Romanos 3

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Eiperia Humanu ywania wen ma'ato uito Pauru Iuteu ywania areĩne'en. Waku kahato ui'y­wania are. Iuteu ywania waku kahato katu­pono sa'a­wy'i sese Tupana ti'airo urue'a­se'i pot Aparãu. Mi'i hawyi to'e tope — Ati'a­tu­poi­tyro kahato aru wuat'i miit'in mesuwat yi totiaria wẽtup esaipe­piaria emiariru emiariru wo e. Mi'i pote Iuteu ywania titek ta'a­tue­sa­'yru emusin sokpe ãpy ete — Uruto Tupana mi'ai­roria e hamo. Pyno waku apo ai'y­wania sio yt.
1 Jew orot inamamatar boro Ufun Sabuw inanatabirih? Naatu a’ar kanabin hina’a’afuw ana gewasin i boro men tomar inab?
2 Pywo ti kẽi waku kahato topy­hu'at Iuteuria ywania. Uito Pauru ti Iuteu ywania sese are. Waku kahato Iuteu katu­pono yne ywania e'yianmete Tupana tum tehay uru'y­wania pe. Sa'a­wy'i tuwe­mo­herep sese urue'a­se­'i'in me. Sa'a­wy'i Tupana ihay kahato uru'y­wania miwan me katu­pono tuwe­mo­herep teran wuat'i ywania pe urumiwan wo.
2 Ef tata’ane etei i gewasih, wantoro’ot God ana tur i Jew sabuw hitutumih hitih.
3 Tutum tehay urue'a­se­'i'in sa'a­wy­'i­wuaria Tupana mohey kahato haria pe ma'ato i'atu­me­pyt'in i'atue­mia­ri­ru'in tiwaure kahato i'atu­mienoi Tupana ehay. Mi'i hawyi yt ta'a­tu­mohey i kahato Tupana. Mi'i pytkai yt karãpe i Tupana waure wo toĩne'en aru Iuteu ywania kai. Ta'i Tupana ti uru'y­wania ky'e sese hat wuat'i e'at pe. Ta'i Tupana mi'airo ywania pote urutu­kup­te'en ne. Uruto wuaria Iuteuria ti'atoiat kahato Tupana ha'a­wy­tepyi wen ma'ato yt karãpe i Tupana uru'atoiat katu­pono — Yt karãpe i woro­ho­'o­'atoiat esaipe­piaria e Tupana sa'a­wy'i Urue'a­se'i Aparãu me pote.
3 Baise sabuw afa men hibitumitum isan, kwanotanot God ana omatanen isan boro men nabosunusunub?
4 Tupana ti yt heso kuap i rakat pãi. Sa'a­wy'i — Ati'a­tu­poi­tyro aru emiariru emiari­ru'in e Tupana urue'a­se­'i'in me. Mi'i hap ete yt karãpe i Tupana heso. Tutunug yne to'e hap ewywuat. Urutoria Iuteu ywania heso kuap ma'ato Tupana yt karãmuat i heso kuap e. Aikotã morekuat Tawi pe to'e sa'a­wy'i hap ewy tutunug wuat'i e'at pe. Mio tã to'e — Tawi e atunug aru ui'e hap ewywuat wuat'i e'at pe e. Atunug esaipepiat Morekuat Koro wo wuat'i e'at pe e. E'ywania yt uimohey i pytkai aru atunug ui'e hap ewy e. Yt uwe i uipyhyp kuap ui'e hap nug hamuat ete e Tupana nimo morekuat Tawi pe hawyi toiwan towepy hap miwan me.
4 En anababatun! God ana tur i mar etei turobe, baise sabuw i baifuwenayah. Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
5 Pywo ti rat uru'y­wania Iuteuria yt timohey kahato i Tupana e hap — Atunug aru e hap pytkai Tupana tunug yne to'e hap ewy. Urui'atoiat Tupana pytkai yt uru'atoiat hin i. Mi'i hap kaipyi watikuap Tupana yn ni waku sese rakat yt uru'ewy hin i hap. Mi'i pote uruminug sa'ag hap topy­hu'at Tupana mõtypot ran hap ewywuat kat pote uruky'e sese te yt nakuat i uruto pytkai. — Eiky'e sese pote kat pote ei'a­piheg apiheg kahato i'atu'e sa'ag irania'in uruepe.
5 Baise it ata sinaf kakafihimaim God ana sinaf gewasin bebeyan natit sabuw hina’i’itin ana veya, it boro mi’itube tanao? God baifuwenamaim yan so’ar baimakiy ebitit? it i anababatun taikoko’aw tao kwanekwan.
6 Eweikuap kat pote uru'a­piheg uruky'e haype aikotã ai'y­wot'in ai'a­piheg aihire te hap ewy Tupana uru'a­piheg uruky'e haype pote. Tupana ti hãpyk sakpo te mi'i pote toi'a­piheg kahato aru wuat'i yt naku i nug haria — Yt uru'a­piheg nei'o yt uru'a­piheg nei'o i'atu'e pytkai. Tupana uruminug sa'ag ni emõtypot hap topy­hu'at wuat'i e'at pe i'atu'e sa'ag. Ta'i aiminug sa'ag kaipyi miit'in tikuap kahato Tupana po'og waku aikawiat rakat i'atu'e sa'ag to'ope.
6 Nati tur i men turobe tao’omih, anayabin sinaf nati na’atube nama’am, God boro mi’itube tafaram ana sabuw nibatiyih?
7 Aheso pote Tupana e hap po'og pywo topy­hu'at kat pote Tupana yt heso i rakat toĩne'en pytkai aito heso rakaria wo watoĩ­ne'en i'atu'e sa'ag to'ope. Mi'i pote aheso hap kaipyi Tupana waku hap po'og heremo topy­hu'at. Ta'i waku watunug yt naku i Tupana mõtypot hamuat i'atu'e sa'ag. Mi'i pote ti yt karãpe i ai'a­piheg aru aiminug sa'ag ko'i ete katu­pono imõtypot hap topy­hu'at aiminug sa'ag ko'i kaipyi i'atu'e ma'ato Tupana ti'a­tu­'a­piheg aru wuat'i e'at pe to'e hap ewy.
7 Orot babin ta boro nagam nao, “Ayu i men bosunusunubayan, baise au bowabowamaim turobe God nowan tit irerereb sabuw hi’itin God hifai tebobora’ara’ah, aisim God ayu kakafu rouw eo ekukusairu?”
8 — To'iro wuat'i ywania waku ti wati­mõ­typot Tupana aiminug sa'ag wo i'atu'e sa'ag to'ope. Ta'i mi'i tã hap ti aimu'e hat Pauru tiky­'esat i'atu'e uimohit reran haype ne'i. Sa'a­wy'i ti mio tã e aimu'e hat sese Pauru ahepe i'atu'e to'ope yt pywo pe i. Mi'iria yne yne Tupana mi'a­tu­'a­piheg wuanuaria tukup­te'en wuat'i e'at pe. Tupana ti'a­tu­'a­piheg neran mi'i tã haria ewywuaria.
8 Naatu iban boro kwanao maiye, kakafin tanasinaf, saise sinaf gewasin boro ine natit. Sabuw afa ayu iti na’atube o hirouw higam tiu’uwu, God nati sabuw boro baimakiy nitih.
9 Iuteu ywania i'ewyte yne ywania te'e­ro­py­hu'at yt naku i nug haria to'o­'e­wy­'ewy katu­pono yne yne yt naku i nug haria Tupana wanẽtup hawe. Tupana piat urunãpin hap Musei miwan miat yt urutunug hin i te uru'y­wania. I'ewyte irania'in ywania ti'a­parap kahato ta'a­tu­'y­wania wãi'e hap ko'i ete. Mi'i pote aito torania i'aparap haria Tupana wanẽtup hawe e. Mi'i pote ti yt naku i uruto'e irania'in ywania pe — Uruto ti po'og nakat eikai katu­pono uruto waku ma'ato eipe yt nakuaria i yt uruto'e kuap i.
9 Iti sawar ana an i abisa? It Jew ata gewasin i ra’at Eteni Sabuw tanatabirih? En anababatun! Jew sabuw naatu Eteni Sabuw etei i bowabow kakafin ana fair babanamaim tama’am.
10 Katu­pono sa'a­wy'i Tupana to'e miwan me — Yt wẽtup ok i mesuwat yi tote wakuat yn nug hat atipuẽti e.
10 Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum,
11 Yt wẽtup miit i uikuap teran sese hat atipuẽti nimo pyi mesup te e. Yt wẽtup ok i mesuwat yi tote atipuẽti uikat reran hat e Tupana.
11 Men yait ta ana not rerekabin,
12 Yt naku i kat pote yne miit'in ui'atoiat haria wo tukup­te'en e tuwepe. Yt kan hamo i tukup­te'en mi'i tã e. Yt uwe i mesuwat yi totiat atipuẽti waku sese nug hat e Tupana miwan me.
12 Etei hitatabir kouh God hitin,
13 I'atuehay ko'i yt hãpyk hin i atipuẽti e. I'atueso hap yn i'atuwẽ pe miit'in ma'at hap yn atipuẽti e. I'atuẽku tote sehay nem hap ewywuat yn aikotã miit yt misyp i yi ka'a piat ewy nem kahato i'atuwẽ pe e. Sehay sa'ag yn tuwẽtem i'atuwẽ pyi miit'in kuasa hamuat e.
13 Sikah dub i tahahab sabuw tetotonan,
14 Aikotã moi iãi hy miit'in auka hap ewy i'atuehay miit'in auka hap ewy topy­hu'at e. I'atuehay aikotã mohag nop takat ewy e. I'atuehay sa'ag uhete i'ewyte irania'in ete e Tupana miwan me.
14 “Awah i orarafen awan karatan naatu tenakuyakuy.”
15 Miit'in auka sese haria wo te'e­ro­py­hu'at miit'in e. Aikotã miit'in ihyha kahato rakaria ewy te'e­ru­weput meremo irania'in atu'uka hamo hap ewy. Aikotã awyato tikat yty tomi'u wo ta'a­tukat miit'in i'auka hamo e.
15 “Iti sabuw umah i rara awan karatan.
16 Aikopuo aikopuo hap saipe upi i'atu­moe­ha­ky­'e'i ko'i i'atu­mi­satek nug ko'i tukup­te'en e.
16 Menamaim tenan ma kakaf naatu gurugurusen mar etei imaim emamatar,
17 Yt karãpe i irania'in mowepit hap ta'a­tunug mote yt ta'a­tukuap hin i i'atu­mo­wepit hap e.
17 Naatu tufuwamaim ma ana ef i men hiso’ob.
18 Yt karãpe i uimõ­typot hap i'atu­wa­nẽtup hawe e Tupana. Uhepiat ta'a­tu­'a­piheg hap pupi yt te'e­ro­ken'ẽ hin i e Tupana sa'a­wy'i miwan me ahepiat. Mio tã e aito yt naku i nug haria moherep hamuat.
18 Naatu God matanamaim men kafa’imo tibibiruw.”
19 Urutoria Iuteuria ywania tikuap kahato Tupana wo'o­nãpin sa'a­wy­'iwuat hap Musei mimo­herep kat som waku watunug kat som yt naku i watunug hap. Mi'i watikuap yne pytkai yt watunug i torania pote wati­'a­parap wãi'e hap ete — Ewetunug no e hap ete are. Mi'i pote yt uwe i mesuwat yi tote uruto — Yt karãpe i ati'a­parap Tupana wãi'e hap ete yt uruto'e kuap i. I'ewyte yne aito wuat'i puo mesuwat yi totiaria wato­py­hu'at Tupana mi'a­piheg wuanuaria wo. Pywo ti rat mekewat e'at pe aru — Eiperia yt naku i nug haria e aru Tupana ahepe torania pe. Mi'i to'e pote aru yt uwe i aitoria — U pãi u an yt karãpe i ati'a­parap emiky­'esat nug hap ete e haria itote kat pote toi'a­tu­mo­herep wuat'i ehamo aiminug sa'ag ko'i e. Mi'i pote yt wati­wesat kuap i aiwe­mõti hap toĩne'en mote e.
19 Imih it ata so’obamaim ofafar hikikirum i sabuw iyab ofafar babanamaim tema’am isah, saise awah etei nabofafaren, naatu tafaram wanawanan sabuw etei nabow nan God ana baibatiyenamaim hinatit.
20 Yt uwe i tuwe­mo­hãpyk kuap Tupana wanẽtup hawe topiat ainãpin hap Musei mimo­herep miwan nug hap kaipywiat upi e. Ta'i yne aito wahã'ãg kahato Tupana piat ainãpin hap nug hamuat ete wen ma'ato aito yt uwe i inug yne ainãpin hap. Wati­'a­tu­'a­parap aparap Tupana piat ainãpin hap ete. Wati­'a­tu­mu'e kahato aimu'e hap Tupana piat kat som waku watunug kat som sa'ag hap ete wen ma'ato wati­'a­parap yn. Mi'i pote paawa­to'e aipy'a pe ahepiat yt watunug i pote — Yt naku i kahato uito wato'e aiwa­nẽtup hawe aiwepe. Mi'i pote ti — Uito yt naku i nug hat e hap yn watikuap Tupana piat ainãpin hap kaipyi.
20 Isan imih God boro men sabuw ofafar tebobosiyasiyar imaim hai ef mutufurin narouw nabowamih, ofafar i orot babin ana bowabow kakafin botait ebirerereb.
21 Aikotã aru pyno wati­puẽti Tupana wywuat aiwo­'o­wese hap are. Pyno ahenoi ehepe. Mio tã e Tupana ahepe — Yt eiminug wakuap kaipyi i woro­ho­'onug eipe waku rakaria e Tupana miwan me. Ta'i uimohey hap kaipyi woro­ho­'oe­ha­kye­ra'at e. Uimohey hap eipy'a piat kuap hap kaipyi waku pe eweikup­te'en uipy'a pe uiwa­nẽtup hawe e Tupana miwan me. Atiky­'esat kahato ewetunug yne uhepiat einãpin hap ko'i ma'ato yt uwe i eiperia inug yne haria mi'i pote yt uwe i eiperia wakuat e. Eiminug waku hap ko'i upi yt eweipuẽti i mu'ap uhowawi e Tupana ahepe sa'a­wy'i tehay moherep haria miwan me.
21 Baise boun God sabuw yamutufurih isan ana ef i boubun botawiy. Moses naatu dinab oro’orot nati isan i ofafaramaim hio’orereb tanowar, men ofafar tanabi’ufununimaim nabuwitamih.
22 — Ta'i Uha'yru Iesui mohey haria pe yn are'e — Eiperia ti waku kahato uiwa­nẽtup hawe uipy'a pe e Tupana. Uimi­po­'oro Miit'in Porekuat nuat mohey haria yn uimie­ha­kye­ra­'aria e. Mi'iria yn waku pe uiwa­nẽtup hawe sio Iuteu ywania eipe sio wẽtup ywania e aru Tosa­'yru mohey haria sese pe.
22 It yamutufuren boubun Godane enan i sabuw iyab Jesu Keriso tibitumitum imaim enan, naatu God matanamaim it etei ata’itinin i men tata’amih.
23 Katu­pono yne ywania yne miit'in yt naku i nug haria tukup­te'en. Katu­pono yne miit'in yt Uito ewy hin i i'atue­waku hap ete are e Tupana ahepiat.
23 Anayabin sabuw etei bowabow kakafin hisinaf naatu God ana gewasin bain isan umah kabom.
24 Pywo kahato uiwy­ria'in Tupana ti po'og po'og waku ahewaku hap kai. Ta'i ahewaku hap yt Tupana ewaku hap ewy hin i. Mi'i pote ahewaku hap yt put'ok'e hin i Tupana ewaku hap ete e. Mi'i pote yne aitoria yt naku i nug haria watoĩ­ne'en Tupana wanẽtup hawe e. Mi'i pote mesup Tupana to'e ahepe — Uha'yru mohey haria pe yn atum i'atue­ha­kye­ra'at hap wuat'i e'at piat e Tupana mesup wuat'i pe. Uha'yru suu mikyi'at upi atum ne'en ne'i wuat'i e'at piat ieĩne'en hap e mesup ahepe. Uhegyi'at hap upi Uha'yru suu mikyi'at upi atum ne'en ne'i eimo­waku hap e mesup yne miit'in me e.
24 Baise manaw kabeber God ana siwar na’atube Jesu Keriso wanawananamaim na it ata kakafihine tubunit botaitit tatit.
25 Eiky'e haype yt kat i eiminug wakuap pytkai woro­ho­'o­ky'e hawyi eheĩne'en hap wuat'i e'at piat hap atum ne'en ne'i ehepe Uha'yru Iesui suu mikyi'at upi e. Eipo­typot Iesui tikyi'at ra'yn eheĩne'en hap yt ikahuro rakat i pote waku eweitat uimiium e Tupana wuat'i miit'in me. Yt kat sa'up i rakat atum miit'in me Uha'yru Pã'ãu e Tupana mesup.
25 Bowabow kakafin notawiyen isan God Keriso biyan siboromih yai, ana rara suwa re saise baitumatumamaim tanan biyan tanatit. Sawar iti na’atube sinaf saise bebeyan ti’obaiyit i ana ef i mutufurin. Anayabin I ana yatenub kakafiyin imaim bowabow kakafih marasika tasisinaf isubun rabon.
26 Mi'i uiminug kaipyi miit'in tikuap ta'yn Uito wakuat e Tupana. Sa'a­wy'i yt eweikuap i mesuwat mu'ap uhowawiat e ahepe. Mekewat e'at pe yt naku i yn ewetunug at ka'ap e. Ma'ato eiminug sa'ag sa'a­wy­'iwuat atiwaure torania ewetat ra'yn Uha'yru suu eipohag wo hawyi e Tupana mesup ahepe. Tupana ti hãpyk kahato rakat yt toiky­'esat hin i aiminug sa'ag. Ma'ato koran to'e wuat'i miit'in me — Eiwe'eg wo o eiminug sa'ag ete e. Uha'yru suu ti eikoho kuap e. Uha'yru suu ti eimo­hãpyk kuap e. Eweimohey ro mi'i Uha'yru e. Mi'i Miit ti eimo­hãpyk kuap e. Uha'yru mohey haria wo eweikup­te'en hawyi uikuap haria wo eweikup­te'en e. Mi'i hawyi eweikuap uhewaku hap e koran yne miit'in me e Tupana.
26 Naatu iti boun it ata veya’amaim i turobe ebi’obaiyit i ana ef mutufurin. Imih i karam sabuw iyab Jesu tibitumitum boro nafufunih gewas nayamutufurih.
27 Pyno koran aito yt uwe i wato'e kuap — Tupana uito waku kahato kat pote atunug yne emiky­'esat ko'i ewy pote waku uheha­kye­ra'at uhewaku hap upi hat yt pywo pe i ahehay mio tã wato'e pote. Pyno kat e hap som waku pyno wato'e Tupana pe. Pyno mio tã e yn wato'e waku — Tupana atimohey kahato Esa'yru Iesui iku'uro uika­wiano uiminug sa'ag moma hamo uheha­kye­ra'at hamo wato'e waku. Mi'i e hap ewy Tupana yn miky­'esat ewywuat.
27 Isan imih it boro abisa isan tanaora’ara’at? Ofafar tabobosiyasiyar isan tarara’at? En anababatun! Baise baitumatum isan i tarara’at.
28 Kat pote Tupana tiky­'esat kahato ainug kahu Tosa­'yru mohey hap kaipywiat hap wuat'i aimo­hãpyk hap ma'ato — Uito ti atunug yne torania Tupana piat uinãpin hap pote waku pe Tupana wywo areĩne'en wato'e aiwa­nẽtup hawe pote aiwe­ma'at hap topy­hu'at kat pote aiminug wakuap ko'i yt put'ok'e hin i aheha­kye­ra'at hamo e. Mi'i mu'ap yt mu'ap i Tupana kape sio aito Iuteu ywania sio wẽtup ywania.
28 Anayabin sabuw iyab tibitumatum i hai ef mutufurin rouw ebowabow men ofafaramih.
29 Pywo ti rat Tupana sese toĩne'en Iuteu ywania eTupana wo i'ewyte Tupana sese toĩne'en wy yne ywania eTupana wo. Tupana yt i'atu i are. Wẽtup Tupana yn ni toĩne'en are. Tupana sese yn toĩne'en wuat'i ywania nug hat. Karãpe Iuteu ywania timohey Tupana Sa'yru hawyi — Waku pe eweikup­te'en mesup uiwa­nẽtup hawe e Tupana ahepe.
29 Imih kwanotanot God i Jew sabuw akisih hai God? Ai kwanotanot Ufun Sabuw auman hai God? Baise anao kwananowar, iti God i Ufun Sabuw auman hai God.
30 I'ewyte karãpe irania'in ywania timohey Ha'yru hawyi pyno — Waku pe eweikup­te'en e Tupana. Pyno wẽtup Tupana yn toĩne'en Ai'ywot no sio aito Iuteu ywania kawiat sio aito irania'in ywania kawiat. Tupana Wato wẽtup yn toĩne'en. Mi'i ti Iuteu ywania nug hat i'ewyte irania'in ywania nug hat wẽtup Tupana wuat'i nug hat yn toĩne'en.
30 Kwanaso’ob God i ta’imon men rou’ab, imih sabuw iyab hai ar kanabih hi’afuw o men hi’afuw etei i baitumatum ta’imonamaim hiyawas.
31 Karãpe wato­mohey Iesui hawyi yt naku i wato'e — Mesup ti uito Iesui mohey hat mi'i pote yt atiky­'esat i po'og Tupana piat uinãpin hap ko'i yt naku i wato'e. Po'og waku wato'e aiwo­'ope — Iesui mohey haria aito pote waku watunug yne yne Tupana miky­'esat ko'i ai'e hap waku wato'e aiwo­'ope are. Uito Pauru.
31 Kwanotanot iti baitumatumamaim aki ofafar abobosa’ir? En anababatun, aki i ofafar aiwa’an tit ana efan bai ebirerereb.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.