä asänä pmetaniŋquä ae ätänaikqä eäŋque, mänävquatämäuqä itä, Iqueqä ätätqä du qäyunä imäkäniqe. Goti Hanjuwä Iqu iiŋä imäkätqätaŋgqä iuŋqe, nyi Iqueŋi, “Äŋguiqe” hiunji ique-ique ätuätqäŋä.
9 Fiel é Deus, pelo qual vocês foram chamados à comunhão de seu Filho Jesus Cristo, nosso Senhor.
10 — ausente —
10 Irmãos, pelo nome de nosso Senhor Jesus Cristo, peço-lhes que todos estejam de acordo naquilo que falam e que não haja divisões entre vocês; pelo contrário, que vocês sejam unidos no mesmo modo de pensar e num mesmo propósito.
11 — ausente —
11 Pois, meus irmãos, fui informado a respeito de vocês por alguns membros da casa de Cloe de que há brigas entre vocês.
12 — ausente —
12 Refiro-me ao fato de cada um de vocês dizer: “Eu sou de Paulo”, “Eu sou de Apolo”, “Eu sou de Cefas”, “Eu sou de Cristo”.
13 Kraisi Iqu naqä-hŋqunä eŋqe, he iiŋä ändumäkmbu äpmeŋuwi, äänä etaŋgiyi? Ä Poli iqunä heyaqä quvqeŋqä zä-huätati äunätmä äpäkoŋgqätanä? Aaŋqeqä! Ä he asŋä ämakuwi, Poli iqunäuä yoqeta ämakuwätanä? Oeyä!
13 Será que Cristo está dividido? Será que Paulo foi crucificado por vocês ou será que vocês foram batizados em nome de Paulo?
14 — ausente —
14 Dou graças a Deus por não ter batizado nenhum de vocês, exceto Crispo e Gaio,
15 — ausente —
15 para que ninguém diga que vocês foram batizados em meu nome.
16 A! Nyi Stepanasi iquesä ämaqä iqueqä aŋiu anä äpmeŋuwä iutänä äwqäkqe. Iŋäqe, nyi asŋi, ämaqä hui-pqä inä äwqäkqäti, mäwqiyqä ikqäti? Nyi maqŋqe.
16 Batizei também a casa de Estéfanas. Além destes, não me lembro se batizei algum outro.
17 Nyi ämaqä kuapänä asŋä maqiyqä ikqe, ii tiiŋiŋqe. Kraisi Iqu, nyi ämaqä asŋä qäyäkiqämqä mänändowatqä ikqe. Iqu nyi, Iqueqä kukŋuä äŋguä we-huŋqä-täŋi, awä täkiqämqänä änändowatkqe. Itaŋga kukŋuä iiŋä iqueŋi, awä ätätmäŋgaŋi, ŋqä kŋuä iutaŋi, kukŋuä äŋguä äwi-iqe ämetmä, matqä itqäŋä. Nyi kukŋuä iiŋi, ŋqä kŋuä iuta tqä-säpi, Kraisi Iqu zä-huätatä äuŋgqeŋqä kukŋui, yäŋänäqŋqä maeqŋqä qui imäkqämninji.
17 Afinal, Cristo não me enviou para batizar, mas para pregar o evangelho, não com sabedoria de palavra, para que não se anule a cruz de Cristo.
18 Zä-huätatä iqueŋqä kukŋuä awä tqaŋgqe, ämaqä qui hämänä imäkmbnuwäŋqä äpmeŋuwi, qu qätä äwiyäpiyi, ii nätmatqä hiŋgiŋqä eŋqä-maŋä etaŋgi, äqunätqäŋä. Iŋäqe ne ämaqä, Goti Hanjuwä Iqu qui mimäkŋqäŋqä änyä-häŋä inequmuatätŋqä iqune, kukŋuä iiŋi, Iqueqä yäŋänäqŋqä, aŋgumä änävauqumuatätŋqä etaŋgi, äyä äqunätqäŋu.
18 Certamente a palavra da cruz é loucura para os que se perdem, mas para nós, que somos salvos, ela é poder de Deus.
19 Ämaqä, “Kukŋuä ii, nätmatqä hiŋgiŋqeqä” ätätqäŋuwä iquauŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, kukŋuä tiiŋä äqänä äwi.
19 Pois está escrito: “Destruirei a sabedoria dos sábios e aniquilarei a inteligência dos inteligentes.”
20 Itaŋgi ämaqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋä iqua, änääŋqe? Ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iquauŋqe, äänä tmqäti? Ämaqä, kukŋuä äŋguä ätuäpu, huizi iquauqä kŋui mändi äkittqiyqä iquauŋi, squä wimeŋquti? Quwqä näqŋqä äŋguä iiŋi, Goti Hanjuwä Iqu hiŋgiŋqä imäkquänä.
20 Onde está o sábio? Onde está o escriba? Onde está o questionador deste mundo? Não é fato que Deus tornou louca a sabedoria deste mundo?
21 Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqä suqä kŋuä äŋguä iwäsäuqä iutaŋi, tiiŋä imäkkqe. Ämaqä qua iutaŋä iqua, iquauqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä iutaŋi, Goti Hanjuwä Iquenyqe, näqŋqä maeqä itpnä. Itaŋga Iqu tiiŋäŋqä-pqä inä äwinyä. Kraisi Iquenyqä kukŋuiŋqe, hŋqua hiŋgiŋqä qäyä äqunätqätaŋguwä-qe, ämaqä suqä quvqä imäkmitpqä hŋqua, kukŋuä iiŋä iquenyqä quuvqä heqiyqaŋguwä iquauŋi, Iqu qu qui mimäkŋqäŋqä, häŋä imäkäqumuatequänä.
21 Visto que, na sabedoria de Deus, o mundo não o conheceu por sua própria sabedoria, Deus achou por bem salvar os que creem por meio da loucura da pregação.
22 Quuvqä heqäpŋqä diŋqe, Israitqä iqua, nätmatqä yäŋänäqŋqä ämaqä mimäkqänäŋä di-ganä hiŋuä qumbŋqä äwinyä. I etaŋgi Israitqä qäyä etaŋgi huizi iqua, qu kŋui-ganä, “Ne kukŋuä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqä-täŋi, täŋga äwiyätuŋque” mapŋqä äwinyä.
22 Porque os judeus pedem sinais e os gregos buscam sabedoria,
23 Iŋäqe, ne kukŋuä awä ätäkituŋque, ii Kraisi Iqu zä-huätati äuŋgqä iiŋqeyi. Iqu iiŋä imäkkqä iiŋqe, Israitqä iqua, yäŋänäqŋqä maeqä äqumbiyitaŋi, quuvqä maeqiyqä iquayi. Itaŋga huizi iqua, qu kukŋuiŋqe, “Qäyunäŋä hma eä, qäyasäqinjqä” indqänätqäŋuwitaŋi, quuvqä maeqiyqä iquayi.
23 mas nós pregamos o Cristo crucificado, escândalo para os judeus, loucura para os gentios.
24 Iŋäqe, Israitqä hŋqunesä, huizi iquautaŋä hŋquatä, ne Goti Hanjuwä Iqu, Iqueqäŋqä tääqä ae änatätmeqä iqune, Kraisi Iqueqä zä-huätati huŋqeŋqä qätä äwiyanitaŋi, Goti Hanjuwä Iqueqä yäŋänäqŋqeŋqätä, äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeŋqätäŋi, näqŋqä ämetqäŋu.
24 Mas, para os que foram chamados, tanto judeus como gregos, Cristo é o poder de Deus e a sabedoria de Deus.
25 Quuvqä maeqiyqä iquauqä kŋui, quvqä eäŋqe, tiiŋä hitaŋgiyi. Hŋqua kŋui, “Goti Iqueqä näqŋqä hui, qäyunäŋä hma eä, qäyasäqinjqä” indqänätqäŋuwä-qe, iiŋä ma, Goti Iqueqä näqŋqä iiŋi, ii ämaqeuqe, ämäwqätäuä. Itaŋga hŋqua kŋui, “Goti Iqueqä wäuŋuä imäkkqä huiuŋi, Iqu yäŋänäqŋqä maequeqä ämänätquenä” indqänätqäŋuwä-qe, iiŋä ma, Goti Iqueqä wäuŋuä iiŋi, ii ämaqeuqä yäŋänäqŋqä iuŋi ämäwqätäuä.
25 Porque a loucura de Deus é mais sábia do que a sabedoria humana, e a fraqueza de Deus é mais forte do que a força humana.
26 Ŋqä nyämaqäuä, Jisasi Iqu tääqä mänatqäŋga, ‘Äänä-äänä äpmamiŋquätiyä’ tpu, kŋuä indqämbu. Kuapänäŋä hŋquenä, ämaqä qua iutaŋä iuqä hiŋuä iqiŋi, näqŋqä maeqä pmetaŋgä, kuapänäŋä hŋquenä yoqä naqä maeqä pmetaŋgä, itaŋga kuapänäŋä hŋquenä, taqä-tawäka yoqä-maequa epu, eämeqaŋgä äpmamiŋuwi. He hiŋgiŋqä iiŋä pmetaŋguwä iutaŋä iquenä, tääqä äyä etätmakqe.
26 Irmãos, considerem a vocação de vocês. Não foram chamados muitos sábios segundo a carne, nem muitos poderosos, nem muitos de nobre nascimento.
27 Goti Hanjuwä Iqu, ämaqä kŋuä qäyasäqi meqä iquautä, yäŋänäqŋqä maeqä, haŋuä iquautä, atäuŋuä ikqe, ii, Iqu ämaqä qua iutaŋä näqŋqä kuapä-täŋä iquautä, yäŋänäqŋqä-täŋä iquautä womba vätŋqä iiŋqeyi.
27 Pelo contrário, Deus escolheu as coisas loucas do mundo para envergonhar os sábios e escolheu as coisas fracas do mundo para envergonhar as fortes.
28 Itaŋga Iqu atäuŋui, ämaqä yoqä maeqä iquautä, ämaqä, qua iutaŋi quvqä eŋqä-paŋä imäkätqäŋuwä iquautä, äyä ikqe. Iŋi näqŋqetä, yäŋänäqŋqetä, yoqä naqetäŋi, ämaqe, ‘Nätmatqä iiŋä iqua yätamäkqä neyäŋqiyä’ kŋuä indqänätqäŋuwä-qe, Iqu nätmatqä iiŋä iqua, hiŋgiŋqä eŋqä-paŋä imäkätŋqä iiŋqe, ämaqä hiŋgiŋqä hŋquau atäuŋuä ikqe.
28 E Deus escolheu as coisas humildes do mundo, e as desprezadas, e aquelas que não são, para reduzir a nada as que são,
29 Goti Iqu iiŋä imäkkqe, ii ämaqä hŋqu, Goti Iqueqä hiŋuä iqiŋi, kiqä yoqe haqeu mämatnämäuŋqä iquätŋqeyi.
29 a fim de que ninguém se glorie na presença de Deus.
30 Goti Iqu he tääqä i etätmakqetaŋi, Kraisi Jisasi Ique ämuäŋnäŋä. Itaŋga Kraisi Iqu, Goti Hanjuwä Iqueqä äŋguä iwäsäuqäŋqä näqŋqeŋqä Ämänätqueqä-qu eqäqe. Itaŋga Iquesaŋi, Goti Iqu, ne Iqueqä hiŋuä iqiŋi jänänäŋä inemäkätä, Iqueqäŋqänä atäuŋuä äneyätä, itaŋga qui imäkŋqä iuta aŋgi inetmeqe.
30 Mas vocês são dele, em Cristo Jesus, o qual se tornou para nós, da parte de Deus, sabedoria, justiça, santificação e redenção,
31 Iŋi ne Goti Iqueqä kukŋuä iuŋi, tii äqänäŋqä-pa imäkquatuŋque.
31 para que, como está escrito, “aquele que se gloria, glorie-se no Senhor”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.