1 Coríntios 10
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs VC
1 Nyämaqäuä, neqä atqä-awäkiqua Mosisi iqueqä ämiqä yäpä iqi pmetaŋguwäŋga, nätmatqä äwimakqeŋqä kŋuä indqämbŋqä änyiŋgi. Tiinji. Qu eeqänä qaquvqä Goti Hanjuwä Iqu huäŋqä motquetŋqänä haqeqä ekqä ique yäpä iqi äwäpu, Eqä-pŋä Häŋesqä ique qäyakämä ikuwi.
1 {Não quero que ignoreis, irmãos}, que os nossos pais estiveram todos debaixo da nuvem e que todos atravessaram o mar;
2 Ga, qu eeqänä Mosisi iqueä yäpä iqi iqäpŋqä diŋqä, qaquvqä iquesatä, eqä iquesatä, asŋä ämakuwi.
2 todos foram batizados em Moisés, na nuvem e no mar;
3 — ausente —
3 todos comeram do mesmo alimento espiritual;
4 — ausente —
4 todos beberam da mesma bebida espiritual {pois todos bebiam da pedra espiritual que os seguia; e essa pedra era Cristo}.
5 Qu eeqänäŋä asänä i meqaŋguwä-qe, Goti Iqu kuapänäŋä iuŋqe, yeeqä miqä iqaŋgi, pizqä äpäkonäpu, quwqä huiwi, qua aväqŋqeu im-imä äwokäumiŋqe.
5 Não obstante, a maioria deles desgostou a Deus, pois seus cadáveres cobriram o deserto.
6 Nyi nätmatqä iiŋqä awä etqe, ii ktqä naqä-qakuä ämänätque. Mä ne iiŋqe kŋuä indqänätanä, qu nätmatqä quvqe, äŋguänäŋä witaŋgi äqunäpu, äwqä äwivauqaŋgi imäkmiŋuwä-paŋi, ne-pqä iuŋi mimäkqäŋqe.
6 Estas coisas aconteceram para nos servir de exemplo, a fim de não cobiçarmos coisas más, como eles as cobiçaram.
7 Itaŋgi he goti quaŋgä iquauŋqe, Israitqä hŋqua qoŋä äwoktäumiŋuwä-paŋi, he-pqe iiŋi mimäkqä iqäpŋqe. Iiŋä imäkmiŋuwiŋqe, Goti Iqueqä bukä iuŋi, tuwaŋuä tii äqänä, “Ämaqe qu ymisaŋitä, eqetä, bŋqä quamä äpmakuwi. Ae ämbiyitaŋi, yeewä quvqe ipŋqä ävaukuwiqä.”
7 Nem vos torneis idólatras, como alguns deles, conforme está escrito: O povo sentou-se para comer e para beber, e depois levantou-se para se divertir {Ex 32,6}.
8 Itaŋga ne huiwä yaŋä hiŋgi iŋqä, Israitqä hŋqua imäkkuwä-paŋä iiŋi, mimäkqä ma iquanä. Suqä quvqä iiŋä imäkqaŋguwäŋga, hiunji hŋqueŋi, qutaŋi 23,000 pizqä äpäkoŋguwi.
8 Nem nos entreguemos à impureza como alguns deles se entregaram, e morreram num só dia vinte e três mil.
9 Itaŋga ne Kraisi neqä Naqä Iqueŋi, Israitqä hŋqua yamwiqä äwikuwä-paŋi, mävqä iquatuŋque. Qu iiŋä iqaŋguwäŋga, qämakiqua pizqä äyä äpäkkuwi.
9 Nem tentemos o Senhor, como alguns deles o tentaram, e pereceram mordidos pelas serpentes.
10 Aŋgumŋi, he Israitqä hŋqua, maŋä kuapä ätuwänmiŋuwä-paŋi, matqä iqäpŋqe. Quŋi, eŋätqä ämaqä qui imäkqä iqu, pizqä äpäkkqe.
10 Nem murmureis, como murmuraram alguns deles, e foram mortos pelo exterminador.
11 Nätmatqä qu e äwimakqe, ii ämaqä huizi di, iu hiŋuä quŋgpŋqeŋqä ktqä naqä-qakuiyi. Ämaqä, Goti Iqueqä bukä iu nätmatqä iiŋqä äqäkuwi, ii ne ämaqä qua tqu qui imäknätŋqä itqätaŋgqeu äpmeŋquä iqune, suqä asä ique nemeqeŋqä kŋuä indqäŋguatuŋquänäyi.
11 Todas estas desgraças lhes aconteceram para nosso exemplo; foram escritas para advertência nossa, para nós que tocamos o final dos tempos.
12 Iŋi ämaqä hŋquki, “Nyi pämä yäŋänäqŋqänäŋä tä qe ätqäuäŋänä” kŋuä indqänätqäŋä etaŋgutqe, mä quanŋä mapäkŋqä isŋqe äŋguänä mindŋqe.
12 Portanto, quem pensa estar de pé veja que não caia.
13 Yamwiqä he ae emetŋqe, ii ämaqä huizi iquau-pqä äwimetŋqä-paŋä asänäŋiyi. Goti Hanjuwä Iqu Iqueqä kukŋuä ätätqä iuŋi, imäkqä-qu eäqätaŋi, yamwiqä iqä hŋqu he ämeŋguatätŋqeŋqe, hiŋuinä mäquŋquä yänä. Iŋäqe yamwiqä iqä iqu inä emeqä-qe, he yäŋänäqŋqä äpakänä tqäutpŋqänä, Iqu hänaqä emeyänä.
13 Não vos sobreveio tentação alguma que ultrapassasse as forças humanas. Deus é fiel: não permitirá que sejais tentados além das vossas forças, mas com a tentação ele vos dará os meios de suportá-la e sairdes dela.
14 Iiŋiŋqe, ŋqä nyämaqä nyi kiiŋä änyinätŋqä iquenä, he suqä goti quaŋgä iquauŋqä qoŋä woktäuqe, wimasiyqäpŋqä etqä.
14 Portanto, caríssimos meus, fugi da idolatria.
15 Nyi he ämaqä kŋuä iqä äŋguänäŋä-täŋuenä etaŋgä eqänätmä etqä. Iŋi hiqä-hiuä nyaqä kukŋui iwäsäupŋqe.
15 Falo como a pessoas sensatas; julgai vós mesmos o que digo.
16 Eqä-häkä Jisasi Iqu ämetä, “äŋguiqä” ätkqä iquenyqe, ne Goti Iqueŋi, “äŋguiqä” ätuätqäŋu. Ne häkä iquesa äŋgquäŋgaŋi, Kraisi Iqueqä häŋeqetä naqä-hŋqunäŋqä aquvä ämänaqiyqi. Itaŋga bretqä ne äkutätuŋque, Kraisi Iqueqä huiwitä naqä-hŋqunäŋqä aquvä ämänaqiyqi.
16 O cálice de bênção, que benzemos, não é a comunhão do sangue de Cristo? E o pão, que partimos, não é a comunhão do corpo de Cristo?
17 Bretqe, hŋqunä etaŋgi, ga ne kuapänäŋä iqune, buayä iquenyä änätuŋquä etaŋgi, ne qokä-apäkä iqune, huiwi naqä-hŋqunä äyä änyäŋu.
17 Uma vez que há um único pão, nós, embora sendo muitos, formamos um só corpo, porque todos nós comungamos do mesmo pão.
18 He Israitqä iquauŋqä kŋuä indqämbu. Qu naŋui hiqäva imäkäpiyä iuta ämepu änäpiyäŋgaŋi, quwqä-quwä hiqäva-imäkqä iquatä naqä-hŋqunä epu, Goti Hanjuwä Ique qoŋä äwoktäutqäŋuwi.
18 Considerai Israel segundo a carne: não entram em comunhão com o altar os que comem as vítimas?
19 Nyi kukŋuä ii ätqä tquesaŋi, goti quaŋgä iquauŋqätä, ä ymisaŋä iquauŋqä hiqäva imäkätqäŋuwiŋqätäŋi, iqua nätmatqä naqä-qakuiqä etqenä ätqä? Oee.
19 Que quero afirmar com isto? Que a carne sacrificada aos ídolos ou o próprio ídolo são alguma coisa?
20 Nyi tiiŋä ätqä. “Nätmatqä ämaqä quuvqä maeqiyqä iqua hiqäva äqiyquwi, ii qu Goti Iquenyqä maqiyqä ipu, dŋä quvqä iquauŋqä äqiyqäuä.” Itaŋga, nyi “He dŋä quvqä iquatä anä iqäŋqe, manyiŋqä yäŋqiyä” ätätmä etqä.
20 Não! As coisas que os pagãos sacrificam, sacrificam-nas a demônios e não a Deus. E eu não quero que tenhais comunhão com os demônios.
21 He eqä-häki, Naqä Iqueqetä, dŋä quvqä iquauqetäŋi, du-bu manäkiqä ipnä. Tiiŋä-pqe inä eä. He Naqä Iqueqä hiqäva-imäkqä ttawä iutä, dŋä quvqä iquauqä iutäŋi, du-bu mäpmayäkiqä ipnä.
21 Não podeis beber ao mesmo tempo o cálice do Senhor e o cálice dos demônios. Não podeis participar ao mesmo tempo da mesa do Senhor e da mesa dos demônios.
22 Iŋi ne suqä iiŋä imäkatque, Naqä Iqu nenyqe, “He Ŋqänäŋuenjqä” ätätqä-qe, ne Ique äwqä quvqä nyuewiyquanä. Ii quvqe. Neyaqä yäŋänäqŋqe, Iqueqe mämäwqätäuqä eä.
22 Ou queremos provocar a ira do Senhor? Acaso somos mais fortes do que ele?
23 Ämaqä hui, “Ne nätmatqä eeqäpnäŋi imäkqe, pmua ma, äŋguä imäkätqäŋunä” ätätqäŋä. Iŋäqe, hui yätamäkqä äŋguä neyqe, ä hui yätamäkqä mäneyqe. Itaŋga hui, ämaqä huiuŋi, yäŋänäqŋqä tqäupŋqe, yätamäkqä mävqä yänä.
23 Tudo é permitido, mas nem tudo é oportuno. Tudo é permitido, mas nem tudo edifica.
24 Ämaqä hŋqu yätamäkqe, kiqä-kiuänä miŋqä yätŋqä itä, ämaqä hŋque-pqä inä vquätŋqänänji.
24 Ninguém busque o seu interesse, mas o do próximo.
25 — ausente —
25 Comei de tudo o que se vende no açougue, sem indagar de coisa alguma por motivo de consciência.
26 — ausente —
26 Do Senhor é a terra e tudo que ela encerra.
27 Tiiŋä-pqe inänji. Ämaqä quuvqä maeqiyqä hŋqu, buayä anä bŋqä tääqä etätmeqaŋgi upŋqä ipiyi, kŋuä kuapänä indqänäpu yatŋqä miqä, qanyä qeiqi äpmewäpu, buayä iqu äänä-äänä etapqe, qanyä bŋqe.
27 Se algum infiel vos convidar e quiserdes ir, comei de tudo o que se vos puser diante sem indagar de coisa alguma por motivo de consciência.
28 Iŋäqe ämaqä hŋqu, “Naŋuä tä, goti quaŋgä iquauŋqä hiqäva ae äqäyquwiqä” etätqe, he ämaqä iqu iiŋä etätqeŋqätä, suqä quvqä imäkqeŋqä äwäwa iqeŋqätä, kŋuä indqänäpu, naŋui maŋqä ipŋqe.
28 Mas se alguém disser: Isto foi sacrificado aos ídolos, não o comais, em atenção àquele que o advertiu e por motivo de consciência.
29 Nyi kukŋui, “Suqä quvqä imäkqäŋqä äwäwa iqä iiŋqä” etqe, ii he hiqä-hiuä äwäwa iqä diŋqä kŋuä ämamä matqä iqä. Ämaqä iiŋä etätqä iqu, henyqä, “Iqua suqä quvqä imäkqäuä” kŋuä vqä iiŋqä etqä. Ii tiinji. Nyi nätmatqä eeqäpnäŋi hiŋgi imäkmqä etaŋgqetaŋi, ämaqä huiziqu kŋuä pkäpkä indqänätä, nyaqä kŋuä indqäŋqeuŋi maŋgunmäkqä yänä. Iŋäqe nyi iqueŋqä kŋuä indqänämitaŋi, naŋuä iiŋi pmua imäknmä.
29 Dizendo consciência, refiro-me não à tua, mas à do outro. Com efeito, por que razão seria regulada a minha liberdade pela consciência alheia?
30 Itaŋga nyi buayä nmqä itmä, Goti Ique, “äŋguiqä” tquaŋgundqe, ämaqä hŋqu, buayä iquenyqe, “Iqu quvqä imäkätä äŋgiyä-qe” mandqä yänä.
30 Se eu como com ações de graças, por que serei eu censurado por causa do alimento pelo qual rendo graças?
31 Iiŋqe tiinji. He buayä eqä änäpiyäŋga, ä nätmatqä äki-äkitaŋi imäkäpiyä iuŋi, hesä, huiziqua-pqetä, Goti Hanjuwä Iqueqä yoqe, haqeqä mamäupŋqä imäkqäpŋqe.
31 Portanto, quer comais quer bebais ou façais qualquer outra coisa, fazei tudo para a glória de Deus.
32 Nyi imäkätŋqä-pa, he ämaqä Israitqä iquauŋä-qe, Grikä iquauŋä-qe, ä Goti Iqueqä ämaqä iquauŋä-qe, haŋä-iqä ämepu äwäwa iqä diŋqä miwimäkqäŋqe.
32 Não vos torneis causa de escândalo, nem para os judeus, nem para os gentios, nem para a Igreja de Deus.
33 Ŋqä-näuäŋi, Goti Hanjuwä Iqu, qu häŋä iqumuatätŋqä diŋqe, nyi wäuŋui yätamäkqe, ŋqä-näuä iŋgmqä iuŋqänä miqä, qu-pqä inä wimqä imäkätŋqe. Iiŋiŋqe, nyi suqä äŋguänäŋi, ämaqä eeqänä äwinyätŋqä iuŋqänä imäkätŋqe.
33 Fazei como eu: em todas as circunstâncias procuro agradar a todos. Não busco os meus interesses próprios, mas os interesses dos outros, para que todos sejam salvos.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.