Mateus 8

INTATA ȽE'ȽIJEI (MCA) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 In tepilik'uiju' pa'aj ha' Jesús ke' utek qa olootsija pa'aj pe' nijayan.
1 Jesu oyaw wanane re nan ana veya’amaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’ufunun bairi hin.
2 Qa nekets pa'aj pa' ewi'ƚ qi wanqaats'e' i'nij kakha' witja'me't ƚii lepra, ƚoq'oqkii pa' ƚ'ajik'i, qa wonokok'eni'ju' pa'aj ƚ'ejuyi'jii ha' Jesús, qa yit'ij: —Yatsat'axyij, qu' isu'un qa' ƚeke'ye' qu' etsiƚin wat'ij.—
2 Naatu orot ta biyan kokom ani’anin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah inakokok na’at basit biyou iniwa’an nigewasin.”
3 Qa ha' Jesús qa t'eku'mets pa'aj, qa yit'ijets: —Ehe, hisu'un qa' k'eƚin hane'ej.— In yit'ijets aka'an pa' wanqaats'e' qa aje'eƚ naxpa'lij pa' ƚaja'me'ttax.
3 Jesu uman ru’atayan orot biyan butubun eo, “Ayu akokok, biya igewasin.” Mar ta’imonamo orot biyan kokom etei hihururuw hire orot biyan igewasin.
4 Ha' Jesús qa yit'ijets iye pa'aj: —Menikfelitetsha aka' qu' hit'ij ewets, hasu'uj enfel eku'ni'm pe'ye' in hats ƚanaxpa'l. Maƚe qa' me'nethinii hakha' pa'i ne' witlijtsitjii qa' eyijii pa'qu' eqisit'i'ij na' Dios (ofrenda), in ƚ'anye'jek ka' inaqyaji'ij ka' Moises'ik'i, hats'inha qu' week nenikfe'lets in hats ƚanaxpa'lij ka' aja'me'ttax.—
4 Naatu Jesu orot iu, “Men orot babin ta ana tur inaowenamih, baise mutufor kwen firis biya enutitiy naatu Moses ana obaiyunen tur eo na’atube, sibor inayai sabuw etei matahimaim hina’itin o biya igewasin.”
5 In uiji'teje'm pa'aj ha' Jesús ha' witset Capernaum qa pa' ewi'ƚ centurión qa nekets pa'aj qa iyinijets,
5 Nati ana veya’amaim Jesu na Capernaum titit, basit Roman baiyowayan hai orot ukwarin na baibais isan Jesu ifefeyan.
6 qa yit'ijets: —Yatsat'axyij, ha' yeqejkunene'k ke' yitsi'ii qi in wanqaats'e', nite' p'e's iye.—
6 “Regah, ayu au bowayan orot ta i sawow, an uman himorob, baremaim inu’in, misir isan men karam, biyan ebababan kwanekwan.”
7 Ha' Jesús qa yit'ijets pa'aj: —Tsamƚi'iyek qa' hiƚin.—
7 Basit Jesu eo, “Boro anan a orot aniyawas.”
8 Qa pa' centurión qa yeku'ƚ: —Yatsat'axyij, nite' ye'weju'ƚ eju'ƚ qu' uyifi ke' yitsi' qe ewi'ƚƚe yijat'ij pa'qu' it'ij ma' qa' hats nit'unhet ha' yeqejkunenek.
8 Baiyowayan orot ukwarin Jesu iya’afut eo, “Regah ayu men orot gewasu boro inan au bar wanawanan inarun, baise turawat kuo au bowayan orot eyawas.
9 Qe yakha' iye na'l pe' te'weiyik'uipha'm qa yakha' iye na'l ye'm iye ne' oq'opheƚinetsilets in heinek'enhe'yipji'. Qe hiyaji'ets na'aj ewi'ƚ nekhewe'en qu' nak, qa ik. Qa nikhapij qe hiyaji'ets qu' nenekmet, qa nekmet. Qa ha' yeqejkunene'k qe hiyaji'ijets na'aj wekwek qu' nithayiki qa yithayiki.—
9 Anayabin ayu i roubabaruwen ana fair biyau’umaim ema’am, naatu baiyowayah etei ayu bab’umaim tema’am, imih baiyowayan orot ta isan anao, ‘Ni’imaim kwen,’ i boro nan, naatu orot ta isan anao, ‘Iti imaim kuna,’ i boro nan, naatu au bowayan orot ta isan anao, iti kusinaf, i boro nasinaf, imih turawat kuo au orot boro nayawas.”
10 In yepi'ye' ek'i pa'aj aka'an ha' Jesús qa qi in yitjuƚaxijpha'm pa'aj. Qa yit'ijji'ju' pekhewe' yijayanik'ikii: —Yijaa'ija aka' hit'iƚij ewets, week enewe' Israel ƚeiƚets ham pa'qu' hi'wen qu' hik ƚunye'je' in nite' inqeku' ha'ne jukhew.
10 Jesu iti tur nonowar ifofofor men kafaita, naatu sabuw hi’ufunun bairi hinan tatabir isah eo, “Anababatun a tur ao’owen, Israel wanawanan men kafa’imo orot ta ana baitumatum gagamin iti na’atube bitumatum atita’urimih.
11 Yakha' hit'iƚij ewets in olots hatse' pe'qu' nata'ƚji' na' neƚu'uju'ƚ qa pe'qu' tefe nata'ƚji' iye qa' na'nijupju'kii qa' ƚekufeye ka' Abraham'ik'i qa ka' Isaac'ik'i qa ka' Jacob'ik'i iye ha'ne wa'sji'pha'm tenek'enheiji' na' Intata.
11 A tur ao’owen, sabuw moumurih boro veya yeninane naatu veya ra’iyinane hinan mar ana aiwobomaim hina run, gem sisibinamaim hai efan hinabow Abraham, Isaac, naatu Jacob bairi hiniyasisir.
12 Qa nekhewe'ƚe te'nekumhiitaxiiji' qu' nuiji'teje'm na' tenek'enheiji' na' Intata qa' netwu'mhitii ji'teje'mkii na' i'nfik'i qi in noo'kiiha qa' hikna' qu' qi qu' napi'ju'kii qa' qi qu' nat'aiji' ƚek'unhetii.—
12 Baise sabuw iyab mar ana aiwobomaim hitarur i boro maramaim hinabow hinarauw hinare gugumin wanawanan hinarun. Nati’imaim hinama hinarerey wah hinanib kakikak hiniwa’an.”
13 Ma' qa ha' Jesús qa yit'ijets pa'aj pa' centurión: —Yape mapilii pe' etsi', qa aka' hats ƚunye'j in nite' ƚeqeku'uk'i qa' hik aka' qu' ƚunye'je'.— Qa pa' witqejkunenek qa hik pakhaa'ijha in hamiikii pa' ƚaatshektax.
13 Imaibo Jesu baiyowayan orot ukwarin iu, “Aubar kwen, naatu abisa kubitumatum i boro namatar.” Naatu nati ana veya’amaim akir wairafin bar sawow inu’in yawas.
14 Ha' Jesús qa yamii pa'aj ke' ƚetsi' ha' Pedro qa yi'wen pa'aj ke' ƚeqewketi' in nite' niipha'm qe qi in iwilhan.
14 Naatu Jesu na Peter ana bar titit, Peter rawan babin sawow biyan fora’ab inu’in itin.
15 Qa t'eku'mi' pa'aj pa' ƚokoi qa hik pakhaa'ijha pa'aj qa ikik'uifik'i pa' witwilhat. Ma' qa niipha'm qa t'unkii, ma' qa yejeƚets qa yithayiki'im iye pe' wekwek.
15 Basit Jesu babin uman baib ana veya’amaim, ana sawow i en misir bay bogaigiwas.
16 Qa in hats uiju' pa'aj pe' junu' ha' Jesús qa tetka'xii pe' olots jukhew qa efutsji'kii i'nji' pe' inwo'metets. Ma' qa ƚe'lijeiƚe pe' yitjiijets in yukinfik'ikii pe' inwo'metets. Qa niƚinju' iye pe' week wanqaats'etaxju'.
16 Birabirab sabuw wagabur kouh hiyen hima’am hibow hina Jesu biyan hitit, naatu awanawat eaf eo wagabur hibihir hititit, naatu sabuw afa hisawow hibow hinan auman etei iyawasih.
17 Aka'an in hats yaqsiijkii pa'aj, qe qa' nasiinik'iha pa' hats nifel pa'aj tooxik'i pa' profeta'ik'i Isaías in yit'ij: —Ƚakha' t'eku'mi' pe' inawtshei qa yeka'x iye pe' inja'metets.—(Is 53:4)
17 Sawar iti himamatar i dinab orot Isaiah eo kikirum na iturobe,
18 Ha' Jesús in yi'wen pa'aj in olots pe' namii yeqewuk'un, qa yiyaji'ijets pa'aj he' ƚ'ijatshenhei qu' naki'ƚii ƚajaika' ke' kaƚi'.
18 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiruru’ay Jesu itih, basit ana bai’ufununayah iuwih eo, “Kwabobuna tarabon harew kukuf rewan rounane.”
19 Qa ewi'ƚ pa'aj pa' i'nq'ijatshenij ke' Moisés ƚe'lijei qa nekets ha' Jesús qa yit'ijets: —Maestro, tsaqjayankeyu'tax ej week pa'qu' maji'ijji'.—
19 Naatu ofafar bai’obaiyenayan orot ta na Jesu isan eo, “Bai’obaiyenayan, ayu o menamaim kwenan ayu boro imaim airit tanan.”
20 Ha' Jesús qa yit'ijets: —Ne' ejenelits na'l ne' ƚewjets qa ne' junatai qa na'l iye ne' ƚupits, qa ha'neƚe Ƚa's na' Jukhew qa ham pa'qu' na'wi'ju' ha'ne ƚeiƚa'.—
20 Jesu iya’afut eo, “Sigarafor i hai batar tema’am, naatu mamu hai batar tema’am imaim ti’inu’in, baise Orot Natun inure in biyan tubaiwa’an isan aurin efan en.”
21 Qa pakhap iye pe' yijayanik'i qa yit'ijets iye: —Yatsat'axyij, ¿me ƚeke' qu' etswejinƚe eku'n qu' natsamii ha' tata qa heti'j eku'uk'ui hatse'?—
21 Bai’ufununayah orot tabo na Jesu isan eo, “Regah karam wan itihamiyu atan tamai momorob atayai’ibo atan ati’uf nuni airit tanan?”
22 Qa yeku'ƚ pa'aj ha' Jesús qa yit'ij: —Atsjayan yijat'ij. Iwejinƚi'ij pekhewe' hik ƚunyejei qu' nawa'm qu' netijik'ui pe' naxju'.—
22 Baise Jesu iya’afut eo, “Ayu kwi’ufnunu tan, iyab himomorob taiyuwih boro hinaya’ih.”
23 Ma' qa ha' Jesús qa he' ƚ'ijatshenhei iye qa t'ilitji'ju'kii pa'aj pe' qi'ik'i witinhitjii qa ikijteje'mkii.
23 Naatu Jesu wa isra’at ana bai’ufununayah hiyen bairi hiboy hirabon.
24 Qa yamji'ju' pa'aj ƚeqewuk'u ke' kaƚi' qa aje'eƚ nam pa' qi t'unik'i iftsaxji' qa qitsik'i iye pe' ƚeqe t'uyuyuyits qa tsxiƚtsxiƚji'ju'kii pe' witinhitjii. Qa hakha'ƚe Jesús qa ima' pa'aj.
24 Naniyan meyemeye yabat gagamin misir wan kikiy yen wa iwanasum. Baise Jesu wa uranane nuhin bur inu’in ufu’ufut.
25 Qa he' ƚ'ijatshenhei qa nijt'otshenii pa'aj, qa yit'ijets: —Yatsat'axyij, ¡etsi'fen qeku'ni'ƚ wat'ij! ¡Hats ji'nuihiyu'!—
25 Bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, iniyawasi, wa iu’unun kafa’imo tana morob.”
26 Qa yeku'ƚ pa'aj: —¿Inhats'ek in qi in ƚe'nijiwe'yi'ƚ? Hayits qa'nte' qitsi'ƚ e'm pa'nte' witqekuye'j.— In yit'ij aka'an ma' qa niipha'm pa'aj qa yaq'ayinij pa' t'unik'i qa pa' iweli' iye, ma' qa yili'ij aje'eƚ qa week ikesimen iye pa'aj.
26 Jesu iyafutih eo, “Kwa aisim kwabirubir? A not men nakabom, ayu kwanitutumu boro men kwanamorobomih.” Imaibo misir kwarar yabat kotar eotanih mar ta’imon nuwarob eafuw.
27 Qa he' ƚ'ijatshenhei qa qi in yitjuƚaxijpha'mkii pa'aj, qa yit'ijju': —¿Pa'n qu' ƚunyeeji'ija ha'ne jukhew in tek'enets iye aka' t'unik'i qa ha'ne iweli' iye?—
27 Ana bai’ufununayah hifofor hio, “Iti orot i abi orot? Karam yabat naatu kotar boro fanan hinab hinanutanub.”
28 In yamiiteje'm pa'aj ha' Jesús ha' ƚajaika' ke' kaƚi' ha' sehe' ƚii Gadara, ma' qa te'nilitfik'ikii pa'aj pe' wetsjuk jukhew i'nji' pe' inwo'metets ta'ƚets pa' nimeƚkuket qa nekets pa'aj pa' i'ni'. Pekhewe'en qi in iftsitsiju'ƚha pa'aj pa' ƚunyejei, ma' qa ham pa'qu' neneki'kii pakha' i'ni' pekhewe'en.
28 Naatu hirabon hina harew kukuf rewan rounane tafaram wabin Gadara hititit ana veya, orot rou’ab marasika wagabur kouh hito hirun rah yanamaim hima’ama hitit, hai itinin i birubir naatu nati efanamaim men yait ta reremoramih, anayabin hibirubir orot rou’ab isah. Baise Jesu nati’imaim titit ana veya, hairi hina Jesu biyan hitit.
29 Qa tayai wetju'ƚ pa'aj: —¿Inhats'ek in ƚanami'ƚyii Ƚaa'sija pa' Dios? ¿Me ƚanami'ƚyii qu' atsawtsheteni'ƚ in mexente' yamtaxets pa' ƚahats'ij?—
29 Hiwow hio, “God Natun, aki isai mi’itube inasinafumih kunan? Aki baimakiy initi’imih, bo aki ai baimakiy ana veya binatit.”
30 Ipƚulii pa'aj pa' i'ni' pe' olots tafitets taqakiyi'ju' pa' jup'elket.
30 Naatu nati’imaim for i men ef yok hima hi’u’ufar.
31 Qa pe' inwo'metets qa iyinijets pa'aj ha' Jesús: —Qu' etswu'mi'ƚfik'i, qa etswejinƚi'iƚij qu' nek'uyiƚik'i ne' tafitets.—
31 Imih wagabur Jesu hifefeyan hio, “Aki inanuni ana titit akokok iniyuni anan for wanawanah ana run.”
32 Ha' Jesús qa yit'ijiju'ƚ pa'aj: —¡Ma'aƚfik'ikii!— Qa pe' inwo'metets qa ikik'uifik'ikii pa'aj pe' jukhew qa uijiteje'mkii pe' tafitets. Qa aje'eƚ pe' tafitetsik'i qa week wekuma'xik'iju'kii pa' koomojo' qa t'ilitji'ju'kii pa' iweli' qa naq'axijju'.
32 Jesu eo, “Kwatit kwan.” Hirouwatait hinunuw hin for wanawanah hirun, for himisir fan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire hi’aa tomatom himorob.
33 Pekhewe' yejeƚtax pa'aj pe' tafitetsik'i qa wekuma'xii pa'aj pa' witset qa nifelkii week pakha' ƚunye'jkii. Qa pa' ƚunyejeikii iye pekhewe' jukhew i'ntaxji' pe' inwo'metets.
33 Orot nati for hima’uten hima’am himisir hibihir hin bar merar hitit, abisa’awat himamatar hai tur hi’owen naatu orot rou’ab isah abisa mamatar auman hai tur hi’owen.
34 Ma' qa week pa' witset qa nekii pa'aj pa' i'ni' ha' Jesús. Qa in yi'wen pa'aj qa iyinijets qu' nakik'ui iye pa' ƚeqe sehe' pekhewe'en.
34 Imaibo sabuw nati bar merar hima’am etei hitit hina Jesu bairi hitar naatu hi’i’itin ana veya hifefeyan hiu hai tafaram ihamiy tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.